Älä syyllistä mun burgeria!

Ladataan...

Luin yksi päivä ihan todella hyvän artikkelin. En muista mistä lehdestä mutta koska olin äitini luona vaihtoehtoja on kolme: Sara, Me Naiset tai Gloria. Itse veikkaan Saraa.

Artikkelissa kirjoitettiin tästä nykypäivän ilmiöstä, mitä vihaan koko sydämeni kyllyydestä. Ruuan syyllistämistä. Herkkujen syyllistämistä. Minkä vain syötävän syyllistämistä.

En vieläkään koe olevani täysin sinut ruuan kanssa enkä varsinkaan nyt kun olen kokeillut päästä urheilemisen makuun taas. Mutta teen parhaani. Lähes jokaisella naisella on tapana sanoa ennenkuin syö jotain, että "ei pitäisi kun on tää maha/reidet/peppu/tms."

Sitten kaverit naureskelee tai sitten on sanomatta mitään. Sitten on niitä, jotka pönkittävät tilannetta sanomalla "AI MIKÄ MUKA! SÄHÄ OOT NII LAIHA, KATO MUA!"

Olen myös ollut tilanteessa, missä aletaan kilpailla kenellä nyt on rumimmat reidet. Ja voi herranjestas sentään. Olen töissä kassalla ja lähes joka kerta kun nainen ostaa jotai karkkia/sipsiä/jäätelöä, siitä pitää mainita jotain. Joko puolustella syömistään, että olin just salilla ja ollu niin rankka treeni et hyvä palkita itsensä tai sitten syyllistää itseään ei hitsi, ei mun oo tarkotus mutku tekee niin sikana mieli, oon just tämmönen et aina sorrun.

Miksi syöminen on problematisoitu niin ihmeelliseksi avaruustieteeksi, että kaikki hämmentyvät siitä?

Eikö voi vain nauttia siitä kun kerran on mahdollisuus? Äitini on usein sanonut, että turha syyllistää ja pilata sitä nautintoa ja jos oikeasti ahdistaa niin muistaa sen tilanteen kun seuraavaksi meinaa ostaa jotain herkkuja mutta sitä tilannetta ei tarvitse pilata.

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Vieras Mies (Ei varmistettu)

Saan murhaavia katseita aina, kun leikilläni mainitsen rasvaprosentin tiputtamisesta tai parin kilon menettämisestä. Täytyy petrata sarkasmiani. 

Mutta itse asiaan. En myöskään ymmärrä miksi ihmiset pilaavat nautinnon syyllistämisellä. Mitä jos vaikka hihkuisivat "juoksin 5km, saan syödä herkkuja!". Mä sorrun päivittäin elämästä nauttimiseen, pitäisköhän tässä tuntea koviakin tuskia?

Mut jos tuntis kauheit tuskia ni sit menee pohja nauttimiselta. Sit se on vaa tuskailua! Ja siis ei tarttis olla niin sairaan tiukka siitä, että "mitä mä nyt tänään söin ja mitä mä nyt sit kulutin ja mitä mitä mitä mitä" huhhuh

Vierailija (Ei varmistettu)

Juu, eikä siinä pilata vaan omaa nautintoa vaan myös toisten. Syö nyt siinä sitten kun joku vieressä vikisee ettei pitäis...

Paras asenne kehiin: "Mä syön nyt tän, koska mä haluun syödä tän!"

-syyllistäkööt muut ihan keskenään vaan. Syödään kun siitä tulee hyvä mieli ja liikutaan kun siitä tulee hyvä mieli :)

Niimpä paras yhtälö ikinä!

 

Vieras Mies (Ei varmistettu)

Näin on. Hiki päälle mahtavalla harrastuksella ja kaloreita takaisin hyvällä ruualla.

Kommentoi

Ladataan...