Saimaa ja epäonnen tölkit – Toinen yritys

Bönthöö bönthöö

Kirjoittelin reilu kuukausi takaperin Saimaan uunituoreista Brewer’s Special -sarjalaisista, jotka hajosivat käsiini kuin elämä. Lisätietoja tuolta: http://www.lily.fi/blogit/bonthoo-bonthoo/saimaa-ja-epaonnen-tolkit. Nyt päätin kuitenkin niellä ylpeyteni ja antaa noille epäonnen oluille uuden mahdollisuuden, sillä lähimarketti oli ottanut ne kylmähyllyynsä ja hintakin oli oikein kilpailukykyinen 2,89€ per purnukka. Törpöt siis reppuun ja kohti Sopenkorven luonnonkauniita kujia, joilla thai-hieromot, kirpputorit sekä kuntosalit pitävät ihmisten perustarpeista huolta. Ja tietysti kaikkien lahtelaisten bändien treenikämpät.

California IPA sai luvan aloittaa kropan nesteyttämisen, vaikka viileä olut ei nyt ehkä jääkaappikylmän treenikämpän olosuhteisiin parhaiten toiminutkaan. Mutta kyllä se tunnelma siitä sitten lämpeni. Maku yllättävänkin hedelmäinen, sellaisella mehukkaalla tavalla. Hyvä aloitus. Sitrusta ja etelän eksotiikkaa, ehkä myös havuisuutta. Katkerotaso ei päätä huimaa, mutta pelaa kokonaisuuden kanssa hyvin yhteen. Lopussa esiin nousee pieni epämääräisyys, jopa bulkkimaisuus, mutta se väistyy onneksi nopeasti ja suuhun jää miellyttävä jälkimaku. Runkoa oluessa on standardi Session IPAlle ihan reilusti ja makea maltaisuus pyöristää California IPAa kauniisti. Pientä sellaista ”suomitwistiä” tämän jenkki-ipan taustalta löytyy, mutta treenioluena ehdottomasti kärkipäätä ja varmasti tulee tartuttua tölkkiin uudestaankin – pitää vaan tarttua hellävaraisesti, ettei käy taas kehnosti. EI JATKOON / JATKOON

Sitten seuraavaa tuotetta liukuhihnalle, bikinipimu on korvattu (tappaja)hailla tölkin kyljessä, joten jotain ärhäkämpää kamaa voisi kuvitella olevan tulossa. Eikä mitä, siinä missä California IPA tarjoili makean mehukkaita etelän hetelmiä, niin Pacific Pale Alen anniksi jää olla maanläheinen ja tylsä maalaisserkku. Tunkkaista, parhaat päivänsä nähnyttä sitrusta, karamelliä, roskiksesta kaivettua hedelmäisyyttä ja alahyllyn kekseistä rakennettu mallaspohja. Loppua kohden olut käy jo todella epämiellyttävän tunkkaiseksi, eikä tee edes mieli tyhjentää loppulimoja suuhun. Toista basistiamme lainaten: ”tää on tämmöstä luumukaljaa”. EI JATKOON / JATKOON

 

Share

Kommentoi