Festareiden parasta: kotiinpaluu

CougarWoman

Oltiin siis Mr. Mossadin kanssa viime lauantaina niillä superhyperjeejee-festareilla, joilla esiintyi meidän molempien aika rankasti fanittama yhtye.

Kalja virtasi, nähtiin paljon (enimmäkseen Mr. Mossadin) kavereita ja tutustuttiin uusiin ihmisiin; minä aloitin suunapäänä hölöttämisen jokaisen kuunteluetäisyydellä olevan kanssa, ja Mr. Mossadin “eksoottisuus” vei sitten keskustelua eteenpäin.

Oltiin jo vähän etukäteen sovittu, että ei ehkä kannata siellä ihan sisäkkäin olla; ja jossain vaiheessa tämä “kaveripohjalta” käyttäytyminen alkoi ehkä vähän nyppimään. Mikähän siinä on, että jos ei saa koskea, niin on ikään kuin pakko ainakin vähän koskea? (Silleen salaa, kuten lapsena; että kun äiti sanoi että älä koske, niin sitten koski uhmakkaasti kuitenkin ja esimerkiksi poltti kämmenensä uunin lasiin?)

Onneksi “meidän” bändi ei ollut festareitten varsinainen vetonaula, joten keikan loputtua katsoin kysyvästi Mr. Mossadia; mitäs sitten tehtäisiin? Vastauksensa oli suorasukainen.

“Let’s go home.”

Alun perin oltiin suunniteltu, että jos hirveästi biletyttää (lue: juopotuttaa) ja menee myöhään, niin voidaan aina turvautua taksiin. Nyt lähdettiin kuitenkin sen verran ajoissa, että päädyttiin kävelemään se useamman kilometrin matka – millä sinällään oli myös virkistävä vaikutus (lue: ehti vähän selvitä).

Etuovesta sisään, ja Mr. Mossad aloitti välittömästi vaatteiden kuorimisen päältään, kunnes oli kelteisillään (tyyppi on muutenkin munasillaan viihtyvää sorttia, eli ei voi edes pistää oluen piikkiin), jatkoi sujuvasti takaovesta ulos ja rojahti yhteen terassin tuoleista. Huokaisi syvään ja totesi: “it’s soooo nice to be home”, ja hymyili niin suloisesti ja leveästi, että jätin mainitsematta, että herra ei ehkä ihan sanan tiukimmassa merkityksessä itseasiassa ole parhaillaan kotona.

Hain meille kylmät oluet, ja mietin, että ehkä on ihan hyväkin, että tyyppi viihtyy ja on kuin kotonaan; joskus on ollut vieraita, jotka ovat olleet juuri sitä – vieraita. Ja on tullut olo, että olen joku bed&breakfastin pitäjä ja paikalla vaan passaamassa.

Mr. Mossad sen sijaan lämmittää sujuvasti meille ruokaa, keittää aamukahvit kun minä vielä murisen sängyssä silmät sikkurassa ja jopa vie koiran iltalenkille siinä vaiheessa, kun silmäni alkavat lupsumaan; koiranpirulainen, jonka pitäisi olla vaarallinen vahtikoira ja käyttäytyä jo rotumäärityksensä perusteella varautuneesti vieraita kohtaan, taantui sekunnissa söpöpentuasteelle ja rakastui Mr. Mossadiin heti ensitapaamisella (ja tunne oli molemminpuolinen).

Ah, ja se kaikista ihanin asia: Mr. Mossad osaa (nykyään) lämmittää saunan ja hakea puut hämähäkkien kansoittamasta liiteristä. Minä voin vaan istua terassilla ja siemailla kultivoituneesti viiniä varpaitani heilutellen ja eteerisesti hymyillen sen sijaan, että näyttäisin Niskajärven Hetalta kumisaappaineni ja raskaine puuvasuineni. 

“The wood basket is heavy. It’s a man’s work.”

Fine by me darling, fine by me… 

Kommentit

Miss Shi (Ei varmistettu) http://tearsandrainbows.blogspot.co.uk/

Mä jo odotin että Muusikko ilmaantuisi jostain paikalle :'D

CougarWoman
CougarWoman

:'D No ei nyt sentäs :D 

chaura
Misplaced

Mä jo odotin että joku trolli tulee vinkumaan siitä että sun rakastaja on kuin kotonaan sun ja Ykkösmiehen yhteisessä kodissa. Mutta ei. :(

Mun suurinta hupia on sun kommenttiboksi, jolla viihdytän itseäni imettäessä. Pitäis antaa sun postausten aina vähän muhia eikä rynnätä heti lukemaan,  mutta kun ei malta. 

Jään seuraamaan.  :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Ketään ei enää kiinnosta...edes trolleja

CougarWoman
CougarWoman

Nää "kiviäkin kiinnostaa" -tyyppiset kommentit on kyllä aina niin helmiä! :'D

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei,
suuresti mietityttää miten naapurusto suhtautuu vieraaseen koiranulkoiluttajaan. Eikö kukaan ole edes hyvänpäiväntuttu, joka Ykkösmiehen kanssa jutellessaan saattaa ohimennen mainita tummasta ja komeasta koiranulkoiluttajasta, tai että pihalla on vieras auto koko viikonlopun? Tai onko teidän talon ympärillä korkea muuri, ettei kukaan vahingossakaan näe ikkunoista sisään tai pihalle, kun grillailet tai nakuilet tuttavuuksiesi kanssa? Tai eikö teillä koskaan käy yllätysvieraita, joille pitää keksiä selityksiä?

Tuntuu, että elämäsi on hyvin "umpioitu", kun kaikkea tällaista pystyt puuhastelemaan ilman kiinnijäämistä (en tarkoita Ykkösmiehelle, vaan kaikille muille). Jossain anonyymimmällä kerrostaloalueella tämän voin ymmärtää, mutta omakotitaloalueella en.

CougarWoman
CougarWoman

Heip!

Ihan hyvä kysymys. Mulla/meillä on niin paljon miespuolisia kavereita, että yksi enemmän tai vähemmän ei juurikaan, uskoisin, herätä huomiota. Niitä ramppaa meillä pitkin viikkoa ja viikonloppuisinkin, oli Ykkösmies kotona tai ei; naapurin poikien yövieraat myös usein parkkeeraavat meidän tontille (heidän oma parkkipaikkansa on ahtaampi), joskus yöpyvätkin meillä jos on ollut yhteisiä bileitä ja tullut kauempaakin porukkaa. Jotkut on tummia, jotkut vähemmän tummia. :) 

Ja joo, mulla on osa puutarhasta talon takana "eristetty" nakuiluun korkeilla aidoilla siten, että sinne ei ole näköalaa mistään suunnasta. En ylipäätäänkään tykkää, että naapurit näkevät, mitä puuhailen, vaikka olisin ihan yksinkin. Samasta syystä mulla on yleensä verhot kiinni niissä huoneissa, joista on näköala naapuriin. 

Yllätysvieraita ei käy, sillä olen tehnyt kaikille erittäin selväksi, että vierailuista tulee ilmoittaa etukäteen; koskee niin kavereita kuin sukulaisiakin. Jos tullaan kutsumatta niin en avaa ovea.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyi saatana, onneksi minä en ole tämän naisen "ykkösmies"

CougarWoman
CougarWoman

Tuolla asenteella - en usko että tarvitsee edes pelätä, että olisit. :D

Pus. <3 

Onpa söpöä :)!

Onko sulla ketään entistä keissiä, jonka oot tavannut ja joudut väistelemään? Minä väistelen edellistä virhettäni, on muuten _rasittavaa_ ... Mutta onneksi on noita muitakin keissejä, kuin virheitä, eli luvallisia, ja niitä ei tartte väistellä :D. Arvaat varmaan, kummanlainen tapaus asuu samassa kaupungissa... Joskus sitä vaan tekis mieli hakata päätä seinään omasta tyhmyydestä ;)!

CougarWoman
CougarWoman

Eikös ;)

Ei itseasiassa, nyt kun rupesin muistelemaan niin koko mun ihmissuhdehistoriassa (siis ihan entiset parisuhteet mukaanlukien) ei oikeastaan ole tyyppejä, joita joutuisin väistelemään. Että siinä mielessä aika onnekas olen vissiin ollut... (Tai sitten olen blokannut tyypit niin hyvin jopa mielestäni, etten vaan muista :D)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.