Käynti urologilla

CougarWoman

Tänään se sitten vihdoin tapahtuu. Ykkösmies menee ottamaan sormen hanuriin puhumaan urologin kanssa haluttomuudestaan ja alhaisista testosteroniarvoistaan. 

Olen itseasiassa todella onnellinen ja onnekas, että minulla on mies, joka ei välttämättä ole se maailman romanttisin, mutta joka ottaa suhteemme niin vakavasti, että on valmis avautumaan ventovieraalle varmasti arasta ja vaikeasta aiheesta. Minun mielestäni se, että Ykkösmiestä huolestuttaa minun seksuaalinen turhautumiseni, on merkki rakkaudesta. Että se haluaa, että minulla on meidän suhteessa hyvä olla; ja että sitä surettaa, ettei se voi tyydyttää minua. 

En olisi koskaan voinut kuvitella, että joku niinkin maskuliininen voisi kärsiä haluttomuudesta. Ykkösmiehestä huokuu miehisyys; semmoinen alfamaisuus, jonka koiraeläimillä voi nähdä dominoivana käytöksenä. Ykkösmies on se uroskoira, joka ei turhia rähise ja murise, vaan laittaa rauhallisesti leuan toisen niskan päälle; minulla on lauman johtajuus. Se, joka ottaa johdon omiin käsiin, kun tilanne vaatii johtajaa. Se, joka pelkällä läsnäolollaan rauhoittaa nuorien koirien laumahierarkianahinat. 

Kukaan ei voi kuvitellakaan, miten hiljaista meidän makuuhuoneessamme on. Ja miten se minua turhauttaa. 

Lauantaina tuttavapariskunta - juuri se, joka on piakkoin menossa naimisiin - tuli saunomaan ja viettämään iltaa. Tuleva morsian valitteli, että seksiä on liikaa; että joskus on niin väsynyt, että haluaisi vain mennä nukkumaan. Melkein purskahdin itkuun pelkästä kateudesta, ja vino hymyni oli vähintäänkin väkinäinen, kun kommentoin jotain ympäripyöreätä hänen kysellessään minun kokemuksistani aiheesta. 

Jos olisin viisitoista vuotta sitten ollut näin seksittömässä suhteessa, olisin viheltänyt pelin poikki jo kauan sitten. Nyt en edes harkitse asiaa. Miten voi jättää oman sielunkumppaninsa, ihmisen jota rakastaa sydämensä pohjasta, vain sen takia, etteivät peitot heilu säännöllisesti? 

Ehkä asiaan tulee muutos. En kuitenkaan oikein uskalla toivoa sitä; en voi odottaa, että Ykkösmies karauttaa kotiin miekka tanassa ja vetää minut luolamiesmäisesti tukasta sänkyyn, ottaa minut kyselemättä ja kovaa, ilta toisensa jälkeen. 

Mutta olisihan se aivan mielettömän ihanaa. Haluan olla taas haluttu niin, että toinen ei pysty pitämään näppejään erossa minusta - haluan yllätyssuutelusessioita kesken ruuanlaiton; niitä niin kiihkeitä, että hädin tuskin muistetaan laittaa liesi nollalle, ettei kastike kärähdä sillä aikaa, kun kiirehdimme makuuhuoneeseen jättäen jälkeemme vanan hätäisesti riisuttuja, myttyisiä vaatteita. Haluan järkyttyä aamusuihkun jälkeen katsoessani itseäni peilistä ja huomatessani, että kehoni on täynnä kiihkeitten suudelmien jättämiä verenpurkaumia, vahvojen käsien jättämiä mustelmia lantiollani. Haluan taas hymyillä typerästi panotukalleni ja virnistellä peilikuvalleni täysin sekopäisen tyydytettynä. Haluan, että jomotus jalkovälissäni muistuttaa minua taas yhdestä yöstä, jolloin unet jäivät aivan liian vähiin. 

Toivon. Odotan. En anna periksi; en halua luovuttaa - vielä. 

 

 

 

Kommentit

Oranssinen

Toteutukoot toiveesi :)

Vierailija (Ei varmistettu)

vaikkei teillä lasta olekaan:
41
http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/a1305939851510

CougarWoman
CougarWoman

Itseasiassa luin tuon jo aamupäivästä ja jopa hymyilin lukiessani; koska tuota on meidän arkikin. Kyllä me jaksetaan toisiamme huomioida (ja miksi ei jaksettaisi, me lapsettomat) ja hemmotella ihan keskellä arkeakin. Niin kuin olen joskus ennenkin todennut, meillä on mielestäni täydellinen suhde. 

Se vain sattuu olemaan (ainakin toistaiseksi) lähes seksitön. Mutta ei sentään kokonaan ilman hellyyttä. 

Toimitus
Toimitus

Kiinnostavaa ja koskettavaa, jälleen kerran. Vinkkasimme tähän kirjoitukseen Toimituksen blogissa!

10 v. (Ei varmistettu)

Voiko intohimoa toiseen edes olla kun on oltu vuosikausia yhdessä? Toinen on liian tuttu ja turvallinen, tylsä. Itse en koe minkäänlaista intohimoa, jännitys puuttuu.

ikkiam
LUOMA

Toista ihmistä ei voi koskaan tuntea täysin.

On toisen, sen sielunkumppanin, sen ihmisen jonka kanssa joka päivä valitsee olla uudelleen, aliarvioimista jos ajattelee, ettei jännitettä voi enää olla.

Tuttuus ja turvallisuus, se tylsyys, ovat kaikki vain laiskuutta. Jokaisella on haaveita ja salaisuuksia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Kun kysyy ja kertoo omistaan voi löytää jotain uutta joka yö. Intohimokin vaatii työtä, onhan sen kielikuvakin tuli. Ei tyhjä pala, se tarvitsee palasen puuta ja ilmaa palaakseen suuremmalla liekillä.

CougarWoman
CougarWoman

Oih, voi. Meillä yli 12 vuotta yhteistä taivalta takana, ja edelleen himoitsen miestäni. Toisaalta heh, eikös aina himoita sitä, mitä ei saada :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Kuulostaa tutulta. Kipeän tutulta. Minua riepoo niin valtavasti se, miten haluttomuus yleensä aina leimataan naisesta johtuvaksi.

Meillä on takana yhteistä taivalta lähes 10 vuotta. Viimeiset vuodet ovat olleet hyvin hiljaisia makuuhuoneessa. Tämän vuoden saldoa en kehtaa edes sanoa. Meillä ongelmat johtuvat miehen sairaudesta. Sielu ei anna kuitenkaan lähteä. Seksi, vaikka suuri osa parisuhdetta onkin, on vaan yksi osa sitä. Lähtemällä menettäisin kaiken muun. Ja samalla antaisin ihan mitä vaan, jotta voisin kokea olevani himottu, haluttu (ja pantu). Eivät ne halut kuitenkaan mihinkään häviä.

Meillä kokeiltiin testosteronilääkitystä, 3 kk pistin miehen vatsanahkaan Pregnyliä. Toiveena oli saada testosteronitasoa nostettua, mutta myös elvyttää siittiötuotanto uudelleen. Ensimmäinen onnistui, toinen ei. Jos mies olisi tutkittu aikaisemmin, niin todennäköisesti tilanne olisi eri kuin nyt lapsettomuuden kanssa kamppaillessa. Onko teillä urologi puhunut testosteronitason vaikutuksesta miehen hedelmällisyyteen? Jos ei, niin kysy!

Tsemppiä. Kaikkeen!

CougarWoman
CougarWoman

Tutut fiilikset - tsemppiä sinulle myös <3

Mitens testosteronilääkitys vaikutti - palasivatko halut? 

Vierailija (Ei varmistettu)

Kirjoittamasi kuulostaa niin tutulta. Ollaan oltu yhdessä mieheni kanssa vasta 4 vuotta ja nyt viimeisen vuoden aikana seksi on pikku hiljaa kuihtunut pois peyronien taudin vuoksi. Haluja kyllä olisi mutta mieheni kivun vuoksi se on mahdotonta. Ennen harrastimme seksiä useasti viikossa tai päivässäkin. Olemme molemmat vielä suht nuoria, alle 30 -vuotiaita.

Halumme eivät ole kadonneet mihinkään, mutta nyt kun se on fyysisesti mahdotonta tuntuu että haluamme enemmän seksiä. Miehelleni on todella kova paikka ettei voi tyydyttää minua ja hän pitää koko juttua vikanaan. Itselleni seksi on ollut aina tärkeää parisuhteessa, joten aluksi seksittömyys oli tosi turhauttavaa.

Toisaalta jollain hassulla tavalla tämä sairaus on lähentänyt meitä henkisesti. Hän on sielunkumppanini ja tulemme loistavasti juttuun, meillä on samat toiveet ja unelmat tulevaisuudelle. Haluan olla hánen tukenaan ja teemme kaikkemme että voisimme saada mahtavan seksielämämme takaisin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Piti vielä sanoa ettá paljon tsemppiä teille! Hienoa että Ykkösmies uskaltautui urologin juttusille. Kuten kirjoitit, osoittaa rakkauttaan sinuun :)

Ansa X

Minullakin on kokemus suhteesta, jossa mies ei halunnut. Kyllä sitä suhdetta aika pitkäänkin kesti, kun toivoa (mukamas) oli. Ankeuttavaa ja lannistavaa, kun ilta toisensa jälkeen saa pakit. Sitten sitä ei kohta edes yritä - yrittäminen ja lähestyminen muuttuu omassa mielessä inhaksi vonkaamiseksi.

Toivotaan, että urologi palauttaa uroon taas teräänsä. Vai onko siis tämä haluttomuus ollut teillä aina riesana? Ilmeisesti ei, tuon kirjoituksesi viimeisen kappaleen perusteella.

20v suhde (Ei varmistettu)

Voi kyllä intohimoa voi olla pitkässä suhteessa. Välillä on arkea, välillä rakastumme toisiimme uudelleen. Rakastamme koko ajan, tietysti riitelemme välillä, sitten teemme sovinnon. On ihanaa kuhertelua ja leiskuntaa ihan muuten vain, kunhan otetaan yhteistä aikaa. Joskus saadaan olla pitkään aivan kahdestaan ilman lapsia, joskus sitä aikaa otetaan viikonloppuöinä. Lapsetkin ovat niin isoja että yhteistä jutteluaikaa alkaa jo olla arki-iltoina.

tuttu tunne (Ei varmistettu)

Voih niin tuttu tunne. Meillä on täysin sama tilanne. Olen halunnut jo monta vuotta. Menin naimisiinkin, koska uskon että tilanne vielä joskus paranee. Se jää nähtäväksi. :) jos ei, niin uskon kuitenkin, että olemme pitkään yhdessä, koska olemme sielunkumppanit.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tässä tarinassa on vain yksi hirvittävän synkkä puoli: pettäminen. Avoin suhde olisi ollut eri asia.

annn (Ei varmistettu)

Itse olen ollut molemmilla puolilla. Joskus olin (aiemmassa suhteessa) haluton ja nykyisin olen se joka ei saa tarpeeksi. Halujen kohtaaminen on niin hienovaraista. Itseäni ahdisti ja ärsytti kun mies halusi ja vonkasi kokoajan. Tuntui kuin olisin ollut joku panolelu vailla muita kiinnostavia puolia. Kun mies halusi jatkuvasti, seksi alkoi suorastaan ällöttää minua - alkoi tuntua velvollisuudelta. Juuri mm siksi että sitä oli kokoajan tarjolla ja vaatimuslistalla.

Nykyisessä suhteessani haluan seksiä enemmän kuin mieheni. Olemme etäsuhteessa ja tapaamme vain viikonloppuisin. Tilaisuuksia seksille on siis harvemmin ja lisäksi mies ei halua niin usein ja paljon kuin minä. Ja sekös minun himojani lisääkin! Kun seksiä ei ole kokoajan tarjolla, sitä himoitsee yhä kovemmin. Nyt kamppailen itseni kanssa tasapainoillakseni himojen ja vonkaamisen välillä. En halua painostaa miestäni seksiin, koska itsekin olen kokenut sen aiemmassa suhteessa vain pahentavan tilannetta.
Olen tullut siihen tulokseen, että pienessä puutteessa eläminen on parempi kuin suhteessa jossa toinen haluaa paljon enemmän seksiä. Seksin haluaminen ja kiihottuminen ovat itsessään kuin taivahan lahjat, aiempaan haluttomuuteen verrattuna. Siitä huolimatta, että ei aina saa tyydyttää halujaan miehensä kanssa. Vaikka kyllä se torjutuksi tuleminen aina masentaa.

CougarWoman
CougarWoman

Itse voisin hyvinkin olla "pienessä puutteessa" - ei siis niin että vonkaan joka ilta seksiä :) Mutta viimeksi meillä on sitä ollut viime vuoden lokakuussa. Mun mielestä aika vähän kuitenkin, saan haluta enemmän...

Ansa X

No kyllä saa haluta hieman useammin. Eikä ole vaaraa tulla luokitelluksi seksihulluksi.

annn (Ei varmistettu)

Joo, anteeks, en tarkoittanut että sinä olisit "pienessä puutteessa". Teidän tilanteenne on tosiaan paljon vaikeampi. Kyllä, saat haluta enemmän :)

CougarWoman
CougarWoman

En mä ajatellutkaan, että tarkoitit :D Jes, niin mä vähän ounastelinkin! ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Haluttomuustapauksissa fiksu lääkäri ohjeistaa parin seksuaaliterapeutille testosteronitasoista riippumatta. Onhan liikuntareseptikin jo olemassa, miksei siis parisuhde- / seksuaaliterapiaresepti?!

Keksitty Nimimerkki

Tähän kaivataan miehen näkökulma. Eli jonkun kuka ohittaa löpinät ja keskittyy faktoihin. Se on nimittäin KAKSI sormea, jotka saa urologilla hanuriin. Ainakin, kun asialla on topakka rouvashenkilö.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.