Better to have loved and lost..?

CougarWoman

Muusikko tuli hakemaan minua autolta ja toi tullessaan kolikoita parkkimittariin; olin aliarvioinut keskustan parkkimaksut. Suikkasi nopeasti suukon suulle vasta sen jälkeen ympärilleen pälyillen; ei kai vaan kukaan naapuri nähnyt. Minä syötin mittaria ja käteni tärisivät jännityksestä niin, että jouduin auttamaan vasemmalla kädelläni saadakseni kolikot mittariin. Muusikkoa se nauratti, sen mielestä se oli söpöä.

Hississä se ikuisuudelta tuntuva hetki, kun ovi liukui kiinni; sen jälkeen saman tien toistemme syleilyssä. Huulet hapuilivat ensimmäiseen yhteiseen suudelmaan, tarrauduimme toisiimme kuin hengenhädässä. Muusikko painoi kasvonsa kaulalleni, parransänkensä oli yllättävän pehmeä. Ja piti kiinni kuin ei olisi koskaan halunnut päästää irti. Nyt tärisimme molemmat.

Istahdimme sohvalle, ja tajusin yhtäkkiä, ettei minua enää jännittänyt. Muusikon läheisyys tuntui luontevalta; kuin olisin ollut aina luonaan. Istuin hänen syliinsä ja ripustauduin kaulaansa kuin koala; suutelin kaulaansa, silitin parransänkeään. Muusikko piti minusta kiinni ja antoi vahvojen käsiensä vaellella vartalollani; suutelimme pitkään, katsoimme toisiamme silmiin. Ei tarvinut ehdottaa seuraavaa askelta; siirryimme sanattomasta sopimuksesta makuuhuoneeseen.

"Sun kanssa on ihanaa rakastella", Muusikko sanoi jälkeenpäin ja katsoi pitkään silmiin. Minun oli käännettävä katseeni pois; pelkäsin että silmäni kertovat liikaa. Kurkkuun nousi pala, jonka vain vaivoin nieleskelin pois. Ei saa sanoa rakastella, pitää sanoa harrastaa seksiä, tai panna tai naida.

Muusikon kämppä oli…noh, muusikon kämppä. Laskin kaksi akustista kitaraa, neljä bassoa. Tietokonepöydällä näppäimistön vieressä kosketinsoitin; joka puolella puolitylsiä lyijykyniä, nuottipapereita, osa lopullisessa ryttypallossa lattialle hylättyinä. Keittiössä tiskit tiskaamatta, olohuoneen ja keittiön välisellä tasolla pari musiikkibiografiaa ja kimppu hentoja, nuppuisia vaaleanpunaisia tulppaaneja, jotka näyttivät siltä, kuin eivät olisi tienneet, missä ovat; eivät sopineet muitten tavaroitten keskelle.

Muusikko huomasi hymyni, veti lähelleen ja kuiskasi korvaani, että oli ostanut kukat minua varten. Kun ei niitä voinut mukaankaan antaa. Nosti leukaani ja suuteli uudelleen, silitteli ristiselkääni. Halu kuohahti kehooni yllättäen ja niin intensiivisesti, että se melkeinpä säikäytti. Muusikko johdatteli minut sohvalle ja tuli minuun sen enempiä kyselemättä, vähän rajustikin; kliimaksissaan puri kaulakuoppaani hennot hampaanjäljet ja antoi koko painonsa keholleni nyyhkytyksensekaisen naurun säestämänä. Minun sisälläni kupli, koko kehoni kihelmöi; minuakin nauratti ja itketti samaan aikaan.

Muusikko kurotti kitaraan ja alkoi tapailla säveltä; karhea, matala äänensä lauloi minun sanojani, minun kertosäettäni. Nojasin olkapäätään vasten ja silittelin niskaansa; oli, kuin tämä olisi ollut ennestään tuttu rutiini. Jossain välissä Muusikko teki voileipiä, keitti vahvaa teetä. Minua ei yllättänyt, että tee oli lempimerkkiäni; eikä että Muusikko tiesi, että pidän siitä vahvana. Ei edes kysynyt, otanko siihen sokeria. Hän tiesi, etten ottaisi.

Neljä tuntia oli hetkessä ohi; viimeinen kerta hieman hätäinen, epätoivoinenkin. Intensiivisempi kuin kaksi edellistä. Muusikko pohti ääneen, miten voi olla mahdollista ikävöidä ihmistä, jota ei ole koskaan tavannut; ja tapaamisen aikana ikävöidä tätä jo valmiiksi tietoisena tulevasta erosta. Minä kuiskasin kasvot rintakehässään, että minua pelottaa. Etten ollut osannut odottaa mitään tämän kaltaistakaan. Muusikko rutisti minua kuin hengenhädässä, ei sanonut sanaakaan; ei pystynyt.

Me säikähdimme molemmat. Säikähdimme sitä intensiivisyyttä, niitä kipinöitä, joita saimme toisissamme aikaan välittömästi tavattuamme.

Sovittiin minun aloitteestani, että ollaan viikko viestimättä; että katsellaan ja makustellaan, miltä tuntuu, kun toinen ei olekaan siinä viestin päässä aina tarvittaessa, aina kun voi, ja joskus vaikka ei voisikaan. Muusikko katsoi minua jotenkin surullisesti, silitti poskeani ja sanoi, että mitä tahansa tapahtuukin, tätä päivää ja sitä edeltäviä hetkiä ei kukaan enää ottaisi meiltä pois. Että hän kantaisi niitä mukanaan aina.

Ikävöin häntä jo nyt; ikävöin häntä jo silloin, kun hän halasi hyvästiksi ja suuteli minua pitkään keskellä katua välittämättä siitä, kuka näki. Muusikko jäi istumaan betoniporsaalle hymyillen kun käynnistin autoni ja ajoin pois.

En tiedä, näenkö häntä enää koskaan. 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Vaikka mulla on ihan erilainen ajatusmaailma ja arvot kuin sulla (puolison pettäminen jne., mutta ei kiinnosta alkaa jeesustelemaan), mun mielestä tämä teksti oli silti todella kauniisti kirjoitettu. Jotenkin sain sellaisen kuvan, että tämä kohtaaminen ja Muusikon kanssa vietetty päivä sai sut onnellisemmaksi kuin mitä oot ollut pitkään aikaan. Se välittyy tekstistä.

.. (Ei varmistettu)

En kestä noita puolipisteiden väärinkäyttöä!! Mutta muuten kuulosti sellaiselta, että kelpais kyllä. T. toinen (ei seksittömässä mutta) erittäin vähäseksisessä avioliitossa kärvistelevä rouva

CougarWoman
CougarWoman

Teen sitä tahallani **virn** 

MuruA (Ei varmistettu)

Kaikilla meillä on vain yksi elämä, siitä kannattaa tehdä paras mahdollinen. Itselleen on eniten velkaa ja itsestään ja omasta onnestaan eniten vastuussa. Minä löysin sielunkumppanini muutama vuosi sitten ollessani toista kertaa naimisissa (toista kertaa väärän miehen kanssa). Muutama päivä tapaamisesta oli selvää, että kuulumme yhteen. Mielettömän yhteenkuuluvuuden, kemian, intohimon, rakkauden ja ystävyyden vastapainoksi sain kasapäin ongelmia parisuhteemme ulkopuolelta (en erittele niitä tässä). Pointtini on se, että kaikki hyvä on ollut kärsimyksien arvoista ja päivääkään en vaihtaisi pois. Harmittaa, ettemme tavanneet jo 20 vuotta aiemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Rakkaus ja sielunkumppanuus ovat parasta ja arvokkainta maailmassa, jos ne löytää, kannattaa niitä vaalia! Ja juu, loistava seksi on myös erittäin hieno asia, jota kannattaa arvostaa, jos kohdalle osuu.
Uskalla olla rohkea ja erityisesti uskalla olla itsellesi rehellinen!

CougarWoman
CougarWoman

<3 <3 <3 

Ihanaa, että olet löytänyt sielunkumppanisi! :) 

Vierailija (Ei varmistettu)

No mitäs mietteitä/fiiliksiä sinulla tässä vaiheessa on?

Afrodite

Sun blogi oli ennenkin koukuttava, mutta nyt kun Muusikko on astunut kuvioihin, mun on pakko käydä täällä vähän väliä katsomassa mikä on tilanne :) Mutta todella kauniisti kirjotettu teksti, sitä lukiessa pystyn melkein kuvittelemaan, miltä susta tuntuu nyt.

in love (Ei varmistettu)

Rakas Puuma, löysin blogisi ja koukutuin heti. Kirjoitat uskomattoman hyvin ja kiinnostavasti. Tekstisi herättävät minussakin ristiriitaisia tunteita, mutta ennen kaikkea vahvistavat sitä, minkä olen iän myötä oppinut: asiat eivät ole mustavalkoisia. Sen sijaan ne ovat usein hyvin monisyisiä, yllätyksellisiä ja kiinnostavia. :)

Itsekin pidän hyvin paljon seksistä, ja olen huomannut että miehiä, joille se olisi yhtä tärkeä ja iso asia, ei ole kovin helppoa löytää. Tarkoitan nyt kumppania, joka olisi oikeasti kiinnostunut panostamaan seksiin, ihmistä, jolle rakastelu olisi illan ensimmäinen, ei viimeinen asia. Jos löytää seksin osalta itselleen sopivan kumppanin, jonka kanssa muutenkin asiat synkkaa, se on harvinainen lahja. Niin harvinainen, ettei moni sitä koe.

Olet rohkea ja upea nainen, toivon sinulle tyyneyttä ja iloa, Muusikon tai Ykkösmiehen kanssa, tai kenties ihan yksinkin. Kiitos kun kirjoitat meidän "tirkistelijöiden" iloksi :)

Ansa X

Pahoittelen tungettelevaa tekoani, mutta kirjoitan omassa blogissani blogisi kirjallisista ansioista. Ne eivät ole aivan vähäiset. Kiitos tästä tekstistä, todella kaunis.

Nyt sanoisin kuten parissa aikaisemmassa postauksessa muutamat ovat kommentoineet: päästä Ykkösmies menemään matkoihinsa ja seuraa sydäntäsi!

Mia K.
Voi taivas

Kyllä sä näet! 

Madde1 (Ei varmistettu)

Iik kuinka ihanaa.... ❤️❤️❤️

Mä oon pakahtua jännityksestä tätä seuratessa. Seassa on myös kateutta; Haluan tuota samaa tunteenpaloa ja polttavaa halua omaan elämääni jossain muodossa, oma mies tai uusi mies. En muusikkoa tosin ;) 

Ajatuksia (Ei varmistettu)

Kirjoitat hyvin kirjallisia maneereita lukuunottamatta ja tämä yhdistettynä tarinoittesi kerronnalliseen kaareen saa minut aina silloin tällöin epäilemään olisiko tämä sittenkin (ainakin osittain) sinun oma kirjallinen kokeesi. :D

Joka tapauksessa jos tämä juttu Muusikon kanssa on jotain todellista, ette pysty olemaan toisistanne erossa. Minä törmäsin omaan rakkauteeni yökerhon hämärässä. Olin varattu, enkä etsinyt uutta kumppania tai suhdetta. En kuitenkaan voi unohtaa sitä tunnetta, kun näin nykyisen aviomieheni ensimmäisen kerran. Ne hymykuopat, naurava suu ja riemusta rypistyvät silmäkulmat. Aivan kuin aurinko olisi nielaissut minut. Pari viikkoa kärvistelin, kunnes otin yhteyttä. Minun oli saatava aurinkoni, vaikka jouduin riskeeraamaan elämäni monella tavalla. Se oli elämäni paras teko.

CougarWoman
CougarWoman

Siis no - totta kai! Blogini on minulle paitsi päiväkirjamainen paikka purkaa tunteitani ja tuntemuksiani, myöskin paikka, jossa voin ilmaista itseäni kirjallisesti. Eiväthän ne toisiaan poissulkevia asioita ole. :) 

Jep, tuttu tunne... 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.