Sori Taproom

Diginäyttöjä, päänsärkyä aiheuttavaa rasvankäryä, liian pieneen tilaan istutettuja ihmisröykkiöitä, asiakkaita ”viihdyttävä” taikuri ja pelkistettyä sisustusta, joka on samaan aikaan skandinaavisen tyylikästä sekä pikaruokalamaisen halpaa. Siinäpä viime maanantaina ovensa virallisesti aukaisseen Sori Taproomin avajaiset kiteytettynä.

”Jos Forumin McDonald’s myisi pienpanimo-oluita. Taikurin kun vaihtaisi vielä pelleen.”

Sori Taproom on siis nimensä mukaisesti tamperelais-tallinnalaisen Sori Brewingin sekä mm. Kallion Kolmon3n- ja Loung3 -ravintoloiden taustapirujen yhteinen "beerdiner". Huhujen mukaan myös ketjuuntumista on jo harkittu. Laadukkaita oluita ja jenkkihenkistä fiinimpää pikaruokaa, joten miksei.

Sain kutsun Taproomin torstaisiin vip-avajaisiin, joten hyppäsimme seuralaisen kanssa linjabiiliin Lahessa ja olimme tasan tarkkaan kello viideltä Helsingin Vuorikadulla, siinä kunnian vuotensa jo eläneen Kaislan ovien välissä, jolloin avajaisten oli tarkoitus alkaa. Olin antanut itselleni uskotella, että kyseessä olisi rento ja rauhallinen tilaisuus, mutta kuinka väärässä sitä voikaan ihminen olla. Paikka oli täyteen ammuttu, kun astuimme sisään ja saimme kouraan pari juomalipuketta. Ravintolan toinen puoli palveli täyttä häkää janoisia sekä nälkäisiä asiakkaita, eikä meitä avajaisvieraita edes päästetty tuonne rahvaan sekaan seikkailemaan. Ja jos oli tungosta kippolan vasemmassa siivessä, niin kutsuvieraille osoitetulla puolella oli sitten jo kunnon sardiinit purkissa -tunnelma. Hiki tulee muistellessa, huh. Saimme kuitenkin nopeiden refleksien ansioista valloitettua kahden hengen pöydän ikkunalta ja pääsimme seuraamaan avajaishumua hieman ulkopuolisen silmin peränurkasta – ah, tuttua ja turvallista.

Oluthanoja oli pisoaarilta näyttävässä rivissä arvostettavat 24. Miltei pelkkää Soria näin alkuun, mutta valikoima on tätäkin kirjoittaessa lähtenyt jo rönsyilemään pois talon omasta tuotannosta. Annoskokoja oli kolme (22cl, 33cl ja 40cl), hintoja sitten huomattavasti enemmän. Mikään halpa juottola ei kyseessä ole, mutta tuolla sijainnilla sekä tuolla tarjonnalla ei varmasti femman tuoppeja kukaan odotakaan. Pullokaappi näytti kököttävän myös yhdessä nurkassa, mutta sen tutkailu olisi ollut mahdotonta ruuhkan keskellä.

AF Brew’n kanssa masinoitu Midsummer Melancholy oli illan ainoa ennestään maistamaton olut, ja mikä olut se olikaan. Imperiaalinen balttiportteri täynnä leivoismaista makeutta, vaniljaista mausteisuutta sekä kevyellä savulla kruunattu tuhti runko (11%). Haluan lisää. Muuten juomat olivat osastoa tuttu huttu: Vanilla Cake Fever toimi hanasta paljon paremmin kuin pullosta, Öökull taas oli pullotettuna (arvio ilmestyy ensi viikolla) selvästi kovempi humalapommi kuin hieman ohut hanaversio sekä Ménage á Trois oli totutun tuhti ja humahti tukkaan samoin tein.

Olisi noilta jo mainituilta diginäytöiltä löytynyt "epä-sahtia" ja "nordic alea", mutta halusin maksimoida ainokaisten juomalipukkeiden hyödyn, joten isot maut ja isot prosentit houkuttelivat liikaa. Ja toki piti tiskillä miettiä myös seuralaisen makutottumuksia, sillä hän ei uskaltanut enää palliltaan hievahtaakaan.

"Joka perseensä nostaa, se paikkansa menettää."

Jossain välissä Sorin Pyry Hurula piti lyhyen alkupuheen, jossain välissä vaihdoin muutaman sanan blogikollegoiden kanssa (Arde oli toki paikalla, samoin kuin jo Level 11 -tapahtumasta tuttu Beerspectives), jossain välissä tarkastin alakerrassa sijainneet viihtyisät klosettitilat ja jossain välissä jätimme leikin kesken.

Ruokaa piti ilmeisesti olla tarjolla ja isompiin pöytiin sitä jo kannettiinkin, mutta ravintolan yleinen hälinä, ikkunat huuruun vetänyt kostea kuumuus sekä rasvankäry alkoivat tekemään olomme hyvin epämiellyttäväksi, joten oli pakko poistua Kaisaniemen alkuiltaan haukkaamaan happea. Ruokapuolesta en siis osaa sanoa oikeastaan muuta, kuin että sellaista ”high-class” -henkistä pubiruokaa vaikutti olevan listalla. Pitänee ottaa revanssi pahimman alkuhuuman jo laannuttua.         

 

Share

Kommentit

TBone (Ei varmistettu) http://humalablogi.info

Meillä Porissa sanotaan: "Joka perseensä nostaa, se paikkansa mistaa."

Bönthor

Enpä ole moista sanaa aiemmin kuullut. Eipä tosin Satakunnan puheenparsi ole muutenkaan tuttua.

Kommentoi