Miten sinä lisäät jaksamista arkeesi?

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Poju on nyt ylpeä eskarilainen ja tyttö leikkii päiväkodissa jo isojen puolella. Vauhtiveikkoja ovat molemmat ja kasvavat hurjan nopeasti, ei noiden kasvussa meinaa pysyä perässä! Meidän arki rullaa tällä hetkellä täyttä vauhtia, päivät täytyy aika tarkkaan aikatauluttaa. Olen niin tottunut siihen, että kaikenlaista on kokoajan menossa: harrastuksia, projekteja, blogia, maalausta, vaikka ja mitä. Joka päivä täytyy kuitenkin pysähtyä ja relata, kuunnella omia ajatuksia.

Haluaisin kuulla mahdollisimman monen äidin/isän vinkit, miten lisäät omaa jaksamistasi arjen keskellä?

Minulle ehkä tärkeintä on se, että pääsen työpäivän jälkeen, tai vaikka pojun jalkapallon aikana juoksemaan. Satoi tai paistoi. Joskus nyrkkeilen kohti pimeää syysilmaa ja kiroilen. Juoksen vielä kovempaa ja se tuntuu hyvältä. Urheilu on ehdottomasti se minun pakopaikkani... ja suihku ja valkoinen puuvillayöpukuni. Tärkeintä on olla yksin hetken, se antaa hurjasti voimia. Aina, AINA löytyy aikaa itselleen.

Netistä löytyy muuten todella paljon erilaisia rentoutumis ja meditaatio äänitteitä, tätä kuuntelen toisinaan.

Lempeetä loppuviikkoa, voikaa hyvin!

 

Share

Kommentit

Harriet

Säännöllinen ruuanlaitto.

Ennen lasta teimme mieheni kanssa ruokaa vain viikonloppuisin. Arki-iltoina syötiin leipää ja puolieineksiä välipaloina pitkin iltaa. Kumpikaan meistä ei jaksanut käydä joka päivä kaupassa saati suunnitella ruokaostoksia etukäteen. Iltaisin olin kärttyinen enkä jaksanut tehdä mitään.

Nyt syksyllä palattuani töihin pakottauduin tekemään ruuan joka arki-ilta kello viisi ja viikonloppunakin kaksi kertaa päivässä koko perheelle. Ruuanlaitto on tuonut elämään selkeän päiväjärjestyksen. Kynnys lähteä iltalenkille on madaltunut ja kotitöitäkin jaksaa tehdä taaperon pyöriessä jaloissa. Verensokeri ei enää heittele jatkuvien välipalojen välillä ja painoakin on pudonnut pari kiloa. Ruuat suunnittelen viikoksi etukäteen ja kaupassa käydään kerran viikossa. Ruokaostosten kuukausikustannukset ovat tippuneet puoleen siitä mitä se oli vuosi sitten.

Ehdottomasti fiksuin tekemäni korjausliike pitkään aikaan ;) 

Hanukas (Ei varmistettu)

Minulle parasta apua jaksamiseen on se, että aikatauluja on mahdollisimman vähän. Että päivät rullaavat pitkälti omalla painollaan rutiinien parissa. Se helpottaa elämää. Ei tarvitse kieli vyön alla juosta paikasta toiseen aikataulujen perässä, kun pienten lasten kanssa tulee AINA jotain hässäkkää juuri lähdön hetkellä. Aina meinaa heittää kiireeksi. Tämä varmasti helpottaa kun lapset kasvavat, mutta ainakin nyt kahden alle kolmevuotiaan kanssa ihan parasta ovat kiireettömät aamut joista alkaa hyvä, rauhalline päivä. Liikunta luonnossa on parasta pään nollausta itselle, samoin yksin saunominen. Myös akvarellimaalaus vie ajatukset ihan omiin sfääreihinsä. Omaa aikaa on vähän, mutta se on sitäkin arvokkaampaa ja tärkeämpää. :)

kesäheinä (Ei varmistettu)

Mullakin toimii jo mainitut urheilu, ulkona liikkuminen, säännöllinen ruokailu ja oma aika (yksinolo). "Lataudun" ehkä paremmin yksin kuin seurassa. Jos kaipaan arkena jotain ihan ekstraa lisäämään jaksamista, niin käyn suihkussa kynttilän valossa tai teen jalkakylvyn, johon laitan laventeliöljyä tai muuta ihanaa tuoksuvaa. Ne ovat hermoja rauhoittavia juttuja kumpikin.

Sus-ki
Home Sweet Home

Meillä parasta akkujen latausta on se kun saan hetken keskellä päivää, ihan kahvikupposen verran kuunnella hiljaisuutta ja olla yksin omien ajatusteni parissa. Ennen hetki oli lasten päiväunihetki, mutta nyt kaksosten lopetettua päiväunille nukahtamisen tuli viikko, jolloin en tätä hetkeä saannut. Mietin kovasti miten jatkossa saan keskelle päivää hetken hiljaisuuden, niin asia ratkesi sillä, että kaksoset menevät nykyäänkin lepäämään hetkeksi huoneeseen - koska on Äidin päiväuniaika :) Arjessa jaksamista on auttanut myös meidän mahtava, suuri suku, josta innokkaita lastenhoitajia löytyy useampiakin. Joten Äiti ja Isi on saanut aikaa myös toisilleen. Tärkeää on jaksamisen kannalta myös se, että saa välillä olla ihan vaan se tyttö, joka oli ennen lapsien syntymää. Kokea, että on edelleen ihminen, nainen, ystävä, lapsi, sisarus tms.- eikä vain Äiti! Saada elää hetken myös niitä muita "rooleja" joita itsestä löytyy. Nämä roolit katosivat omasta elämästäni kaksosten syntymän jälkeen. Ennen olin se, jolle ystävät purkautuivat omista huolistaan yms. mutta yhtäkkiä kukaan ei enää halunnutkaan kuormittaa minua omilla asioillaan, elämästä katosi paljon sellaista, jossa olin hyvä, asioita jotka olivat minulle ominaisia. Tilalle tuli uusi ja tuntematon rooli - äitiys. Masennuin, mutta tunnen itseni onneksi sen verran hyvin, että osasin koota palaset yhteen nopeasti, ymmärsin mistä on kyse ja hain apua. Huomasin, että on tärkeää saada säilyttää muutkin roolit elämässä, vaikka Äidin rooli onkin kaapannut suurimman osan ajasta. Hetki - pienikin hetki toisessa roolissa auttaa selvitymään siitä kaikkein haastavimmasta, mutta myös antoisimmasta roolista - Äitiydestä.

Unnananna (Ei varmistettu)

Hevoset ja ratsastus. Tallilla aikaa saattaa vierähtää useampi tunti, mikään ei ole niin hyvää terapiaa kuin hevosen harjailu, silittely ja halailu. Joskus kovan stressin keskellä se laukaisee jonkun itkunapinkin mutta sehän ei haittaa :) metsässä köpötellen voi vain nauttia rauhasta ja ajan kulumisesta, kentällä koulua vääntäen ei ehdi suoda ajatusta millekään muulle kuin sille sekunnille ja liikkeelle mitä juuri silloin tekee. Ja hikikin tulee vaikkei sitä tule ajatelleeksi urheiluksi!

murju (Ei varmistettu)

Yhteinen kahvihetki miehen kanssa aina päivällisen jälkeen. Istumme lattialla tai olkkarin pöydän ääressä. Lapset pörräävät ympärillä ja kiipeilevät päällä läheisyyttä tankaten, päiväkotipäivän jälkeen. Keittiö puunataan vasta iltasella, jotta koko perhe saisi arjessa yhteisen hetken päivittäin. Aika pysähtyy hetkeksi. <3

Kommentoi

Ladataan...