Freefalling

CougarWoman

En minä halunnut rakastua. En oikeasti. Minun elämäni oli ihan hyvää ilmankin; oli hyvä ja rakastava puoliso, paras paikka maailmassa asua. Oli hyviä ystäviä ja kelvollisia tuttavia. Hyvä työ ja hauskoja työkavereita.

Mutta seksiä ei ollut. Oli vain kaveriparisuhde, joskin semmoinen, jossa vähän pusittiin ja halittiinkin välillä. Rutiininomaisia hyvänyön- ja hyväätyöpäivääsuukkoja. Arjen rakkautta ja yhdessä puuhastelua. Pitkän kaavan rakkautta ilman intohimoa.

Minun elämäni olisi pitänyt kelvata minulle sellaisenaan, mutta olin ahne. Halusin enemmän.

Ja nyt olen saanut enemmän, jopa paljon enemmän kuin halusin. Olen löytänyt ihmisen, joka rakastaa minua täysin sellaisena kuin olen. Aina niitä läskimakkaroita ja vaivasenluitten vinkuraan vääntämiä varpaita myöten; ensimmäisiä taputtelee ja supisee, kuinka ihanan pehmeältä tunnun, ja jälkimmäisiä suutelee, jokaista erikseen. Rakastaa minua, vaikka olen itsekäs, lapsellinen ja oikuttelevainenkin. Rakastaa, vaikka olen naimisissa ja toisen oma; rakastaa pyyteettä, eikä halua mitään muuta kuin että rakastan rehellisesti takaisin.

En minä halunnut rakastua; ei se ollut valinta. Olin kuitenkin avoin rakkaudelle, ja se löysi minut; räpytteli avoimesta ovesta sisään kutsumatta ja vähän siipirikkonakin, ja asettui olkapääni päälle istumaan, nokkaisi hellästi korvasta ja teki  pysyvän pesän sydämeeni.

Olen päättänyt lopettaa elämäni käsikirjoittamisen; ravistaa päättäväisesti irti sen ajatuksen, että elämälle pitäisi olla suunta ja suunnitelma. Haluan päästää irti hymyillen, hyväksyä sen mikä on tapahtuakseen. Olen ymmärtänyt, että se tukahduttavin virhe on sanoa “ei koskaan” ja maalata siten itsensä nurkkaan; pahimmassa tapauksessa sitten vielä huomata, että valitsi väärän värin.

Olen vihdoinkin valmis päästämään irti.

Olen vihdoinkin ymmärtänyt, että asiat eivät mene haluamallani tavalla vain, koska haluan niitten menevän niin.

Olen vihdoinkin ymmärtänyt, että muutoksen pitää tulla sisältäpäin; ettei toista ihmistä voi muuttaa vain omalla tahdonvoimallaan, tai koska se olisi kätevämpää, hioisi särmät sileiksi.

Olen ymmärtänyt, ettei olekaan minun asiani muuttaa toista; voin muuttaa vain itseäni, tai olla muuttamatta. Se on minun valintani.

Olen myös oppinut olemaan lempeä itselleni ja hyväksynyt sen, että rikkinäisenäkin minullakin on oikeus rakastaa ja olla rakastettu siten, kuin se itsestäni tuntuu hyvältä. Että minun ei tarvitse tyytyä vähempään ja junnata menemään pala kurkussa ja myllynkivi sydämen päällä. Että minullakin on oikeus onneen.

Mitä seuraavaksi? En tiedä. Toivoisin, että tietäisin – ja toisaalta kuitenkaan en. Minulla ei ole aavistustakaan, ja se on oikeastaan aika kutkuttava tunne.

Annan asioiden mennä omalla painollaan, en kiirehdi enkä painosta. Katselen, kuuntelen ja maistelen: miltä kaikki tuntuu? Pysähdyn hetkeen ja hengitän syvään. Menen sinne, minne tuuli minut kuljettaa; enkä enää haraa itsepintaisesti vastaan uppotukkina, vaan annan virran viedä lempeästi kuohuissakin.

Tästä eteenpäin suljen silmäni ja heittäydyn vapaapudotukseen; ja kun on aika lentää, luotan siihen, että siipeni kantavat. 

 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Miten se rakkaus muusikkoon meni? Kuulosti ainakin ihan samalta kuin tämä nyt valokuvaajaan.

Torey
Näissä neliöissä

Vaikka valokuvaajan ja Cougarin juttu nyt ei kestäisikään, ehkä pääasia on se, että avioliiton pystyssä pito on ohi. Puuma ei halua satuttaa ykkösmiestä, mutta kuitenkin salaa satuttaa ja myös itseään. Puumalla on ollut ihminen jonka kanssa on ollut hyvä elää, mutta jonka kanssa ollaan oltu aviopuolisoiden sijaan kämppiksiä. Eron myötä kummallakin on mahdollisuus löytää onni. Nimittäin eihän avioliitossa ainakaan Puuma ole sitä pitkään aikaan ilman muita saavuttanut. 

 

CougarWoman
CougarWoman

No joo, varsinaisesta erosta ei ihan lyhyellä tähtäimellä kuitenkaan ole kyse; pikemminkin siitä, että päästän nyt irti ja lopetan väkisin itselleni uskottelemisen, että kaikki on hyvin. Annan nyt mennä omalla painollaan (ja meinaan tämän myös Ykkösmiehelle kommunikoida).

Ja Valokuvaajalla ei tämän kanssa ole muuta tekemistä kuin se, että hän on osoittanut, miltä intohimoinen rakkaus voi parhaimmillaan tuntua. En siis todellakaan laske Valokuvaajan varaan (ja joka tapauksessa on fiksumpaa ensin elellä vähän aikaa yksin, jos niikseen tulee, sen sijaan että hyppää suhteesta toiseen). 

Torey
Näissä neliöissä

Ajattelinkin että et kirjoituksessa acioerosta vielä ainakaan puhunut. Mutta tuo rehellisyys itselle, että liitto ei sittenkään ole ihan niin onnellinen kuin olet ehkä ajatellut ja asian myöntäminen itselle on uusi askel. Ja suoraan sanominen ykkösmiehellekin. Keskustelu aiktä, ettet voi enää elää näin. 

Torey
Näissä neliöissä

*avio

CougarWoman
CougarWoman

Rakkaus Muusikkoon menee niin, että rakastan häntä edelleen - ystävänä. Yritän pykätä aiheesta postauksen ensi viikolla. 

Nörttityttö (Ei varmistettu)

Haluamme myös kuulla että erosiko muusikko kuten uhosi vai jäikö aikeet kokonaan kun et hypännyt kelkkaansa?

CougarWoman
CougarWoman

Toiveesi tulee toteutumaan ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Alkuhuuman voi helposti sekoittaa rakkaudeksi.

CougarWoman
CougarWoman

No shit, Sherlock.. ;)

flavonia (Ei varmistettu)

Ihana teksti, jokainen ansaitsee mahdollisuuden onneen. Toivottavasti kaikki teidän tarinassa löytävät sen lopulta!

Saman kokenut.. (Ei varmistettu)

Olen innokas lukijasi. Elin tismalleen samassa tilanteessa... Melko samoja juttuja "harrastaen". 15v elämää toisen kanssa takana. Kunnes tapasin tuon "valokuvaajan". Tajusin, että olen löytänyt ihmisen mitä en ollut koskaan aikaisemmin tavannut. Hän koki kohdallani samoin. Meidän yhteys oli ensi viestistä niin vahvaa! Tajusin, että tämä ei ole vain alkuhuumaa vaan jotain paljon suurempaa. Olin suunnitellut eroa jo pari vuotta mutta ( "olimmehan me läheisiä ja rakastimme ystävinä ilman seksiä") se oli niin vaikeaa.. Tämän ihmisen kautta ymmärsin, että elämä voi tarjota minulle jotain niin suurta, että nyt jos koskaan on hetkeni. Ja otin eron. En koskaan lähtenyt tämän toisen ihmisen vuoksi, hän vain sai minut tekemään sen mihin en pystynyt. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan ja tämän "valokuvaajan" kanssa elämää puoli vuotta takana... Omissa osoitteissa, koska nyt minulla ei ole enään mihinkään kiire. Toivon, että myös siinä päädyt ratkaisuun missä saat 100% onnen. :)

Biatch

Miksei postauksista voi tykätä enempää kuin sen kerran? Painaisin tsiljoona tykkäystä! Sillee teillä voi hyvin mahdollisesti olla ne eri hakuperiaatteet, Ykkösmies saattaa olla hyvinkin tyytyväinen tilanteeseen; hän saa tarvittavaa määrän kosketusta, ei tarvitse antaa seksiä, työelämä rullaa ja elämä on kaikinpuolin tyydyttävää. Taas kun sinä saat kosketusta muttet seksiä ja seksuaalisena ihmisenä et osaa olla ilman (en minäkään), työelämä rullaa ja olet elämääsi turhautunut. Kenenkään ei tarvi olla suhteessa marttyyri. :P

Vierailija (Ei varmistettu)

Kyllä. Ero on paras ratkaisu kuin alati kasaantuva katkeruus siitä, ettei puoliso halua seksiä.

sofica

Kuulostaa hyvältä! Siis ennen kaikkea nuo ajatukset. On oikeasti aika pelottavaa, miten suhteessa ajatukset saattavat jäädä todella junnaavalle tasolle eikä sitä itse tajua ollenkaan, pitää vain maailmanjärjestystä muuttumattomana.

Bamseklubilainen 4eva (Ei varmistettu)

Kunhan tämä ei mene siihen, että Puumis ja Valokuvaaja alkavat pitää yhteistä blogia Annan ja Sebastianin tyyliin. Sitä en kestäisi (enkä lukisi), mutta tätä viihdyttävää jatkosarjaa kyllä.

Aiotko kertoa aviomiehelle että voisimme myös muuten erota? Vai onko hän yhtä laila maalannut itsensä nurkkaan ja sopinut itsensä kanssa että koskaan ei erota?

CougarWoman
CougarWoman

Hahaha - juuei. Näen jo mielessäni meidät yhdessä yhden näppiksen äärellä: "oo sä vasen käsi ni mä oon oikee" :D :D Ei, ei, ja ei. Emme ala kirjoittamaan yhteistä blogia, emme osta mätsääviä tuulipukuja, emmekä ala lähettää söpöstelyvlogeja. 

Ajattelin mainita joo että en ole onnellinen, ja kysyä että voisiko suhdettamme uudelleen puntaroida ottamatta huomioon sitä, kuinka onnellisia olimme x vuotta sitten...

Bamseklubilainen 4eva (Ei varmistettu)

Hienoa! Ainoa hyväksyttävissä oleva yhteisblogi teiltä kahdelta olisi jonkin sortin seksiblogi. :D

Nörttityttö (Ei varmistettu)

Hmmm. Luulen etten ole ainoa lukija joka näki tämän tapahtuvaksi jo kuukausia sitten, ennemmin tai myöhemmin. Ehkä ulkopuolinen pystyy analysoimaan selkeämmin tapahtumien jatkumoa. Minusta on tuntuntunut pitkään siltä että tässä on haettu ehkä enemmänkin vastauksia kysymyksiin kuin pelkkää seksisuhdetta ja nyt näemmä niitä vastauksia alkaa löytyä? Mutta niin hyväätarkoittavia (ja ehkä oikeassakin olevia) neuvoja kuin on tullutkin niin se konsensus pitää löytää itse, muuten sitä vaan ei ole eikä tule. Tarinan detaljeja kuitenkaan ei voi kukaan arvata etukäteen joten sitä odotellessa...

Se toinen puuma ; (Ei varmistettu)

Been there done that! Olen elänyt aivan samanlaisessa suhteessa kuin sinäkin. Kaikki muuten hyvin, arki rullaa, on hauskaa yhdessä...mutta kun suhteesta puuttuu seksi ja läheisyys, niin siitä puuttuu kaikki :( itse en enää pystynyt suhdetta jatkamaan. Kaipaus toisen ihmisen iholle ja tyydyttävään seksielämään vei lopulta voiton 22v avioliitosta. Miehen kanssa asioista puhuttiin ja ratkaisuakin yritettiin hakea, mutta jos toinen ei halua, niin ei sitten väkisin. Tällä hetkellä olen niiiiiin ihastunut ihanaan mieheen ja miten nautinnollista elämä voikaan olla :D Kaikkea hyvää sinulle <3

Vierailija (Ei varmistettu)

Hieno teksti, sovellettavissa moneen tilanteeseen! Itsekin ajattelen nykyään tuohon tapaan tilanteessa, jossa avioliitossa on ollut paljon vaikeuksia (ei pettämistä kuitenkaan), nyt olemme yhä yhdessä, mutta en voi mitenkään taata sitä, onko se lopullisesti paras ratkaisu.

Sanne Välinen

Mulla tuli joku aika sitten mieleen, etta mita jos Valokuvaajan vaimo lukis sun blogia ja tunnistais miehensa siita? :D 

Koska taa blogihan on ihan alyttoman hyva ja mielenkiintoinen ja tahan jaa vaistamattakin koukkuun, niin ihan hyvin se vaimokin vois tata lukea! :P 

Aloitteleva Puuma (Ei varmistettu)

Se kolahtaa, kun kirjoitat, että olet oppinut, että rikkinäisenäkin sinulla on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi siten, kuin sinusta tuntuu hyvältä.

No niinpä! Kuka tässä ehjäkään olis.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.