Meet Voitto

Coco Sweet Dreams

 

Tässä on Voitto, meidän kesken Vode. Rakkaalla on monta nimeä ja Voitsku on sulattanut meidän kaikkien sydämen. Hän on vähän pöljäpoika, eli sopii meidän sukuun erinomaisesti. Nuoresta iästään huolimatta hän on jo luonnekas tyyppi ja tarkkaavainen vahtikoira. Voitto on isosiskoni, mutta vietämme aikaa paljon yhdessä. Jopa äitini, joka ei niin välitä koirista on Voiton suuri fanittaja ja tuo aina mustassa käsilaukkussaan Voitolle kaikenmaailman koirien herkkuja. Ollaan huomattu, että Voitto tarvitsee paljon leikkiä, huolenpitoa ja kuria - ennenkaikkea seuraa ja tuttuja ihmisiä ympärilleen.

Koira oli kylässä luonani ensimmäistä kertaa ja uskaltautui ainoastaan alakertaan. Hän on aika vellihousu ja jännittää uusia paikkoja vielä paljon. Isosiskoni ollessa kauppareissulla istui Voitto hämillään sylissäni ja odotti "äitiänsä" kotiin kuin kuuta nousevaa. 

Mitä kokemuksia teillä on tästä Dobermanni-rodusta? Ystäviltä ja tuttavilta olen kuullut paljon hyvää.

 

 

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Voitto on ilmeisesti tullut jostain Euroopan ulkopuolelta, kun korvat on typistetty? Eikö korvien ja häntien typistäminen kielletty Suomessa jo monta vuotta sitten?

Vierailija (Ei varmistettu)

Typistäminen on kiellettyä Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa. Surullista on, että joidenkin ihmisten on edelleen ostettava koiransa niistä ainoista paikoista, joissa häntien katkaiseminen on sallittua.

Coco
Coco Sweet Dreams

Voitto on tosiaan adoptiokoira ja tullut muualta. Munkin mielestä hän olisi lurppakorvaisena ja pitkähäntäisenä täydellinen. <3

Helissss (Ei varmistettu)

Ehdotus: voisiko otsikoissa käyttöä vain suomea?! Olisi paljon paremman näköistä ja menis aina oikein?

Vierailija (Ei varmistettu)

Totta. Toisaalta epämääräinen otsikko on loistava pari tekstille, jossa koirasta käytetään muotoa "hän"...

Walssy (Ei varmistettu)

Olisi joskus kiva tutustua kyseiseen rotuun, koska nyt tuosta rodusta tulee vain mieleen sanat pelottava, ruma, hyökkäävä jne. Ei kaikki voi tuollaisia olla. Mutta varmaankin nuo korvat ja yleinen "vanha maine ja käyttötarkoitus" tekee sen, että mieleen tulee vain negatiivisia asioita.

Vierailija (Ei varmistettu)

Joo ja suosion romahdus Suomessa, kun typistäminen kiellettiin kertoo aika paljon omistajakunnasta.. Itse en hankkisi nimenomaan omistajiin liittyvien stereotypioiden takia, mutta ilmeisesti ovat yleensä lapsirakkaita. Toi pelokkuushan ei ole mikään hyvä asia, vaan riski.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ulkomailta haetaan (isolla vaivalla ja rahalla) typätty koira jonka luonne on luokkaa "vellihousu"... Voi kun ihmiset koiraa hankkiessa miettisivät vähän enemmän ja muutakin kuin ulkomuotoa.

Stellas (Ei varmistettu)

Tämän rodun "oikeaan" luonteenlaatuun ei kuulu "vellihousuna"/pölvästinä oleminen. Tietyt luonteenpiirteet kannattaa tsekata jo heti pentua valitessa, liiallinen arkuus ei ole hyvä juttu. Dobermanni on todella hieno rotu, joka oikeissa kasvattajan käsissä on uskollinen ja tottelevainen, "ottaa vaikka luodin puolestasi, jos se on tarpeen". Ei siis mikään vellihousu kuulu tämän rodun olla, eikä myöskään sylissä istuva seurakoirarotu ole tämä.

Coco
Coco Sweet Dreams

Sanon kaikkia mun rakkaita pöljiksi... :) Ja vaikka koirista en niin tiedäkään, niin uskoisin, että noin pientä koiraa uudet paikat jännittää ja vielä, kun itse omistaja ei ollut paikalla.

Jaanuska (Ei varmistettu)

Halusin näin ystävänpäivänä tulla toivottamaan ihanaa kevättä sinulle. Sinulla on varmasti ollut raskas vuosi takanasi,mutta siitä huolimatta jaksat ilahduttaa esteettisellä blogillasi ja mukavilla jutuillasi. Myös Voitto vei sydämen:)
Tsemppiä ja iloa kevääseen!

Voitolle runsaasti reipastuttavaa aktiviteettia, kun jännittää! Kun ihmiset ympärillä ovat reippaita, se tarttuu myös koiraan. Pois sylistä ja palloa peliin (meidän lapanen pelkää palloja, toivottavasti Voitto on tässä suhteessa rohkeampi :D). Oma koiramme lähettää terkkuja: kyllä se siitä, enää kahden vuoden jälkeen en enää pelkää kamalasti kaikkea. Paitsi palloja.

Ylvalii1 (Ei varmistettu)

Keittiökuvia olisi ihana nähdä enemmän:) onko ihan vetimettömät ovet vai näkyykö yhdessä ovessa valkoinen ohut vedin kun oikein tiirailee? Keittiöremontti on meillä alkamassa parin kuukauden sisällä ja paljon keittiöjutut mielessä!

Emmiz (Ei varmistettu)

Voitolla varmasti hyvä koti siskosi luona. :) Tsemppiä koirulin kanssa puuhasteluun. Ihana on sun blogi! Raikas, kevyt ja kuitenkin hyvin persoonallinen. Ihana tuo kukkaruukkukin portaiden alapäässä, mistä sen olet ostanut? :)
Ihanaa ystävänpäivän iltaa sinulle! T. vakkari-lukija

IMS (Ei varmistettu)

Minä adoption dobermannin useita vuosia sitten. Koira kävi pentuna mun luona (ja silloisen poikaystävän) hoidossa alkuun, kun emäntä oli nuori ja kävi ulkona. Sitten koira välillä jäikin viikoksi/kahdeksi meille. Lopulta emäntä laittoi koiran eteenpäin, kahteen eri paikkaan, josta se palautettiin viikon päästä.
Siinä vaiheessa minä sanoin, että peli seis, koira meille.
Ikävä kyllä koira oli melko arka, josta myöhemmin tuli haasteita. Pahimmat virheet vältimme, mutta osaavimmissa käsissä, koirasta olisi varmasti tullut reippaampi. Arka dodernanni on melko pelottava, mikäli ei tunne koiraa.
Perheenjäsenille koira oli lauhkea kuin lammas. Suklaasilmä. Kotona sille piti pitää sotilaallinen kuri, jotta se tiesi paikkansa. En muutenkaan ymmärrä perheitä, joissa koira saa tulla sohville ja sängyille ja jossa tasavertainen ihmisten kanssa. Meillä koira huomioitiin aina viimeisenä ja se toi sille turvallisen tunteen ja tasapainoa.
Enää en koiraa ottaisi; etenkään dobermannia. Mutta hauskoja aikoja muistuu mieleen. Se oli kova säätäjä, sen kanssa lenkkeiltiin välillä tuntikausia (edellisen asuinpaikan metsät tulivat tutuiksi) ja herranjestas että se rakasti palloja ja niiden perässä juoksemista! 10-vuotiaana se sitten rauhoittui, 2 vuotta myöhemmin se jouduttiin lopettamaan ilkeiden selkäkipujen vuoksi.
Se oli ihana koira, mutta haastoi jatkuvasti 10
vuoden ajan.

Tuijeliini (Ei varmistettu)

Pelokkaaksi kidutettu ja typistelty iso koira on hengenvaarallinen :(

Tuulihattu

Voih miten komea poika. 

Huvittavaa mitä johtopäätöksiä ihmiset laukoo parin lauseen ja yhden kuvan perusteella. Lähes mikä vain nuori koira on ekaa kertaa vieraassa kodissa/paikassa varovainen. Sekään ei olisi hyvä merkki että kaahottaa nurkkia pitkin joka paikassa. Mun ystävän koira on reipas, palkittu harrastuskoira muttei edelleen mene "mummolassaan" omin päin avoportaita vaikka on monta vuotta siellä käynyt. Häntä ei huvita ja ei ole tottunut. Kaikki on silti hyvin. Typistämiseen: juu on kielletty suuressa osassa Eurooppaa mutta esim. Etelä-Euroopassa ihan huvikseen typistetään niin rotu- kuin kulkukoiriakin. Ei parane ulkonäön perusteella tuomita!

Vierailija (Ei varmistettu)

Kannattaa katsoa instasta sellainen, kun cutieandthebeast. Kertoo sellaisen ihanan pienen tytön ja dobermannin ystävyydestä :D Nyt perheeseen on liittynyt myös sellainen chihu(heillä on jo yksi ollut aiemmin) ja kaikki elävät ihanasti sovussa. Koira on niin hyvin koulutettu!

Kommentoi