Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Olen viihtynyt hyvin Lilyssä jo reilun puolen vuoden, aika menee älyttömän nopeasti. Parhaiten sen oivaltaa kun noita jälkikasvuja seuraa. Poikani on jo niin iso, haluaisi jo kouluunkin. Kyselee päivittäin: "Koska minusta tulee aikuinen?" Vauvasta on tullut pienen pieni tyttö, hän ei vielä tiedä pitäisikö kontata vai mitä tässä pitäisi tehdä. Hytkyy vain siinä konttausasennossa hölmönä. Me ollaan pojan kanssa konttailtu pitkin lattioita ja näytetty mallia miten pääsisi eteenpäin. Näin ne päivät nykyään meikkiksellä vierähtää. Terkkuja vaan!

Asiani oli se että ajattelin muistuttaa teitä miten seuraat palstaani helpoiten. Minut ja postaukset löydät:

Facebookista

Blogilistalta

Bloglovinista

ja vielä Twitteristä. Sitä olen ollut vähän laiskimus käyttämään.

Lilyyn rekisteröitynyt käyttäjä voi tosi helposti seurata palstaa klikkaamalla klemmarin kuvaa vasemmalta yläpalkista

Postauksen kuvat otti Mona, kiitos kultainen!

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Olemme pohdiskelleet pintamateriaaleja ja niiden sävyjä omakotitaloon. Omaa silmääni miellyttävät ihan kamalasti edelleen tammi, harmaa, valkoinen ja musta. Kauniit värit yhdistyvät tuossa ylläolevassa kuvassa joka on otettu Koodissa. ♥

Olen kallistumassa kokonaan valkoisen keittiön puoleen mutta pakkaa tuli yks kaks sekoittamaan alla oleva kuva, jossa on näemmä tämä sama värimaailma josta niin pidän.

Mitkä värit Sinä yhdistäisit jos saisit valita? :)

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Ajattelin ilahduttaa iPhonen omistajia tällä arvonnalla. Yhteistyössä Iconemesiksen kanssa järkkäämme arvonnan jossa voit voittaa itsellesi iPhonen kuoren.

Kommentoi tätä postausta ja jätä sähköpostiosoitteesi niin otan voittajaan yhteyttä. Arvonta-aikaa ensi perjantaihin 3.8 asti.

Kollaasissa omat lempparini - oli kyllä vaikea valita. Niin upeita! Lisää löytyy: iconemesis

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Kyselette aika ajoin meidän metallisesta korista joten ajattelin omistaa sille ihan oman postauksen. Kori on siis hommattu Clas Ohlsonilta joulukuussa 2011. Etsin pitkään kivaa koria ja ihastuin tuohon metalliseen kaikessa yksinkertaisuudessaan. Haaveissa vähän siintää edelleen Asplundin Code mutta viidensadan euron hintalappu vähän huippaa.

Mutta onse komia!

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Täällä nautitaan ihanasta hellepäivästä mummilan terassilla. Isosiskokin on saatu tänne seuraksi. Syödään hyvin ja hengaillaan. Kasa lehtiä ja kaikki hyvin.

Nauttikaa näistä lämpimistä päivistä. Suomen kesä on niin lyhyt!

Hehee ja joo. Mun urbaani maisema vaihtuu pian näihin:

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Pikaiset moikkista moikat! Ollaan oltu  kaupunkikodissa vaan kääntymässä. Vietetään paljon aikaa talolla ja mummulassa, ovat melko lähekkäin. 

Piti vaan kuvata teille meidän isoa vauvaa joka jo istua tönöttää syöttötuolissa muina tyttöinä. Kirppikseltä löytyi pojalle pinokkio-kirja, se oli lempisatujani pienenä.

Ei tässä muuta, matka jatkui taas remppapuuhiin tai siis purkutöihin. Purkuhommat me yritetään tehdä itse, remontti me teetetään ammattilaisilla. 

Heidå!

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Ajattelin alkuun, etten kerro vauvan syntymästä mitään koska se tuntui niin henkilökohtaiselta asialta, jota en halunnut jakaa. Mutta sitten ajattelin että voinhan kertoa yleisesti omasta sektiokokemuksestani. Itse olin ekan lapsen kohdalla tosi tietämätön sektiosta ja se pelotti ihan kauheasti, joten ehkä tästä on vähän apua jollekkin kohtalotoverille.

Molemmat lapseni on tullut maailmaan suunnitellulla sektiolla ja molemmat suuret operaatiot ovat menneet ihan oppikirjan mukaan. Kuvia tähän postaukseen oli vaikea löytää, koska ne rakkaimmat haluan pitää itselläni

Se oli pimeä ja kolea aamu kun kiersin kodin läpi ja sammutin valoja. Kello oli puoli seitsemän aamulla. Poika oli mummulassa ja me vietettiin yö miehen kanssa kaksistaan. Tsekkasin vielä kymmeneen kertaan että kaikki tarvittava on mukana. Sinä päivänä meidän tyttö syntyi. Jännitti.

Edellisenä päivänä osastolta soitettiin, pyydettiin ottamaan äitiysneuvolakortti mukaan ja kerrattiin vielä että minne olen menossa ja toivotettiin tervetulleeksi klo 7. Muistutettiin vielä olla syömättä ja juomatta klo 24 jälkeen. Leikkausaamuna lähdimme sitten autolla TYKS:iin ja menimme suoraan lapsivuodeosastolle jonne jätin laukkuni ja otettiin vähän sydänkäyrää vauvasta. Hoitaja haastatteli minua samalla anestesiaa varten, kyselivät allergioista, muista leikkauksista ja sellaista.

Laitoin leikkauskaavun päälleni, hoitaja laittoi tukisukat jalkaani ja käytiin alakerrassa tarkistamassa että vauva on edelleen väärinpäin masussa. Kyllä oli. Mentiin takaisin yläkertaan ja siellä sivuhuoneessa laitettiin katetri. Auts. Hoitaja soitti alas leikkuriin että me oltais tulossa nyt. Tässä kohtaa on hyvä muistaa että leikkaus saattaa viivästyä jos leikkaussali on varattuna esimerkiksi hätäsektion takia. Me oltiin aikataulussa.

Hyppäsin sänkyyn joka on muuten sektiopotilailla vähän leveämpi ja siinä on sellainen ohjain, jolla voi säätää sänkyä ylös ja alas. :) Minut siis kärrättiin takaisin alakertaan jossa sijaitsee leikkausali. Siinä kohtaa kun hyppäsin sängylle niin jännittäminen alkoi ihan todella. Siinä sen oikeasti tajusi...se on menoa nyt. 

Mun mies oli vierellä ihan kokoajan.

Saavuimme leikkaussaliin jossa oli paljon ihmisiä. Lähes kymmenen? Minut nostettiin leikkauspöydälle joka oli vähän epämukava. Se oli muistaakseni vähän kallellaan. Tässä vaiheessa laitettiin verenpainemittari käteen ja oikeassa kädessä oli kanyyli.

Leikkaushuoneen väki kävi tervehtimässä minua ja esittelivät itsensä. Jossain vaiheessa tuli tuttu lääkäri joka kertoi että hän tekee leikkauksen. Anestesialääkäri laittoi selkääni spinaalipuudutuksen, samalla laitettiin myös epiduraalikatetri alaselkään josta sitten myöhemmin annosteltiin kipulääkettä. 

Sininen verho viritettiin eteeni, etten näkisi. Mies istui vasemmalla puolellani steriilit vaatteet ja hattu päässä. Oikealla puolellani oli pari hoitajaa, toinen ehkä anestesia joka lisäsi kanyyliin vähän väliä erilaisia litkuja. Kyselivät välillä vointiani ja jos olin pahoinvoiva - sain lisää jotain litkua. Hymyilivät ja juttelivat niitä näitä kanssani, vaikken ollut oikein juttutuulella. ;)

Leikkaava lääkäri kysyi tunnenko rinnasta alaspäin mitään? En tuntenut mitään ja niin sektio aloitettiin tekemällä noin 10 sentin viilto mahaan. Ihan bikinirajaan. Kuuntelin kun hoitajat taas  juttelivat. Välillä kuului verhon takaa pientä imua ja jollain oudolla tavalla tunsin kun mahani sisällä tehtiin hommia. Minuun ei sattunut yhtään.

Vauva tuli esiin jo muutamassa minuutissa leikkauksen aloittamisesta. Muistan että katsoin leikkausta katsomaan tullutta hoitajaa, hänen ilme muuttui suureen hymyyn ja pian sen jälkeen kuulinkin vauvan itkua. Tyttömme tuotiin vasemmalta puoleltani näytille. Vauva ja isä lähtivät pois hoitajan kanssa. Heti tämän jälkeen minulle tuli todella huono olo, tunsin painetta rinnassa ja kerroin siitä heti. Se oli kuulema ihan normaalia ja se johtui kohtua supistavasta lääkkeestä jota tässä kohtaa annettiin suoraan suoneen. Sitä pahaa oloa kesti melkein koko sen loppuvaiheen kun minut hoidettiin kasaan. Lääkäri vielä kehui vahvoja vatsalihaksiani ja sanoi että minut oli helppo leikata. Thanks! :))

Koko homma oli valmista noin puolessa tunnissa jonka jälkeen minut nostettiin naisvoimin takaisin siihen tuttuun sairaalasänkyyn. Nyt olo oli jo hyvä, mutta kasvoja oudosti kuumotti. Sekin täysin normaalia. Minut kärrättiin heräämöön jonka nurkassa mieheni istui keinutuolissa vauva sylissä. Vauvaa ei muuten pesty eikä puettu vaan häntä pidettiin kokoajan ihokontaktissa peitto päällä. Tämä oli uusi juttu. Viime kerralla vauva pestiin heti syntymän jälkeen, nyt siitä tavasta on luovuttu. Pesut ja pukeminen hoidettiin myöhemmin.

Heräämössä sain omenamehua ja minut peiteltiin lämpöpeittoon. Olo oli erittäin mukava ja tähystelin koko ajan että koska saan nähdä vauvan kunnolla. Vauva laitettiin aika nopeasti viereeni ja hän oppi samalla sekunnilla juomaan tissimaitoa. Ne ekat tipat ovat tärkeitä. Siinä me sitten oltiin. Heräämössä vietettiin reilu tunti, jonka jälkeen meidät kärrättiin ylös lapsivuodeosastolle. Sinne me jäätiin.

Samana yönä hoitaja patisti minut jo kävelemään ja se olikin varmasti ihan hyvä veto. Selkä menee tosi kipeäksi tässä hässäkässä, liikkuminen on tärkeää jos vaan tolpillaan pysyy. Sektiopotilas joutuu olemaan nestemäisellä ruokavaliolla ainakin päivän tai pari, jonka jälkeen aletaan pikku hiljaa totuttelemaan kiinteään ruokaan. Myös vauvanhoidossa autettiin aina, itse olin aika heikko edes nostamaan vauvaa kanyyli kädessä. Kanyyliä pidettiin niin pitkään kuin epiduraalipumppua, eli noin 2 päivää. Voi sitä onnea kun ne otettiin pois!

Halusin kotiin jo kahden yön jälkeen ja sainkin luvan lähteä kotiin kolmantena päivänä. Olin niin reipas kuulema. Lääkäri kiertää osastolla aina aamupäivästä ja tsekkasi meidän vauvan ennen lähtöä. Kaikki oli ok ja saimme luvan kotiutua. Epiduraali eli "epipumppu" vedettiin selästä pois ja laitettiin siihen iso laastari. Mukaani annettiin särkylääkkeitä ja reseptit niihin. Tyksin henkilökunnalla näytti olevan kokoajan kiirusta - aina kun tarvitsee apua niin rohkeesti vaan painaa sitä nappulaa, niin sinut muistetaan.

Tässä siis minun kokemukseni ja leikkauspäivän kulku. Toivottavasti muistin kaiken olennaisen, aloitin tämän postauksen jo tammi/helmikuussa, jolloin kaikki oli vielä tuoreessa muistissa.

Eka yö kotona:

Nyt tyttö on jo NIIN iso. Hän osaa ottaa jo konttausasennon ja pyrkii liikkeelle kovin. Aika taitaa mennä siivillä. Niinhän se meneekin.

Tässä vielä TYKS:in yleistä faktaa keisarinleikkauksesta ja ohjeista.

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Tällä hetkellä en ole yhtään pikkusievien kukkien ystävä vaan pikemminkin suurien vihreiden kasvien valtavissa karuissa ruukuissa. Kuvan parvekkeella on tosi raikas tunnelma ja jotain vastaavaa haluaisin sitten omalle terassille. Ikävä kyllä nyt näyttää siltä että tehdään terassi vasta ensi keväällä, nyt keskitytään  omakotitalossa sisätiloihin ja kaikkeen pakolliseen. Ehkä syksyllä ja talvella tulee taas uusia ajatuksia - sanotaan että puutarhaa onkin hyvä suunnitella juuri syksyllä ja talvella.

Meidän väliaikaiskodin parvekkeella en ole istunut tänä kesänä kuin ihan hetken, siellä on ollut niin viileää ja en ole jaksanut laittaa sitä erityisemmin. Meidän parveke näyttää tältä ja siellä on tämä.

Mitähän kasveja tuolla parvekkeella on? Bambupuita ja jotain heinää?

(kuvat)

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Rakastan juustoja ylikaiken ja yksi kokeilemisen arvoinen yhdistelmä on vesimeloni ja briejuusto. Luin erään artikkelin jossa todettiin juuri vesimelonin tuovan briestä uusia makuja esiin tai ainakin vahvistavan niitä. Itse ainakin pidin tästä, sopii hyvin kesälomaherkuksi kuivan shampanjan kera.

Aurinkoa viikkoonne toivottelee Coco!

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Eilen vierailin Loviisan Aitassa (sisustusliike ajomatkan päässä Turusta) ja myymälää oli laajennettu onnistuneesti niin että pihalla sijaitsevaan vanhaan kuivuriin oli remontoitu uudet tilat (200m2) vain Riviéra Maisonin tuotteille. Itse olen vähän modernimman sisustuksen perään mutta moni ystäväiseni tykkää RM:sta joten suosittelen lämpimästi vierailemaan tuolla. Löysin sieltä kyllä tosi kauniita lyhtyjä, jollaisia voisin mielelläni kotiuttaa. Tuolla on kuulema myynnissä lähes kaikki Maisonin tuotteet. Upea paikka vierailla samalla jos lomailee Turussa.

Noi kauniit viinit eivät olleet myynnissä. Olin jo ostamassa. :)

Alkuperäisestä myymälästä bongasin muuten Voluspan muutaman tuotteen, pidän kyseisistä purnukoista paljon tuoksuineen päivineen.

Aih, et. Ihana miljöö keskellä maaseutua, mutta lähellä Turkua.

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Ihanainen Maj perheineen lomaili Turussa ja me treffattiin pariinkin otteeseen. Ovat niin hauskoja tyyppejä ja tullaan hyvin juttuun. Me ollaan Maj kanssa samaa ikäluokkaa ja niin ovat myös meidän miehet keskenään. Säät suosivat ja eilisen rentouttavan illallisen jälkeen päätimme lähteä tänään vielä merelle. Turun saaristo on aina hyvä valinta.

Kuvat Sergiosta ja sen läheltä. Onni on kivat tyypit ja vanhempien vapaailta. Hyvä ruoka ja valkoviini.

Kesäiset terkut ja muistakaahan seurata myös blogini facebookkia, yritän päivitellä sinne kuvia ja kuulumisia, joita ei täällä blogin puolella näy tai kuulu.

Kiitos hei!

Share

Pages