Top Fuel Saha + Raflaa vaa

Kävin tekemässä maaliskuun Raflaa vaa -juttua Lahen uusimmassa ravintolassa, Sahassa. Jos tuo uunituore pizzeria kiinnostaa enemmänkin, niin lue juttu Lahen Ajat -verkkolehdestä: http://www.lahenajat.fi/raflaa-vaa-saha/

Alun perin huhuiltiin, että jotain oluttarjontaakin Sahassa voisi olla, mutta pihalla purjeiden lailla lepattaneet Lahden Erikois Pils -mainoslakanat kertoivat jo omaa kieltään ravintolan valikoimasta: Hartwall ja siinäpä se. Vai oliko sittenkään?

Ruokaa odotellessa rupattelimme ravintolapäällikkö Heidi Koskisen kanssa Lahen piristyneestä ravintoelämästä. Mutkien kautta keskustelu lirvahti sitten olutkulttuuriin ja sieltä Bönthöö bönthöön tekemisiin. Yllättäen Koskinen mainitsi heillä olevan tarjolla myös Sahalle ihan varta vasten tehtyä olutta ja kysyi haluaisinko kenties maistaa sitä? Niin, kukaan ei varmaan nyt arvaa, mitä vastasin.

Saha on lohjalaisen Top Fuelin tuotos, jota ensin epäilin etikettiolueksi mutta nopeasti kävi selväksi, että ihan originaalilla reseptillä se on tehty lahtelaispizzerian tarpeita täyttämään. Alkoholia on 5,5% ja tyylinä Pale Ale. Maun hedelmäisyyden perusteella eteen voisi laittaa liitteen American, mutta taas loppumaun mausteinen hiivaisuus voisi viitata jopa Belgiaan. Menköön apana nyt kuitenkin.

Yllättävän tumma ulkonäöltään, ehkä jopa pronssiin päin kumartava. Tuoksussa kypsää tropiikkia, hiven sitrusta ja vahvaa hiivaisuutta. Maku, kuten jo edellä mainittua, liikuskelee purkkihedelmien, kirpsakoiden sitruunoiden sekä alati tilaa valtaavan hiivaisen mausteisuuden määrittämättömillä rajatiloilla. Yllättävän tuhti prosentteihinsa nähden, mutta silti kuitenkin raikas ja helposti juotava. Pizzan kanssa toimi ja paritettuna tuo kokonaisuus kumartaa selvästi enemmän Jenkkeihin, kuin Italiaan päin.

Sain myös kotiin viemisiksi jokusen pullon ja korkkasin heti tuoreeltaan yhden tätä arvostelun toista osiota varten. En yleensä edes juo olutta ruoan kanssa, joten halusin testata Sahan toimivuutta myös sellaisenaan. Pelkkänä nautiskeluoluena se ei kuitenkaan näyttänyt enää hampaitaan yhtä nätisti, sillä jenkkihumalan (?) puraisu jäi hieman pinnalliseksi ja hiivaisuus taas potki vastaan, varsinkin loppulasissa pyöriessään. Pakko se on myöntää, että välillä olut vaan toimii paremmin ruoan kanssa. Miksei myös ruoka oluen.

Käykäähän testaamassa Saha-olut, jos Mastokaupungin keskustassa liikutte. Sitä kun ei muualta saa.        

 

Share

Kommentoi