Mistä näitä sikiää?

CougarWoman

Logistiikkapomo on monella tapaa täydellinen rakastajakandidaatti - tai no, ei kai tuo enää mikään kandidaatti ole; toinen tapaaminen on suunniteltu tulevalle perjantaille, eli Kummelin sanoin: Paikka on teidän.

Logistiikkapomon kanssa on hauskaa viestitellä, ja posket ovat kroonisesti vereslihalla. Pokerinaama pelittää jo sen verran päheästi, että edessä saattaa olla uran vaihto ammattipeluriksi.

Livenä Logistiikkapomo on hauska, erittäin huomioiva, ja hyvä sängyssä – osaa olla hellä, mutta osaa myös olla vähemmän hellä. Tykkää halia ja pusutella, ja sen kainalosta voi supsutella syntyjä syviä, nauraa vatsansa kipeäksi – tai olla ihan hiljaakin, vaikka nukahtaakin. Sen kanssa voi olla oma itsensä. Ja sen kanssa oli ensisekunneista asti todella helppo olla.

Mutta. Alla muutamia otteita Logistiikkapomon viesteistä (eivät siis liity toisiinsa, kutsuttakoon näitä vaikka parhaiksi paloiksi).

“En tajua, miten sinun kaltaisiasi naisia on edes olemassa… Sun huumorintaju, älykkyys, kauneus… Sä olet ihan mieletön tyyppi.“

“Mutta ihan vakavasti: sä tunnut ihan mielettömän hyvältä! Jopa näin välimatkan päästäkin!“

“Niin tuttua, niin turvallisen oloista jo nyt – ja samalla kuitenkin niin uutta ja niin jännittävää! On, kuin olisin tuntenut sut jo vuosia…“

“Luulin ensin, että saattaisin potea huonoa omatuntoa – mutta tämä tuntuu niin luonnolliselta jo nyt, kuin olisit aina ollut osa elämääni! Tulen muistelemaan sua lämmöllä koko loppuelämäni. Vaikka toisaalta en halua edes ajatella, että tämä saattaisi joskus loppua…“

“Tuskin maltan odottaa seuraavaa tapaamista…en varmaan koskaan tule saamaan susta tarpeekseni!“

“Mun on pakko tunnustaa! Sori jos rikon nyt jotain kirjoittamattomia rakastajasopimuksia! Mutta se, miten sä saat mut tuntemaan, semmoista tunnetta ei ollut edes silloin, kun tapasin vaimoni.“

Kuulostaako tutulta?

Ja toisaalta – mitäpä minä tässä valitan; itsehän nimenomaan olen aina halunnut sivusuhteen, joka on muutakin kuin seksiä, ja jossa on vahvoja tunteita. Sitä saa mitä tilaa, kai?

Minunhan pitäisi sitäpaitsi olla kiitollinen siitä, että kaikkien niitten mulkkujen ja pelureitten keskeltä onnistun kerta toisensa jälkeen valitsemaan ne “hyvät“ miehet – ne, joihin voi ja on turvallistakin kiintyä, ja jotka myös haluavat pitkäkestoisen suhteen yhden tapaamisen asemesta? (Jep, vaikkakin ovat varattuja..)

Huomaan kuitenkin itsessäni eron. Olen tällä kertaa vähän varovaisempi sen suhteen, miten uskallan antaa itseni tuntea. En viljele hemmottelusanoja, en reagoi superlatiivein spekulointiin suhteemme kestosta. Huomaan, että varon kiintymästä liikaa.

Ehkä Valokuvaajan ja minun suhteen äkkinäinen loppuminen teki minusta jotenkin hauraamman sisältä; tai ainakin tietoisemman siitä, että rakkauskin voi sattua. Ne olivat nimittäin ihan perkeleen isoja tunteita ne. 

Ja kuitenkin – paradoksaalisesti – minua ärsyttää se, etten tällä kertaa vain uskalla heittäytyä tunnekurimukseen. Minä haluan uskaltaa taas sukeltaa syvään päähän sameassa vedessä, haluan luottaa vaistoihini ja elää niiden varassa.

Haluan elää tässä hetkessä, vailla menneisyyden painolastia tai huolta huomisesta. Haluan elää täysillä, tuntea täysillä, rakastaa täysillä. Haluan elää välittämättä, mitä muut (ventovieraat) minusta ajattelevat.  

Viimeiset vuodet ovat opettaneet, että se on mahdollista, jos vain uskallusta riittää. Ja nyt minä osaankin elää niin.

Maailmassa on niin paljon pahaa, että rakkaus on tarpeen.  Nyt täytyy siis vain uskaltaa. Taas.

Kommentit

Aloitteleva puuma (Ei varmistettu)

Titityy ;)

CougarWoman
CougarWoman

"I told you so" olisi myös sopinut tähän ;) 

Aloitteleva puuma (Ei varmistettu)

Titytyy on lintuenglantia ja tarkoittaa about sitä :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei yök! Nuo kaikki lauseethan ovat niin kliseisiä, että ei uskoisi kenenkään enää lankeavan noihin. Oikeata tunnetta noiden linereiden takaa tuskin löytyy vaan pelkkä pelimies. Sorry romuttaa haavekuvasi mutta moni ei noihin putoa..nyt ryhdistäydy nainen!

CougarWoman
CougarWoman

Heh, we shall see. Ehkä en halua "ryhdistäytyä", vaan säilyttää uskoni ihmisiin ja vilpittömyyteen; ja siihen, että maailmassa on muutakin kuin kyynistä paskaa. 

Ja ehkä ne naiset, jotka näihin "ei putoa", menettävät jotain..? 

Minä putoan mielelläni vaikka sata kertaa, jos yksi siitä sadasta kerrasta on sen arvoista. <3

Oikeasti aika surullinen tuommoinen asenne...

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Really now?

Toivottavasti kukaan ei ota sua roolimallikseen.

CougarWoman
CougarWoman

Niin, enpä sitä tällä blogillani takaa ajakaan. Jokainen on vapaa valitsemaan omat roolimallinsa itse. :) 

Vierailija (Ei varmistettu)

Etsin turvallisia ja vilpittömiä miehiä, (olen itse naimisissa) pettäjäpalstalta. Etsin (pettäjäpastalta) vilpittömyyttä ja rakkautta. Ne naiset (jotka ei putoa pettäjäpalstan miehiin), menettävät jotain. Aika surullista tekstiä.

CougarWoman
CougarWoman

Pointti tuossa kommentissani oli lähinnä se, että ihmiset, jotka eivät uskalla luottaa toiseen sen takia, että pelkäävät tulevansa satutetuiksi, menettävät jotain. Ihan sama sitten löytyvätkö nämä ihmiset pettäjäpalstalta vai kirkkokuorosta. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei se luottamus nyt niin tärkeää ole. Itse en ole koskaan luottanut kehenkään enkä luota edes mieheeni, jonka kanssa olen ollut 14 vuotta. Mutta ei se seksin harrastamista millään tavalla haittaa ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Surullista tässä on vain sinun tunnetyhjä hedonistinen elämäsi.Minä minä minulle heti kaikki tänne asenne välittämättä vähääkään muista kuin omista ns "himoistaan"joiden annat viedä itseäsi.Jos nykypäivän avoin suhde merkitsee tällästähän aivotonta elämäntyyliä niin pahaksi on tämä maailma mennyt.Suosittelen sinua eroamaan mikäli todella tällä tavalla haluat elää,jos miehesi lukisi yhdenkään blogisi ja sen hehkuttelun ihaniin uusiin miehiin ja rakkaudentunnustukset vaihtuvien kohteisiin puolin ja toisin,hän epäilemättä lähtisi suhteestanne.

CougarWoman
CougarWoman

Kiitoksia suosituksestasi, vaikka eipä sillä mitään vaikutusta elämäni kulkuun ole. Mutta hyvä, jos sinulla on nyt parempi mieli, kun sait mielipiteesi sanotuksi. <3

Ja - totta kai minä elän itselleni; kenelle muulle minun pitäisi elää? Sinulleko? Yhteiskunnalle? Jos minulla olisi lapsia, eläisin heille - vaan kun ei ole. 

Olen elänyt tarpeeksi pitkään, että olen tuntenut ihmisiä, jotka ovat menneet lauantai-iltapäivänä nokosille kun ovat tunteneet voivansa huonosti - eivätkä ole enää koskaan heränneet. Olen tuntenut ihmisiä, jotka huolimatta siitä, että sairastavat terminaalivaiheen syöpää, silti uskaltavat suudella lähes tuikituntematonta naista, koska se tuntuu siinä tilanteessa hyvältä. 

Ja olen lukenut tuntemattomista ihmisistä, jotka ovat menneet viettämään iltaa baariin ja tulleet ammutuksi selkään ja kuolleet siihen paikkaan. 

Meillä jokaisella on vain yksi elämä, ja minun elämäni tarkoitus on nimenomaan elää sitä itselleni siten, kuin minusta hyvälle tuntuu - huolimatta siitä, mitä muut minusta ajattelevat. Koskaan kun ei tiedä, milloin eletään sitä viimeistä päivää. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Jätitpä sujuvasti vastaamatta miestäni koskevaan kommenttiin.Miltä hänestä tuntuisi lukea tällästähän, kuinka jatkuvasti rakastut ja hehkuttelet uusia suhteita ja tunteitani ja miten kylmästi unohdat aviomiehesi.Olen 100 %varma että hän ei hyväksyisi tätä jos lukisi blogiasi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Siis miestäsi ja tunteitasi*ennakoiva tekstinsyöttö :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Siis miestäsi ja tunteitasi*ennakoiva tekstinsyöttö :(

CougarWoman
CougarWoman

No, sehän jää spekuloinniksi. Jätän sujuvasti vastaamatta asioihin, jotka vaativat spekulointia.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tässä on kyllä erittäin hyvä pointti,Puuma itsekkin tietää alitajuisesti loukkaavansa aviomiestään ja sen mitä tämän blogihehkuttelun paljastuminen tietäisi hänen avioliitolleen,ei mies varmasti kestäisi todellisuutta siitä miten Puuma hehkuttelee uusilla vaihtuvilla rakkauksillaan ja tajunnan räjäyttävillä seksisessioillaan.

KieQ (Ei varmistettu)

Voihan linereiden takana olla pelimies. Voi olla myös mies, joka tarkoittaa mitä sanoo, ainakin juuri sillä hetkellä. Mutta mitä ihmettä sillä on väliä? Oletetaanko nyt ihan tosissaan, että Puumis on joku kaino, estelevä neitsyt, jolta puhumalla yritetään saada piparia? Eiköhän molempien tarpeet ole ihan samat. Voihan olla, että kumpikin hakee seksiä, mutta extratwistillä? Siis koko sitä huumaa? Ja rakentaa sitä asiaa omissa päissään? Koska pelkkä seksisuhde voisi olla.. tylsä?

Joskus sitä on kiva pudota, langeta ihan silleen (puoli)tietoisesti.

Ihan vain arvailen, tällä elämänkokemuksella. Olin luultavasti toista mieltä sinisilmäisenä, mustavalkoisena 20-vuotiaana.

Olisihan toki hienoa, jos sattuisi arvonnoissa vastaan ihminen, jonka kanssa suhde toimisi kaikilla tasoilla koko elämän ajan. On vaan aika harvinaista sellainen. Valitettavasti.

CougarWoman
CougarWoman

Haha, hyvä pointti! :D 

Päissään rakentelemisesta muuten tulossa postaus huomenna - LP oli eilen polttareissa! :D 

Vierailija (Ei varmistettu)

Et viitsisi puhua rakkaudesta tässä yhteydessä, ainakaan jos kummallakin osapuolella ei ole avoin suhde. Tai sitten selvennä, että kyseessä on rakkaus seksiin ja uuden ihmisen kohtaamisen jännitykseen, eikä siihen uuteen ihmiseen.

Kyllä se edelleen on surullista, jos oma aviomies lakkaa haluamasta ja päätyy kotonaan friendzonelle...

CougarWoman
CougarWoman

Et itse viitsisi yrittää määritellä minun tunteitani minun puolestani :) Enköhän minä itse määrittele omat tunteeni, päätä millä nimellä niitä kutsun, ja kirjoita niistä niin kuin itse parhaaksi näen? 

Kyllä, se on surullista. Haluamisen puutteestahan ei pelkästään tosin ole kyse, vaan pelissä on myös fysiologisia aspekteja. Mutta joka tapauksessa, on meidän valintamme silti jatkaa tätä suhdetta, olkoonkin että ollaan "friendzonella". 

Vierailija (Ei varmistettu)

Hitto soikoon, ihmiset, yrittäkää tehdä jotakin katkeruudellenne! Jokin Puuman onnessa hiertää mieltänne, kun pitää jatkuvasti kommentoida noin ikävään sävyyn. Kannattaa keskittyä välillä omaan elämäänsä, niin ei tarvitsisi roikkua netissä arvostelemassa muiden valintoja.

Puuma: Minä uskon, että universumi lähettää sinulle sitä, mitä säteilet ulospäin. Vaikutat pitävän itsestäsi tuollaisena kuin olet ja kykenevän rakastamaan niin itseäsi kuin muitakin. Ihan omasta asenteestasi käsin noita siis sikiää. :)

CougarWoman
CougarWoman

:) Joillakin ihmisillä on vain luontainen ominaisuus kaivaa mistä tahansa asiasta negatiivisia puolia. Se ei enää haittaa minua, sillä ymmärrän näitäkin ihmisiä - koska haluan ymmärtää. Ja se halu ymmärtää kuluttaa sisältä huomattavasti vähemmän kuin katkeruus tai loukkaantuminen. <3 

Itseasiassa - mietin tuota itsekin eilen illalla. Ehkä se on se halu pistää itsensä sataprosenttisesti likoon vailla mitään suojamuureja; nousta sinnikkäästi ylös ja jatkaa samalla polulla, vaikka on pariin sillä olevaan juureen jo sokeasti kompastunutkin, joka jotenkin "säteilee" ulospäin ja saa ehkä muutkin ihmiset unohtamaan hetkeksi, missä tilanteessa ja miten olisi sopivaa tuntea? Että voi vaan olla ja tehdä ja tuntea tietäen, että toinen ei tuomitse? Että uskaltaa ottaa uuden ihmisen vastaan - taustasta huolimatta - vailla mitään ennakkoluuloja tai -odotuksia? 

Vierailija (Ei varmistettu)

Enpä usko kenenkään olevan kateellinen kyseiselle ihmiselle,mitä kadehdittavaa joku voisi moisessa nähdä..Ihmettelen syvästi!

CougarWoman
CougarWoman

Ja se on sinun oikeutesi - saathan sinä ihmetellä. :) 

Aloitteleva puuma (Ei varmistettu)

samaa ajattelin minä. Omasta asenteestasi nuo sikiävät. Me annamme esimerkkiä muille, miten paljon meitä pitää rakastaa. ja sen esimerkin annamme sillä, miten paljon me rakastamme itseämme ja muita.
Siksi roikunkin tässä blogissa kuin iilimato. Koen, että nämä tekstit auttavat minua tässä vaikeassakin välillä tehtävässä.

Rouva R (Ei varmistettu)

Ihmisten tarve määritellä rakkaus on jotenkin hirveen söpöä. Että ainoaa oikeaa rakkautta on 50 vuotta avioliittoa, ikuinen uskollisuus yhteen kumppaniin, turvallinen koti, asuntolaina ja pari lasta. Mistä lähtien rakkaus on vaatinut uskollisuutta, tai uskollisuus tuonut automationa mukanaan rakkauden? Nää samat ihmiset sanoo 14-vuotiaalle ensirakkautensa kokeneelle, että EIHÄN SE NYT TOSSA IÄSSÄ oo aitoa. Että tiedät kyllä sitten kun oot vanhempi. Jos ensirakkaus ei ole rakastumista, niin mikä sitten! (Tämän sanon siitä huolimatta että oma ensirakkauteni on myös aviomieheni, ja rakkaus antoi odottaa itseään täysi-ikäistymiseen.) Mutta tämä itsekäs ja muita ylenkatsova suhtautuminen on inhottavaa. Että vain minun tapani rakastaa on oikea, vain minä elän elämääni oikein.

Tässä blogissa on jo lakattu puhumasta pettämisestä, tai ainakin niin tulisi olla. Avoin suhde määritti uudet rajat, antoi uudet mahdollisuudet. Minä vaan toivon, että nämä surkuhupaisat anonymiteetin takana vikisevät reppanat eivät koskaan herää siihen aamuun, kun se oma sielunkumppani ei enää jollain elämän osa-alueella olekaan sitä samaa kuin joskus ennen. On rakkautta, on kumppanuutta. On hellyyttä ja ymmärrystä. Mutta jotain puuttuu. Oli se sitten seksi, intohimo (jossain tapauksissa lasken intohimottoman suoritusseksin miltei yhtä pahaksi kuin täyden seksittömyyden) tai jokin aivan toinen elämän osa-alue. Eikä sitä jotain lakkaa tarvitsemasta vain siksi, ettei sitä enää toinen pysty tai tahdo antamaan.

Se jää sitten jokaisen omaksi päätökseksi, tyytyykö elämään ilman puuttuvaa palaansa, jättääkö kaikki muut palat taakseen suunnatessaan toisaalle kohti sitä yhtä - vai tekeekö kuten CW teki ja ottaa elämäänsä jotain siihen ennen kuulumatonta täydentämään sitä yhtä palaa.

Lähinnä vaan toivoisin, että lakkaisitte tuomitsemasta. Lakkaisitte kuvittelemasta, että vain teidän näkemyksenne rakkaudesta, uskosta, vanhemmuudesta tai elämäntavoista on se ainoa oikea. Että jos joku elää jotenkin toisin, hän on väärässä ja väärällä tiellä.

Tää maailma on riittävän ruma ilman sitäkin, että me vielä tuomitsemalla ja halventavilla sanoilla tuhkattaisiin niinkin kaunis asia kuin rakkaus.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mistä lähtien rakkaus on vaatinut uskollisuutta, tai uskollisuus tuonut automationa mukanaan rakkauden?
Rouva R, tiedoksesi, "rakkaus/avioliitto on uskollisuutta" on kristitty arvo, ollut olemassa jo ennen kristinuskoa, jo vuosituhansia, ja on osa lähes jokaista uskontoa. Ja on yhä olemassa, enemmistön kannattama arvo.

Vierailija (Ei varmistettu)

Joka voi perustua ihan siihen, että mua ainakin vituttaisi liikaa, jos elämänkumppani ei enää haluaisi minua seksuaalisesti, että ero olisi väistämätön jo siksi. En voisi hyväksyä sitä, haluaisin eroon koko tyypistä.

CougarWoman
CougarWoman

Niin...noin ehdottomasti minäkin ennen ajattelin, ennen kuin kyseinen tilanne sattui omalle kohdalle. Mun mielestä seksi on aina ollut keskeinen - ja tärkeä - osa parisuhdetta. 

Mutta onko oikein erotakaan, ellei se toinen sille oikein mitään voi? Ja missä vaiheessa pitää lopettaa toivomasta, että ehkä asiat paranevat tulevaisuudessa? Missä vaiheessa pitää ja/tai saa luovuttaa? 

Eroaisitko, mikäli aviopuolisosi vaikka joutuisi onnettomuuteen ja halvaantuisi pyörätuoliin? 

Vierailija (Ei varmistettu)

Se oli tosi valaiseva se postaus jossa kerroit seksihistoriastasi ykkösmiehen kanssa. Varmasti eroaisin sellaisilla spekseillä. Pyörätuoliin joutumista ei voi rinnastaa tilanteeseen.

CougarWoman
CougarWoman

Noh, siinäpä sitten on se meidän kahden ero. :) 

Rouva R (Ei varmistettu)

Enemmistön kristityt arvot maassa, jossa kirkkoon kuulutaan lähinnä tavan vuoksi ja koska "kirkkohäät on ainoa oikea tapa mennä naimisiin", ei suoranaisesti ihan valtaisasti vakuuta. Toisekseen enemmistön kannattama arvo ei tee siitä ainoaa oikeaa arvoa. Minä en missään vaiheessa sanonut, että jokaisen tulisi elää elämänsä avoimessa suhteessa. Itsekään en näin tahdo tehdä, viihdyn yksiavioisessa avioliitossani varsin hyvin. Mieskin viihtyy, toivottavasti.

"Vuosituhansia ja osa lähes jokaista uskontoa" on ihan hevonkukkua. Kautta aikain vaimot omat olleet omaisuutta (jota toki en tue, mutta on maita jossa se on "yleinen käytäntö"), kulttuurit ja uskonnot ympäri maailman tuntevat myös järjestettyjä avioliittoja, järkiavioliittoja, useamman kuin kahden osapuolen välisiä avioliittoja. Normit ja käytännöt vaihtelevat maiden ja kulttuurien mukana, ja samoilla alueella halki ajan kulumisen.

Avioerot ovat Suomessa yleinen käytäntö, vuosisata takaperin tilanne oli aika toinen. Nyt erotaan kun toisen naama ei enää miellytä, vuosisata sitten ei erottu vaikka toinen joisi, löisi ja ajaisi lumihankeen. Yleistyksiä, voi kyllä. Mutta ei nyt ihan tosissaan viitsisi enää tänä aikana tehdä avioliitosta tai parisuhteesta "se on kautta aikain ollut vain rakkaudesta tehty sitoumus!!" väitteitä.

Vierailija (Ei varmistettu)

En väittänyt, että avioliitto "..on kautta aikain ollut vain rakkaudesta tehty sitoumus!!" -sinä löit sanat itse. Jokainen tietää, että avioliittoinstituution historiaan, ja tänäänkin, liittyy epätasa-arvoisuuksia. Mutta historiansa lukenut tietää myös, että rakkausliitto on vuosituhansia ollut tarinoissa ja kuvissa. Lue vaikka 2000v vanha Kama Sutra, jos et usko. Sitä vanhempaa tekstiäkin on, vaikka en usko, että olisit tutustunut antiikin Kreikan tai muinais-Egyptin teksteihin. Kuvataidettakin on säilynyt, ajoilta, kun kirjoitustaitoa ei oltu vielä keksitty.

Rouva R, kun tulit rouvaksi, sanoit alttarilla sanat: "MM, tahdotko ottaa NN:..olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä?"
Monelle avioliittolupaus on pyhä ja ihmiset kuuluvat kirkkoon omasta halusta, kirkosta saa erota, jos ei kiinnosta. Kirkkoa arvostavia voi hämmentää yleistyksesi, että kirkkoon kuuluttaisiin lähinnä tavan vuoksi. Seurakuntatoimintaa ei olisi olemassa, jos väitteesi olisi totta.

En tiedä, jaksanko enää kommentoida täällä, kun erimielinen saa kurat. Mukana olen ollut lähinnä siksi, että alaikäiset pääsevät lukemaan tätä. En toivoisi omalle lapselleni tällaista luettavaa.

CougarWoman
CougarWoman

Minäkään en muuten näihin uskontokeskusteluihin halua osallistua, mutta kaksi pointtia:

1) Hääkappelissa sanotut sanat olivat minulla "Minä, MM, otan sinut, NN, puolisokseni, rakastaakseni sinua paremmassa ja huonommassa, sairaudessa ja terveydessä, kunnes kuolema meidät erottaa". Uskollisuudesta ei siis puhuttu mitään - ja nuo sanat siis käännös englannista (menimme Vegasissa papin edessä naimisiin). Avioliittolupaus on minulle edelleen "pyhä", vaikka en (enää) kirkkoon kuulukaan. 

2) Etköhän sinä sitten vanhempana itse ole velvollinen valvomaan, mitä ne sinun kultamurut lukee, ja taitaa netissä rajumpiakin asioita olla kuin tämä minun avoimesta avioliitosta kertova blogini. ;)

Joka tapauksessa, vaikka olenkin eri mieltä joistain kommenttiesi osista (kuten että erimielinen saa kurat, mielestäni Rouva R. perusteli ihan suht asiallisesti), niin kiitos kun olet jaksanut kommentoida! Hyvää syyspäivän jatkoa (tai talvipäivän, jos olet Pohjoisessa :))!

Auringonnousu (Ei varmistettu)

Ensiksi, kiitos Puuma tästä blogista. :) Sain sinun ansiostasi kimmokkeen hakea apua omaan haluttomuuteeni. Ja asiat ovat edenneet parempaan suuntaan. Löysin yhteyden uudelleen mieheeni etenemällä pikkuhiljaa intiimiimpään suuntaan. Ja käsittelemällä asioita terapiassa. Viime aikoina olen huomannut, että minulle tulee blogisi lukemisesta paha olo. Paha olo siksi, että vaikka uusista romansseistasi lukeminen on jännittävää. Mietin aina vaan tilannettasi kotona ja suhdettasi mieheen. Ja, että voisiko sille tehdä jotain. Minua huolestuttaa, että etsimällä seuraa pettäjäsivuilta sabotoit sekä mahdollisuutesi parantaa suhdettasi mieheesi että löytää uutta kestävää onnea. En kuitenkaan tuomitse mitä teet, ja lopulta jokaisen on itse löydettävä tiensä onneen.

CougarWoman
CougarWoman

Ole hyvä, Auringonnousu! Ihanaa, että blogini on voinut olla avuksi parisuhteessanne!

Me olemme tätä nykyä vähän pattitilanteessa kotona, apua on haettu monesta instanssista mutta sitä ei ole oikein ollut tarjolla toivotusti. 

Itseasiassa, kuulostaa varmaan vähän kummalta, mutta meidän suhde voi nykyisellään (suhteen muilla osa-alueilla) aikaisempaa paremmin! Tuo avoimesta suhteesta sopiminen on ikäänkuin rentouttanut molempia, ja meillä on hyvä olla yhdessä. Eli älä huolehdi turhia. :) 

Ehkä se Ykkösmieskin vielä jonain päivänä suostuu terapiaankin.

Auringonnousu (Ei varmistettu)

Kiva kuulla, että teillä menee miehesi kanssa hyvin. Minusta olisi kiva lukea blogissasi avioliitostasi enemmän. En voi sille mitään, että mietin paljon miehesi haluttomuuden syitä. Ja, että voisiko sille tehdä jotain. Varmaankin teen sitä oman elämäntilanteeni takia. Jokatapauksessa olen vakuuttunut, ettei syy ole sinussa. :) Oletko nähnyt elokuvan Lemmenlomalla? Siinä kerrotaan hauskalla tavalla kipinän uudelleen löytämisestä. Ja anteeksi, että tuputan kommenteissani aina neuvoja. Ajattelen vain, että ansaitset kaikki parisuhteen osa-alueet yhdestä osoitteesta.

CougarWoman
CougarWoman

Ymmärrän halusi olla avuksi, ja siksi en "pahastukaan" neuvoistasi. <3

Mutta...mä olen nykyisellään niin kurkkua myöten täynnä kaikista kipinänlöytämisvinkeistä; meidän tilanne kun ei ole (ainakaan pelkästään) vain sitä, että olisi jotenkin mennyt toisesta "maku", vaan taustalla on siis ihan fysiologisia syitäkin (uniapnea, testosteronitasot). Eikä siinä taida oikein mitkään seksipelit auttaa, mikäli viisari ei vaan halua värähtää...

 

Auringonnousu (Ei varmistettu)

Ymmärsin, ettei mitään fysiologista syytä löytynyt. Ja, että siitä alkoi umpikuja. Olen pahoillani, jos olen ymmärtänyt väärin. Toisaalta seksuaalisuus on niin paljon muutakin kuin yhdyntä, olen oppinut sen itsekin kunnolla vasta viime aikoina. :) Ja erilaisiin fysiologisiin vaivoihinkin on hoitoja; niin naisille kuin miehillekin. Tarkoitan tällä vaan, että joskus sitä luulee, ettei mitään keinoa ole, vaikka saattaisi ollakin. &lt;3

Meikä vaan (Ei varmistettu)

(En jaksanut lukea muita kommentteja.)

Niinhän sitä sanotaan, että helposti kapsahtaa aina samaan katajaan: sun tapauksessa se on vain siis hyvä juttu, kun onkeen tarttuu ne mukavat miekkoset! Kaveripiiristä löytyy niitä naisia, jotka onnistuvat aina kaivamaan sen "saman mulkun tai rentun" jostain kiven alta, vaikka mies fyysisesti vaihtuisikin. Itse puolestani saan yleensä miehet rakastumaan itseeni ja sitten hämmentyneenä istun ja mietin, mitä kaikella sillä rakkaudella teen. Uskallusta löytyy niin ja näin.

andel (Ei varmistettu)

Aina niin huvittavaa kun lauma moralisteja alkaa julistaa mikä heidän mielestään on mustaa ja mikä valkoista.
Uskollisuus ja avioliitto eivät ole mitenkään itseisarvoisesti hyviä ja tavoiteltavia asioita. Useampi seksikumppani, myöskään avioliiton aikana, ei ole oletusarvoisesti paha ja tuomittava asia. Rakkautta tai ihastusta tai seksuaalisia tunteita voi olla montaakin henkilöä kohtaan yhtä aikaa. Tiesittekö että maailmassa on myös polyamorisia ihmisiä?
Omien himojensa seuraaminen ei ole minun mielestäni tunneköyhää hedonismia, vaan tervettä uskollisuutta omille tunteilleen.

Toki kukin saa olla mitä mieltä haluaa, mutta se pätee meihin kaikkiin.

Mitä tulee pelimiesten pehmoisiin lurituksiin, niin mikä niissä on vikana? Mitä siinä voisi hävitä? Kommentoija pelkää CW:n lankeavan Logistiikkapomon lurituksiin? Miten ihmeessä CW "lankeaa"? Suostumalla seksiin? Ai niin mutta sehän oli jo homman ideakin.... :D Kauniit sanat ovat pelkästään plussaa, niin kauan kuin ei olla allekirjoittamassa asuntolainasopimuksia tai tekemässä osakesijoituksia tms!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.