Vaatteiden hamstraaminen on toisten mielestä paha tapa, mutta toisinaan se myös kannattaa. Omista vanhoista vaatteista saattaa muutaman (tai kymmenen) vuoden jälkeen nousta uudelleen suosikkeja, jolloin kiittelee itseään ettei ole heittänyt vaatetta pois tai myynyt eteenpäin.

Tämän suosikin olen ostanut vuonna 2005 Tampereen Stockmannin One Waysta. 

Ja olen onnellinen, että edelleen omistan tämän t-paidan.

Havahduin tässä syksyn mittaan tarpeeseen omistaa mustia kenkiä. Ennen viime talvea en omistanut about melkeen mitään mustaa ja "all black" -pukukoodit tuotti mulle aina päänvaivaa. Ehkä tässä alkaa aikuisuus iskeä pikku hiljaa, sillä olen hankkinut tämän syksyn aikana kolmet mustat peruskengät. Tässä kahdet uusimmat.

Dr. Martensin näköiset maiharit ostin Jyväskylästä viime viikonloppuna aitoja huomattavasti huokeampaan hintaan. Tarkoituksena oli lähinnä hankkia vaihtoehtoiset kengät mun vaaleille Martenseille, jotta en ajaisi niitä loppuun niin nopeasti. Kiilakorot Nelly.comista.

Meillä on aika paljon pipoja. Meillä on jopa niin paljon pipoja, etten enään muista mihin olemme (suuren) osan pipoista piilottaneet. Tässä muutamat eniten käytetyt. 

Niin ja vielä pipojen lisäksi meidän kaapit ja hyllyt täyttää sekä mun että poikaystävän kaikki erilaiset hatut ja poikaystävän laajahko lippuskokoelma. Jos joku epäili, että tästä asunnosta löytyy paljon kenkiä, niin voin kertoa, että voisimme myös perustaa oman hattukaupan ihan minä päivänä vaan.

Maanantain kunniaksi huomasin olevani pukeutunut melko Volcom-painotteiseen asuun. Tämä tarkoittanee, että Volcomilla on mun mielestä aika onnistunut syksykokoelma.

Ympyrähuivi: Gina Tricot, paita: Veromoda, maiharit: jostain halpiskenkäkaupasta Jyväskylästä, takki: Volcom Late Night Coat, farkut: Volcom Nu Metal Denim Legging, pipo: Volcom Stone Cuff Beanie, kaulakoru: Cheap Monday Moon Neckles, rannekoru: Forever 21.

Olen tämän syksyn aikana puskenut eteenpäin projektia nimeltä gradu. Koulu on ollut retuperällä jo reippaasti yli vuoden päivät ja alkusyksystä päätin tarttua itseäni niskasta ja hoitaa hommat loppuun kertaheitolla. Tämä tarkoitti sitä, että oli valittava myös täyspäiväisen työn ja opiskelun väliltä. Niinpä päädyin hieman omituiseen välitilaan (taas), jossa gradu on ainoa järkevä rutiinini ja työt on vähän sinne sun tänne, mitä sattuu eteen tulemaan. Tänään olin töissä L'orealin lanseeraustilaisuudessa ja sain palkan lisäksi kasan kivoja kynsilakkoja. Jotenkin ne kiinnostavat tällä hetkellä enemmän kuin gradun kirjoittaminen (tämän viikon teemana on ollut motivaatiokato viimeisten viilausten kanssa).

Sävyt: Chocolate Cakes, Jag-U-Are, Size Matters, Madmoiselle, Muchi Muchi, Bobbing for Baubles

Mä olen aika huono meikkaamaan, mutta vielä surkeampi hankkimaan kosmetiikkaa. (Eräs Stockan kosmetiikkaosastolla työskentelevä ystäväni sen ainakin tietää). Tai oikeastaan panostan mielummin hiusten pesu- ja hoitotuotteisiin ja ihonhoitotuotteisiin, kun esimerkiksi ripsariin ja puuteriin. Siksi ilahdunkin suuresti aina saadessani tuotteita jostain :) Ehkäpä uudet kynnet inspirois myös motivaatiokadossa? (Aika ontuva aasinsilta, nään sen jo nyt, mutta toivoa saa.)

Kahdenkympin puolessa välissä on jo ehtinyt käydä muutaman "kuka minä olen?"-kriisin, ja ehkä päässyt jonkin tyyppisiin lopputuloksiinkin. Ei tarvitse olla jakautunut persoonallisuus, voidaakseen olla kiinnostunut monista asioista. Nuorempana jotenkin määritteli itsensä niin vahvasti vain yhden asian kautta. Vanhempana on oppinut, ettei asiat ole aina niin mustaa ja valkoista. (Ne voivat olla myös pinkkejä! ) Oon pääsyt lopputulokseen, että olen ainakin tätä:

Eli mekkoja, skumppaa ja korkkareita. Mutta mä olen myös tätä:

Eli vuoria, lumilautailua, paljon paljon lunta ja hyviä ystäviä! Tulispa jo talvi!