4. Kerro miten saat vaatteesi kestämään

Bubblegum Sweetie Pie

Neljäs osa tämän vuoden joulukalenteria:

Koska monet mun jokapäiväisistä käyttövaatteista on joko hyvin vanhoja tai kirppiskamaa, koetan pitää niistä hyvää huolta, koska näiden vaatteiden ompelemisesta on jo vierähtänyt aikaa. Olen tottunut siihen, että mun kokoiselle ei löydy helposti vaatteita ja siksi jumaloin mun vaatteita, oli ne sitten vanhaa henkkamaukkaa tai 20-luvun juhlamekkoa. Heti ensimmäisenä mitä teen kun tuon jonkin ihanan löydön kotiin, on tuon ihanan löydön asettaminen pakastimeen. Pienet vaatekirput voivat viihtyä kirppareilla ja vintagekaupoissa, ja siksi laitan vaatteet varmuuden vuoksi muovipusissa pakastimeen, ettei nuo kirput leviä vaatekaappiin. Mulla on kaikki mekot ja hameet rekissä, jotta ne saisi roikkua vapaasti, eikä rypistyisi turhaan (ja tietenkin ne näyttää paljon kivemmilta). Metallihenkareita en hyi hyi käytä, koska ne kuluttavat hauraita kankaita turhaan. Puuhenkarit on jokaisella, paitsi esim tällä kauniilla vaaleansinisellä iltamekkolla on kaunis täytetty henkari, joka on hellempi kuluneelle olkaimelle. 

En pese mekkoja ja hameita mitenkään hurjan usein. Yleensä laitan ne kylpyhuoneeseen seuraksi kun menen suihkuun, ja siellä ne saa mukavan kuuman höyrytyksen. Jos pesen mekon, varmistan että se a) kestää pesukoneen hurjaa vauhtia ja b) on täysin ehjä. Mieluiten pesen kuitenkin käsin, niin ei 50-vuotta vanha kangas joudu liian kovaan pyörrytykseen. Jos johonkin tulee reikä, koetan paikata sen samantien. Ennen vaatteita käytettiin ja paikkailtiin niin kauan, kunnes kangas hajosi palasiksi. Ja sen jälkeen vaatteesta tehtiin räsymatto. Ihan niin pro en kuitenkaan ole, mutta haluan pitää vaatteet pelikunnossa vuosia. Parhaiten siihen pystyy luonnontuotteet, jotka hengittävät, ja niitä pyrin keräämään rekkiini. Eli ei mitään halpaa tekokuitua, joka hiostaa ja nukkiintuu ja pläääh. Mutta eniten hoidan vaatteita rakkaudellani. Kai se toimii?

Alkuperäisidea: Emily Dahl

Share

Kommentit

Varjosudenhetki (Ei varmistettu)

En vaan pääse yli tuon vaaleansinisen mekon ihanuudesta. Sydän hyppäsi kurkkuun kun näin sen vanhan blogisi puolella ja hyppää edelleen joka kerta kun näen sun bannerin. : D
Outoa tästä tekee sen, että olen lähinnä goottityylinen synkiö joka inhoaa sanaa Pastelliväri. Tummanvioletti tai yönsininen olisi enemmän minua.
Mutta kun tuo mekko vaan on täydellinen tuollaisena, pilvimekko. Onneksi olen ompelija ja voin ommella jotain samantyyppistä. Muuten sydämeni varmaan ratkeaisi liitoksistaan. : D

Blogiasi lukiessa on miellyttävää huomata, ettei ole yksin mekkohulluutensa kanssa!

Kommentoi