Ladataan...
Coco Sweet Dreams

 

Sain vihdoin kuvattua poikani huonetta. Pieni huone, ei mikään ihmeellinen, mutta hyvinkin toimiva.

Poju harrastaa jalkkista, tykkää piirtämisestä ja leikeistä. Hän ei ole kovinkaan kiinnostunut  huoneensa sisustuksesta, joten olen saanut aika vapaat kädet kalusteiden valinnassa. Lelut ovat pienelle miehelle eniten sydäntä lähellä.

Lattiat yleensä lainehtivat leluista ja kirjoituspöytä on piirustuksia täynnä. Huoneesta kuuluu höpötystä, kun lentokoneet juttelevat keskenään tai Turtlesit taistelevat. Seinille on teipattu pojun piirroksia, lähinnä kilppareiden kuvia. Poju onkin kova kilpparifani ja meinaa isona jopa vaihtaa nimensä Leonardoksi.

Tavarat ajelehtivat siellä täällä. Valkoinen Dlm-pöytä huoneeseen ei kuulu, poju oli sitä vain lainannut lentokoneitaan varten. Jos ihmettelette missä kaikki lelut ovat, on sänky ne nielaissut. Sängyn alta löytyy tosi kätsyt laatikot kymmeniä leluja varten. En voisi elää ilman näitä, laatikoita siis. Lelut kerätään (joskus huonolla menestyksellä) ennen nukkumaan menoa laatikoihin ja vaatteet viikataan nätisti tuolille. Olen kyllä sitä mieltä, ettei lastenhuoneissa kaiken tarvitse olla niin justiinsa - saa olla vähän hyrskyn myrskyn, mutta kuitenkin suhteellisen siististi.

/my little buddy's room

 

 

Share

Ladataan...
Coco Sweet Dreams

Mitä en vuoksesi tekisi, pieni mieheni. Siirtäisin vaikka vuoria tai saisit vaikka sarvikuonon.

Aloitetaan siitä sarvikuonosta. Tämän DIY-projektin olen tehnyt jo aikoja sitten valmiiksi, mutta vasta nyt muistan tästä kertoa. Niin, että jos teillä ei ole muutakaan tekemistä... niin tässä sitä puuhaa riittää!

Aloitat projektin ostamalla kanaverkkoa, osta mielummin sellaista vähän pienisilmuista. Aloita työ leikkaamalla verkosta paloja, saatat tarvita myös lasillisen kylmää valkoviiniä tekemisen tueksi.

Itse rakensin pään tosiaan paloista, ensin kaula, sitten kuono. Sarvet ja sitten korvat. Yhdistin palat rautalangalla - yhdistäminen tulee tehdä huolella, jotta päästä tulee mahdollisimman tukeva. Pää on ihan hauska rautalankaversiona, tämänkaltainen versio löytyy myös Veeran kotoa, josta tämä ideanikin jalostui.

Tsekkasin googlen kuvahausta miltä se sarvikuono todellisuudessa näyttää ja yritin mahdollisimman hyvin, vaikkakin melko suurpiirteisesti rakentaa vastaavanlaisen.

 

 

Muistelin ala-asteen askartelutunteja ja kipsasin työni. Käytin apuna sanomalehden paloja, päällimmäiseksi revin silkkipaperista paloja. Liisteröin ja annoin työn kuivua kunnolla.

Sarvikuonon pään maalasin vielä valkoisella akryylimaalilla paksulti.

Tämä oli tosiaan ensimmäinen kipsityöni ja olisin varmasti monessa kohtaa voinut tehdä asiat paremmin, mutta olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Pää on edelleen kasassa, eikä se ole halkeillut. Pää on vielä kiinnittämättä pojan huoneen seinään, mutta sinne se on menossa. Toivottavasti poju ei näe painajaisia sarvikuonosta, vaikka ei kuulema pelkää yhtään mitään.

 

Kysymyksiä?

/my DIY rhino

 

Share