Kolikon kaksi puolta

Kahdenkympin puolessa välissä on jo ehtinyt käydä muutaman "kuka minä olen?"-kriisin, ja ehkä päässyt jonkin tyyppisiin lopputuloksiinkin. Ei tarvitse olla jakautunut persoonallisuus, voidaakseen olla kiinnostunut monista asioista. Nuorempana jotenkin määritteli itsensä niin vahvasti vain yhden asian kautta. Vanhempana on oppinut, ettei asiat ole aina niin mustaa ja valkoista. (Ne voivat olla myös pinkkejä! ) Oon pääsyt lopputulokseen, että olen ainakin tätä:

Eli mekkoja, skumppaa ja korkkareita. Mutta mä olen myös tätä:

Eli vuoria, lumilautailua, paljon paljon lunta ja hyviä ystäviä! Tulispa jo talvi!