Muutama sana miehistä

Coco Sweet Dreams

 

Olen huomannut huiman eron käytöstavoissa, mitä tulee miehiin eri maiden välillä. Otetaan vaikka esimerkiksi Suomi - Ranska. 

Pariisissa ihastuin heti ensivierailulla romanttiseen kulttuuriin ja siihen miten tulin kohdelluksi. Tunsin itseni koko ajan todella hienoksi leidiksi. Muistan eräänkin ikimuistoisen illan, kun juoksin vesisateessa ja sain seuralaiseni takin pääni päälle, jotta en kastuisi. Tuntui, että olin osallisena jotain kaunista ranskalaista elokuvaa, tosin koko kaupungilla taisi olla jotain tekemistä tämän fiiliksen kanssa. Tunsin, että olin koko ajan jonkun kainalossa, vaikken fyysisesti välttämättä ollutkaan. 

Pidin siitä, että kun minut vietiin ulos, niin ohjelmaa oli mietitty etukäteen. Se, että mies ottaa ohjat käsiinsä on minulle tärkeää. En tarkoita, että me naiset olisimme avuttomia, liputan ehdottomasti kenestäkään riippumattomien itsenäisten naisten puolesta, sellainen koen itsekin olevani. Huomaan kuitenkin, että olen vähän vanhanaikainen tietyissä asioissa ja siinä mikä tekee minuun vaikutuksen. Tälläiset asiat voivat olla vaikka kehumiset, kimppu kukkia, pöydän varaaminen ravintolasta, kainalossa pitäminen, kotiin saattaminen ja oven avaaminen. 

Olen tottunut niin usein itse tekemään toisille herttaisia yllätyksiä ja kun yks kaks joku toinen tekeekin enemmän ja ehkäpä vielä överimmin, on se vaan aika ihanaa. Yllättävää! Siksi tätä varmaan nyt kirjoitankin.

Olen ymmärtänyt, että suomalaismiehet ovat käytönnönmiehiä. He näyttävät välittämisen eri tavalla, siinä missä temperamenttinen ja ehkä vähän omistushaluinenkin Pariisin ystävä. Suomessa on selvää, että välillänne on jotain, jos hän tarjoaa apua autosi renkaiden vaihtamisessa tai ystävällisesti muistuttaa lohkolämmityksen päälle kytkemisessä.

Ajattelen, että kotimaani miehet arvostavat naisessa itsenäisyyttä ja kun taas ranskanmies sitä saattaa jopa pelätä.  

Mutta kaiken kaikkiaan olen yllättynyt miten suuria eroja näinkin lyhyellä säteellä onkaan. Olen varma, että poikkeuksiakin löytyy ja kaikkea tältä väliltä. Olisin vaan iloinen, jos suomipojat omaksuisivat perinteisiä käytöstapoja, ne kun ovat päässeet monelta unholaan.

Pienillä asioilla voi saada jotain suurta, puolin ja toisin.

Share

Kommentit

Satupee (Ei varmistettu)

Hyviä pohdintoja. Asuin Ranskassa puolisen vuotta muutama vuosi takaperin. Olin jo silloin parisuhteessa (Suomalaisen miehen kanssa) joten omakohtaista kokemusta minulta ei löydy. Toki tein paljon huomioita ja olen samaa mieltä kanssasi, tähän on silti pakko lisätä kolikon toinen puoli, ranskalaiset miehet ovat toki vastustamattomia mutta usein myös häntäheikkejä :) ja hyvin monella saattaa olla rakastajatar avioliiton ulkopuolella. Mikäli en ihan väärin muista niin rakastajattarille ostetuista lahjoista sai joskus kauan sitten jopa verohelpotuksia :D Itselläni on onni siinä, että saan usein kukkia ja pieniä huomion osoituksia. Vaikkakin sitten date night iltoina saatamme pähkäillä minne sitä syömään oikein mentäis...

Taru Mari
Stuff About

Tää on kyllä mielenkiintoinen aihe. Itse olen aina seurustellut suomalaisten kanssa, en tiedä tuntuisiko sellainen todella kohtelias käytös minusta vaivaannuttavalta. Ehkä se on tottumiskysymys. Kukkia en ainakaan halua, mutta tietysti tuollaiset pienet huomionosoitukset ovat kivoja. :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Heh, mulla on juuri niin stereotyyppinen ns. käytännön mies kun vaan voi olla! Kukkia olen saanut ehkä kahdesti vuosien varrella, ovia ei paljon auota eikä painaviakaan kasseja kanneta. Ja mua jo naurattaa, kun aina kun olemme lähdössä vaikka ravintolasta ja mulla kestää kauemmin ulkovaatteiden pukemisessa, hän on aina jo kaukana ovensuussa tai jopa kadulla, kun minä vasta napitan takkia.

Ihan kauniisti käyttäytyvä ihminen hän kuitenkin on, kaikki tuollainen "sokerikuorrutus" vain on hänelle niin vierasta. Mutta myönnän, että pienet vanhan ajan herrasmiesmäisyydet olisi mulle kyllä kovasti mieleen! Vaihtamaan en kuitenkaan rupea, niin tärkeitä ne eivät ole. :D

Vähän samaa aihettahan on sivuttu myös tuolla Visual diary -blogissa, kun siellä on kirjoitettu portugalilaisista miehistä ja flirttailusta.

saarah
visual diary

Hahaa, juuri tilitin suomalaiselle ystävälleni, että (näin puolitoista vuotta Portugalissa asuneena) nykyisin loukkaannun, jos mies kävelee ovesta ennen mua :D Paluushokki Suomeen voi olla aikamoinen!

Essen (Ei varmistettu)

Hei!

En tiedä, missä piireissä itse liikut, mutta omien kokemukseni mukaan suomalainen mies on kohtelias. Ennemminkin suomalaisella naisella on vaikea ottaa tätä kohteliaisuutta vastaan. Itse työskentelen rahoitusmaailmassa ja kyllä tässä bisneksessä miehet yleisesti osaavat käytöstavat. Olen asunut ranskassa parisen vuotta enkä kyllä ranskalaisissa miehissä havainnut sen isompaa kohteliaisuuden aaltoa kuin suomalaisissakaan.

Vierailija (Ei varmistettu)

Minun tapaamani suomalaiset miehet kyllä osaavat peruskäytöstavat, mutta heille sopii sekin, että nainen on itsenäinen ja tekee raskaitakin töitä (avustaa vaikka renkaiden vaihdossa tai kantaa puolet kauppakasseista...). Simppeliä arkea. Toki noita huonosti käyttäytyviä löytyy myös (niin Suomesta kuin Ranskasta) ja tietenkin kulttuuri vaikutta myös. Onhan Venäjälläkin erilainen tapakulttuuri, vaikka se on naapurimaa.

Sandrasu (Ei varmistettu)

Olen seurustellut sekä suomalaisten että etelä-Eurooppalaisen miehen kanssa ja valitettavasti vaikka tuo eurooppalainen siirappisuus tuntuu aluksi kivalta, ei se valitettavan usein tule sydämestä vaan on vain kuorta. Suomalainen mies sentään yleensä tarkoittaa mitä sanoo. Eli jos sieltä tulee jotain rakkauden tunnustusta, tietää että mies varmasti tarkoittaa sitä. Monesti nämä lipevät miehet ovat sitten lipeviä kaikille ja rakkauden tunnustuksia ja kohteliaisuuksia heitellään aina ja joka tilanteessa, jopa ensi treffeillä. Suomalaisille, jotka eivät ole tottuneet tällaiseen, onkin usein vaikea sitten ymmärtää, että mies ei välttämättä hempeilyllään tarkoittanutkaan ythään mitään.

saarah
visual diary

Sanoisin oman kokemukseni perusteella että toki suomalainenkin mies osaa olla kohtelias, mutta Etelä-Euroopassa se on enemmän sellaista huomioimista ja huolehtivaisuutta. Olin ihan äimän käkenä aluksi Portugalissa siitä, miten miehet aina saattoivat/kuskasivat kotiin tai ainakin saattoivat taksitolpalle asti tai varmistivat että tiedät parhaan reitin kotiin. (Saatoin loukkaantuakkin: kai mää nyt kotiin osaan mennä :D)

En ole myöskään tavannut yhtään sellaista miestä, joka esim. deiteillä puhuisi vaan itsestään ja omista saavutuksistaan, mikä Suomessa on tullut kyllä koettua useaan otteeseen. Siitä taas oon samaa mieltä monen kommentoijan kanssa, että kun suomimies kertoo tunteensa, siinä ollaankin sitten rehellisiä. Täällä etelässä kun se on enemmän sellaista oot niin ihana, muutetaan yhteen, ai öö emmää haluukkaan -tyyppistä vaiheilua :D Kummassakin puolensa!

Coco
Coco Sweet Dreams

Justiinsa tuo huomioiminen ja huolehtivaisuus, se oli niin uutta ja siihen vähän ihastuinkin.

Tepitapi (Ei varmistettu) http://outlandish-blog.blogspot.com.ee/

Ei plkästään Etelä-Euroopassa. Tuntuu, että nuo peruskäytöstavat ja huomaavaisuus naisia kohtaan yleisesti on paremmin hallussa kaikkialla Suomen rajojen ulkopuolella (paitsi Virossa... päivittäin tulee ovi päin näköä sen sijaan että sitä pidettäisiin seuraavalle auki) :D Itse asuin Keski-Euroopassa ja tuli reissattua siellä ympäriinsä paljon ja entisen Itä-Blokin maissa miehet (ja myös naiset) ovat aivan älyttömän ystävällisiä ja avuliaita vaikka emme löytäisi edes yhteistä kieltä. Siellä ei naisten asema ole lähellekään yhtä hyvissä kantimissa kuin Suomessa, mutta silti naisten arvostus tuntui olevan huomattavasti suurempaa. Aika ristiriitaista, mutta totta.
Olen tullut reissuillani ja eri kansalaisuuksien kanssa käytyjen treffien perusteella siihen tulokseen, että Suomalaisilla miehillä tuntuu olevan aika huono itsetunto (ei tietenkään kaikilla!), minkä vuoksi ei sitten haluta sitä toistakaan sukupuolta erityisesti nostaa jalustalle. Ja tosiaan treffeillä puhutaan vain itsestä, ei pahemmin kiinnosta minun kuulumiseni :D Ihan toinen juttu muualla Euroopassa. Ai että, nautin välillä oikein kun minun ei tarvinnut päättää mihin mennään treffeille, miehet uskalsivat itse ehdottaa. Nyt tuli ikävä sitä auringosta riippumatonta lämpöä, joka niistä ihmisistä huokuu tuolla vähän etelämmässä....

saarah
visual diary

Mä aloin kans oikein miettiä, että johtuuko se suomalaisten miesten itsetunnosta tosiaan et enemmän just pitää siellä treffeilläkin puhua vaan itsestään ja omista saavutuksistaan. Tässä taitaa olla perää! 

Ja tän allekirjoitan myös Portugalin osalta: Siellä ei naisten asema ole lähellekään yhtä hyvissä kantimissa kuin Suomessa, mutta silti naisten arvostus tuntui olevan huomattavasti suurempaa. Aika ristiriitaista, mutta totta.

Portugali on oman kokemukseni mukaan seksistisempi maa kun Suomi ja työelämässä kuulemma on aika miesvalta kaikissa korkeammissa pesteissä, mut silti tietynlainen naisten arvostus on eri tasolla. Esim. miehet pyytää tosi pahoitellen anteeksi JOS ne ei jostain syystä huomaa väistää sua kadulla jne. 

Amelielle (Ei varmistettu)

Oi, ehdottomasti lisää herrasmiesmäisyyttä ja rohkeutta olla herkkä suomi-miehillekin!
Itse arvostan todella paljon oven avaamista, painavien tavaroiden kantamista tms. herrasmieskäytöstä. Luulen etten voisi ihastua toisenlaiseen käytökseen tai mieheen ja olen kyllä hyvin omatoiminen itse, mutta osaan antaa miehelle tilaa olla mies. :)

Eveliina26 (Ei varmistettu)

Itse hurmaa niin kans saksalaisen poikaystäväni aivan ihanasta herrasmiesmaisyydesta kun häneen Saksassa tutustuin. Vastaavaa kokee Suomessa hyvin harvoin ja yleensä vaan sitä tosi vanhoilta miehiltä. Mut toki just tietyissä piireissä ja joissakin varmaan varakkaissa suvuissa vielä on sitä perinteistä kohteliaisuutta. Mutta kyllä sen eron huomaa jo esim just Saksan ja Suomen välillä et siellä nuoretkin miehet on erittäin kohteliaita, kyllä sillä nopeasti suomalaisen naisen hurmaa <3

Suomalainen mies<3 (Ei varmistettu)

Oma poikaystäväni ei ole kyllä mistään varakkaista piireistä ja ihan supisuomalainen, ja avaa kyllä ovet naisille, kantaa ostoskassini, laittaa takkini naulakkoon jne. En tiedä sitte olenko epätavallisen onnekas, mutta luulen että joukkoon mahtuu sekä huomioivia ja epähuomioivia täällä Suomessakin. Onhan se tullu huomatuksi, että ulkomailla miehet ovat olleet todella huomioivia, mutta omia puolisoita ei sitten arvostetakkaan. !

Eveliina26 (Ei varmistettu)

Ihana mies!! Oiskohan saanu hyvän kasvatuksen tai sit on vaan niin fiksu, varmaan molempia :) onnekas olet &lt;3

Walssy (Ei varmistettu)

Väitän, että suomalaismiesten uudet sukupolvet ovat tässä muuttumassa elleivät jo muuttuneet. Nämä tämän päivän 25-40 -vuotiaat ovat tavoiltaan aivan eri maailmasta kuin 60-70 -vuotiaat. Ovathan he kasvaneet aivan eri maailmassa. Sen näkee jo siinäkin miten isät tänä päivänä suhtautuvat vanhempainvapaaseen, hoitavat lapsia, ovat perheen arjen pyörittämisessä muussakin roolissa kuin titteliroolissa isä/mies. Suomalaismies uskaltaa tänään halata ja puhua tunteista ilman, että pelkää menettävänsä miehisyytensä. Lahjoja tai kukkia ei ehkä tule joka viikko, mutta sehän on vain pinnallista materiaa (Eikö niin? ;-) ). Suomalaismies huomioi ja antaa lahjoja arjen tekojen kautta. Ja se on aitoa välittämistä.

Eveliina26 (Ei varmistettu)

Totta varmasti tuokin, tässähän ei kuitenkaan ollut kyse lahjoista tai kukista vaan nimenomaan kohteliaisuudesta, kun naisille avataan ovi, laitetaan käsi selän taakse, päästetään nainen aina edellä jne. Kysytään kuulumisia. Semmosta mitä harvemmin täällä kotimaassa juuri kohtaa :)

Walssy (Ei varmistettu)

Ajatuksena oli, että suomalainen mies ei ole ylitsevuotavan kohtelias tuntemattomille vaan toisen ihmisen huomioiminen on kohdistettu omaan puolisoon juuri niissä arjen teoissa. Väitän myös, että sille omalle puolisolle kyllä osataan avata ovi ja päästää puoliso edellä tai kaataa lasiin viiniä naiselle ensin. Ja kysellä niitä kuulumisia. Itse henkilökohtaisesti pitäisin outona, jos tuntematon henkilö kyselisi kuulumisia. ;-) Mutta uskon myös, että tämä uusi sukupolvi osaa myös avata ovet jne.

Mutta mitä tarkoitat käden laittamisella selän taakse? Minulle tulee mielikuva, jossa vanha herrasmies laittaa käden selän taakse ja nostaa hattuaan samaan aikaa kumartaen. Ehkä tämä liike on kaikille vieras tänä päivänä. :-)

Eveliina26 (Ei varmistettu)

Hahah, eli siis että mies laittaa naisen selän taakse käden ihan kevyesti kun päästää hänet esim edellä. Ja tätä tehdään ihan ystäville myös. Mietinki et sen voi ymmärtää myös väärin: D mut joo, mun exä on semmonen perusjuntti jolla vaan ei pahemmin käytöstapoja oo, niin mulle tää oli niin suuri kontrasti jo muutenki. Edelleen hehkutan ulkomaalaisten miesten käytöstapoja parjaamatta mitenkään suomalaisia. Ainahan poikkeuksia löytyy mistä asiasta tahansa.

IMS (Ei varmistettu)

Teen töitä miesvaltaisella alalla ja työkavereihin perustuen tämä suomalaisten miesten arvio on niin tosi. Mutta ystäväpiirissäni taas on jostain syystä jollakin tapaa ystävällisempiä, huomaavaisempia ja miellyttävämpiä miehiä kuin töissä. Enkä tarkoita että töissä miehet olisivat inhottavia tai törkeitä ; he vaan eivät ota minua naisena samalla tavalla huomioon kuin tuttavapiirissä.
Toisaalta, töissä tapaan myös satunnaisesti muun maalaisia miehiä: venäläisten miesten huomaavaisuutta ei voita mikään. Heiltä saa syntymäpäivänä ruusun, jouluna shamppanjaa ja kohtelevat kuin kukkaa kämmenellä.
Olen myös aikonaan seurustellut amerikkalaisten, intialaisen ja brittimiesten kanssa. En huomannut heidän käyttäytyvän erityisen huomaavaisesti naisia kohtaan.
Aviomieheni on suomalaisiin verrattuna huomaavainen, muttei varmasti vedä eurooppalaisille miehille vertoja. Arvostan sitä, että hän huolehtii että auto on tankattu, huollettu ja pissapojassa on nestettä, hän kantaa painavat kauppakassit autosta sisään ja ostaa viikonlopuksi toisinaan leikkokukkia minun ilokseni.
Hän kuskaa minua tarvittaessa, muttei avaa autoa ovea. Minä kävelen aina ovesta ensimmäisenä sisään, mikäli satumme samalle ovelle.
Hän myös laittaa wc:ssä rinkulan AINA alas. Ei sen johdosta, että minä olen pyytänyt, vaan se oli kotikasvatuksen tulosta. En voi sietää miehiä, jotka jättävät sen ylös.

Potturdem (Ei varmistettu)

Suomessa on tasa-arvo. Ranska on vanhanaikainen kaavoihin kangistunut maa. Muuttakaa sinne kaikki feministihullut joille kelpaa vaan oikeudet, mutta ei velvollisuudet. Minusta on itsestäänselvää, että esim. pidän kaikille ovea auki sukupuolesta riippumatta, toisilla rajoittuu käytöstavat näköjään vaan sukupuolen mukaan...

Vierailija (Ei varmistettu)

Kyllä sinunkin miehesi hemmotteli sinua ja mm. useasti kukkia. Ei se ruoho aina ole vihreämpää aidan takana.

rlhg (Ei varmistettu)

Mielenkiintoinen aihe ;) Mulla on ollut vain yksi pitkäaikainen suhde elämäni aikana ja se on nykyisen mieheni kanssa. Hän on saksalainen. Tottakai käytös on AINA suurilta osin kotikasvatuksen tulos, mutta kuitenkin eroja on. Asun keski-euroopassa ja olen työskennellyt paljon ranskalaisten ja italialaisten miesten Lisäksi tuttavapiirissä paljon aviomiehiä kyseisistä maista. Suomalainen mies on mielestäni suora, rehellinen ja odottaa naiselta omatoimisuutta. Mielestäni " ei puhu eikä pussaa"- klisee pitää aikalailla paikkansa. Italialainen mies on todella hurmaava, hienosti pukeutunut ja ylistää sut kauneimmaksi maailmassa. Italialaisten miesten tärkein nainen vaan on usein äiti ja avioliitossa vaimo, joka passaa ja vahtii heitä vielä 5-kymppisenä kuin pikku poikia. Ranskalaiset miehet osaavat kyllä käyttäytyä, mutta ovat usein epäaitoja ja tekevät selän takana ihan jotain muuta mitä sanovat. Entä saksalaiset? Mun mielestä kaikkien sekotus. Mun mies avaa ovet(jopa usein auton oven), ostaa kukkia nyt ainakin merkkipäivinä ja 14.2. ;) Arvostaa mun työtä kotona ja ulkopuolella ja myös sanoo sen. Ei ole pihi tai mustasukkainen. Mulle täydellinen. Mutta kuten sanoin, paljonhan luonteesen vaikuttaa millaisen mallin ja kasvatuksen kotoa on saanut.

elämäliferakkauslove (Ei varmistettu)

On kaksi täysin eri asiaa verrata miesten käytöstä parisuhteessa ja kevyessä tuttavuudessa lomareissulla. Yksin matkustavana on helppoa kerätä huomionosoituksia, se on ihanaa ja mieltä ylentävää! Parisuhteen kuitenkin otan mieluiten täältä Suomesta ja varsinkin pitkässä suhteessa ne pienet arkiset teot ovat kultaakin kalliimpia.

Kommentoi