Mr. Mossadin viikonloppuvierailu

CougarWoman

Ei sitten mennyt ihan suunnitelmien mukaan Mr. Mossadin viikonloppuvierailu; olimme hekumoineet pitkästä, kiihkeästä ja seksintäytteisestä viikonlopusta yhdessä. Suunnitelmat muuttuivat kuitenkin jo myöhään torstai-iltana, kun Mr. Mossad sai (kiivassanaisen) puhelun – istuin vieressä mutta tyyppi horisi taas hepreaa, eli en ymmärtänyt tavuakaan - jonka jälkeen hän ilmoitti joutuvansa lähtemään Ranskaan jo heti perjantaiaamusta.

“Emergency meeting. Business. I’m so sorry darling.”

Onneksi mies veti minut kainaloonsa tämän sanoessaan ja painoi pääni rintakehäänsä vasten; sainpas salattua väkisin silmiin kihoavat kyyneleet. Kokosin itseni ja totesin vain, että otetaan sitten kaikki irti siitä ajasta, jota meillä vielä on jäljellä.

Ja aika paljon me ehdittiinkin. Mr. Mossad saapui torstaina iltapäivästä suoraan liiketapaamisistaan uudenkarhealla Mersullaan (!). Tarkoituksenani oli vetää hänet suoraan eteisestä makuuhuoneeseeni, mutta katse hänen väsyneisiin silmiinsä paljasti, että mies haluaisi ehkä ensin ruokaa ja olutta. Niinpä patistin hänet vaihtamaan vaatteita (tummahko puku ja koira eivät ole hyvä yhdistelmä), ja katoin sillä välin jo valmiiksi lämmittämäni ribsit ja chicken wingsit avatun olutpullon kanssa terassille.

Miehen ilme kertoi, että olin arvannut hänen tarpeensa oikein.

Kaadoin itselleni lasin valkoviiniä ja katsoin hänen ateriointiaan; mies söi taas kuin ei olisi ikinä ruokaa nähnytkään. Vastustin kiusausta nuolla pyyhkiä marinadin hänen suupielistään ja lisäsin sen sijaan puita jo melkein lämmenneeseen paljuun.

Jälkiruoka – shampanjaa, mansikoita ja yhteistä alastomuutta – nautittiinkin sitten paljussa, jossa viihdyimme sylikkäin, kunnes muistutimme kahta rusinaa. Illan viiletessä siirryimme sisätiloihin; kuuntelimme musiikkia, juttelimme, olimme lähekkäin, suutelimme ja joimme aivan_liikaa_viiniä.

Kello kävi varmasti jo neljää, kun vihdoin vetäydyimme makuuhuoneen puolelle. Paljua lukuunottamatta emme olleet edes harrastaneet seksiä, ja harmikseni nukahdimme molemmat heti, kun päämme osui tyynyyn. Alkoholilla oli varmasti osuutta asiaan, sillä laskin seuraavana aamuna kolme tyhjää valkoviinipulloa – plus sen shampanjapullon.

Keskellä yötä/varhain aamulla heräsin siihen, että Mr. Mossad painautuu lähemmäksi lusikassa, tarraa minuun lujasti, ja ennen kuin ehdin edes kunnolla herätä, hän on jo sisälläni. Pyristelen irti yllättävästä tilanteesta ja huomaan, että mies nukkuu; hengityksensä on syvää ja tasaista, eikä hän reagoi, kun puhuttelen häntä. Tyyppi harrastaa seksiä jopa unissaan.

Kohautan harteitani ja annan miehen jatkaa; aamulla hän ihmettelee tahriutuneita lakanoita, eikä ole uskoa, kun kerron että harrastimme seksiä.

Aamu koittaa aivan liian pian, aivan liian lyhyiden yöunien jälkeen. En ole varma, olenko krapulassa vai humalassa; epäilen Mr. Mossadin ajokuntoa, mutta en ala aikuista miestä estämäänkään, kun tämä sanoo, että on pakko mennä jos aikoo ehtiä lennolle. Suutelemme hyvästit ja minä annan kupin kahvia, tuoremehulitran ja sämpylän matkalle.

Vasta puolen tunnin kuluttua miehen lähdöstä huomaan, että puvun housut nököttävät edelleen siististi viikattuina makuuhuoneen tuolilla. Soitan Mr. Mossadille – hän aikoo käydä ostamassa matkalla uudet – keitän itselleni kupin kahvia ja päivittelen äkkilähtöä; yritän muistella, mihin aikaan puhelu tuli edellisenä iltana. Myöhään, varmasti melkein keskiyön paikkeilla.

Sytytän savukkeen, siemaisen kuumaa kahvia ja avaan aikani kuluksi Hesarin kännykälläni; kahvit päätyvät nenän kautta rinnuksille.

Lehti on täynnä uutisia Nizzasta. 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Miehesi on James Bond :D

CougarWoman
CougarWoman

Aaahhhaaah :D Tuskinpa :D Mutta ihan hauska ajatusleikkinä! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Se, joka päästää humaltuneen auton rattiin on osasyyllinen rattijuopumukseen.

CougarWoman
CougarWoman

Niin. Ensin olisi tosin pitänyt olla alkometri kotona, jotta oltaisiin voitu ehdottomasti toteen näyttää, että tyyppi oli humalassa. Mutta kiitos tästä. ;) 

Vierailija (Ei varmistettu)

Se on pikemminkin niin päin, että juotuaan illalla 2,5 viinipullollista, pitää olla ehdottoman varma ettei promilleja ole enää, ennen kuin lähtee ajamaan. Jos on syytä epäillä, että niitä olisi, eikä alkomittaria ole - well, silloin ei lähdetä ajamaan ja vaarantamaan muita ihmisiä.
Että ole hyvä vain ;)
Onhan se ihanaa kun mies on James Bond ja muuta...

CougarWoman
CougarWoman

No kun ääh, en ole ollenkaan varma, kuinka paljon Mr. Mossad joi ja kuinka paljon minä join - muistikuvat loppuillasta ovat vähän hataria!

Jos olisi sitäpaitsi mennyt 50-50 juomisien kanssa, kyseessä olisi ollut 2 viinipulloa per nenä iltapäivä viidestä eteenpäin - eikä 2,5. Mutta mitäpä näistä saivartelemaan, mies lähti aamupäivästä ajamaan, eikä vissiin ketään tappanut ainakaan matkalla kentälle. 

Hollyster (Ei varmistettu)

Nyt en voi sanoa muuta kuin että toivon blogisi perustuvan tositapahtumiin, muussa tapauksessa Nizzan tragedian hyödyntäminen fiktiivisen henkilöhahmon värittämiseen on uskomattoman mautonta.

CougarWoman
CougarWoman

Olen kanssasi täysin samaa mieltä - mulla oli itseasiassa kavereitakin juuri silloin Nizzassa, juuri sillä rantabulevardilla. Selvisivät minuutin varoitusajalla, so. olivat olleet ko. paikassa vain minuuttia ennen tapahtumia! Tämänkin huomioonottaen: ei tulisi mieleenkään hyödyntää toisten tragedioita fiktiossa.

Ilargia (Ei varmistettu)

Ensireaktio oli sama, mutta tarkemmin ajatellen en kyllä oikeen ymmärrä, miksi. Kuinka paljon meillä julkaistaan leffoja/kirjoja, joissa aiheena on jonkun ihan oikea tragedia, esim. holokausti tai muu tunnettu vähemmistöjen vaino, sota, eläminen totalitaristisessa järjestelmässä...? Näissä kaikissahan on kyse siitä, että se jonkun toisen aito tragedia valjastetaan tekemään fiktiivisestä tarinasta ja sen hahmoista jännempiä. Osassa vielä mainostetaan isolla, että "Perustuu tositapahtumiin!!!" Vai onko sitten kaikki nää "Tuhat loistavaa aurinkoa", "Keltin uni", "Magdalena Sisters", "Älä koskaan pyyhi kyyneliä paljain käsin", "Poika raidallisessa pyjamassa", "Nuoren tytön päiväkirja", "Perikato" ja vastaavat teokset yhtä lailla mauttomia? Ja jos ei, niin millä perusteella määritellään, mikä on mautonta hyväksikäyttöä ja mikä ihan ok?

Ihan vaan jäi mietityttämään, en sinänsä ota kantaa Puuman blogin todenperäisyyteen:)

CougarWoman
CougarWoman

Mä varmaan itse vetäisin rajan siihen, että mikä on "opettavaa kamalista asioista muistutusta" (so. tavallaan tietoisuuden levittämistä ja ehkä siten niitten ennaltaehkäisemistä tulevaisuudessa) vs. puhdas sosiaaliporno... Koska tuskinpa tällä mun blogilla sen suurempaa historiallista vaikutusarvoa on. :D 

Naislaif
Naislaif

Kummallista on tarve piilottaa kyyneleet. Syyllistyn siihen itsekin. Onko kyseessä pelko tunteiden paljastumisesta vai lohdutetuksi tulemisesta?

Lusikassa on ihana vaipua uneen ja miksei myös herätä.

CougarWoman
CougarWoman

Minulla ainakin tuo ensimmäinen. Ei hänen tarvitse tietää, miten voimakkaasti tunnen ja koen asiat, en halua olla "vaivaksi". En ole oikein koskaan osannut/halunnut itkeä muitten läsnäollessa, ei siis koske vain Mr. Mossadia. 

 

Naislaif
Naislaif

Tunnistan ajatuksesi. En tahdo olla vaivaksi.

Yllättävää on nykyään se, että en meinaa kestää lohdutusta. Lohdutus antaa ikään kuin luvan tunteille ja sitten en yhtäkkiä hallitse itse tilannetta. Olemme me kummallisia, mutta jatketaan vaan piilossa itkemistä.... ;)

CougarWoman
CougarWoman

Meinasin kirjoittaa ihan samaa; että se lohdutus murtaa ne viimeisetkin padot, sitten tulee semmoista räkä poskella tursotusitkua, joka saa silmät näyttämään siltä, kuin olisi puukolla viilletty sikaa niskaan; ja jota kenenkään toisen ei pitäisi joutua näkemään - eikä varsinkaan sellaisen, jonka tulisi pitää sinua vielä seksikkäänä sen jälkeenkin :D

Pimeässä nurkassa yksin sikiöasentoon käpertyneenä siis jatkan sooloitkuilua. ;) 

Naislaif
Naislaif

Ja minä täällä  ;)

MARI L
Rakkautta & Mamarkiaa

Tartuin blogiisi. Kirjoitat hauskalla, jopa herkullisella tavalla. Ihanaa lukea täysin erilaisesta elämästä omaani verrattuna. Viihdyn, vaikka en voi samaistua :)

Kun juttu on noin hyvää, yksityiskohtiin ei tarvitse puuttua. Vähän, kuin elokuvissa. Liika analysointi tappaa tarinan.

Ihanaa kesää!

CougarWoman
CougarWoman

Voi kiitos kaunis! 

Ihanaa kesää myös sinulle <3 

panni (Ei varmistettu)

En vaan pääse yli että miksi ja missä asemassa/toimessa oleva ihminen kutsutaan kiireisesti paikalle kun jotakin Nizzan kaltaista tapahtuu... ja siis heti tapahtuman jälkeen, ennen kuin mitään tutkintaa tai motiivia tai terroristiyhteyksiä on ehditty edes julkaista. Onko siellä kuollut joku jota Mr. Mossad lähti tuuraamaan vai mikä ihme oli syynä.

Onko sulla herännyt mitään mielenkintoisia salaliittoteorioita? Ei tätä voi jättää tähän!!! :D

rondawashere

Tää on jotenkin niin koukuttava blogi! :) Vaikka en ole itse samaisessa elämäntilanteessa, niin tää kyllä osui ja uppos. Pakko aina päästä lukemaan viimeisimmät käänteet :D 

PessimistiIkuinen (Ei varmistettu)

Ihan vaan pohdintaa näihin turvallisuusasioihin perehtyneen ammattilaisen näkökulmasta... Ensinnäkin toivon hartaasti että Mr. M. ei ole missään tekemisissä Israelin hallituksen turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kanssa. Mikäli on, se tarkoittaa sitä, että Puuma, Puuman työ + työpaikka, Puuman kämppä, perhe, asuinalue ja naapurit on tiedusteltu ja kartoitettu todella huolella. Israelin turvallisuuspalvelu ei riskeeraa henkilöstöään millään tavalla, heillä ei ole siihen varaa, eivätkä ne toimi siten.

Mitä tulee Ranskan iskuihin, yksikään turvallisuusviranomainen ei käytä tavallisia matkapuhelimia henkilöstönsä kanssa puhuakseen näistä asioista. Toinen kysymys tähän liittyen herätti mielenkiintoni, miksi Israelin kansalainen hälytettäisiin Ranskaan? Ensinnäkin Israel ei ole EU:n jäsen, sen kanssa ei pääsääntöisesti tehdä yhteistyötä tämäntapaisissa asioissa. Israel ei vastaa Ranskan sisäisestä turvallisuudesta millään tavalla eikä tasolla.

Edelleen ymmärsin, että Mr. M. asuu Puuman läheisessä kaupungissa? Mietityttää miksi Israelin kansallinen turvallisuusviranomainen asuisi sivusuunnassa, EU:n alueella, millaisella oleskeluluvalla hän EU:ssa oleskelee, diplomaattinako? Jos niin miksei käytä diplomaattiautoa? Tavallinen kolmannen maan kansalainen tarvitsee työ- / oleskeluluvan, muuten hän on oikeutettu oleskelemaan ainoastaaan 90 vrk jäsenvaltioiden alueella puolen vuoden aikana.

Itseasiassa mieleeni juolahti ennemminkin se, onkohan Mr. M. aidan huonommalla puolella.... ja tämähän on vähintääkin huonompi juttu kuin se toinen vaihtoehto?

Kysy mitä se tekee työkseen. Itse en uskaltaisi hengailla kaverin kanssa, joka ei suostu kertomaan työstään sen tarkemmin.

CougarWoman
CougarWoman

"Mikäli on, se tarkoittaa sitä, että Puuma, Puuman työ + työpaikka, Puuman kämppä, perhe, asuinalue ja naapurit on tiedusteltu ja kartoitettu todella huolella."

Tämähän ei sinällään haittaisi yhtään, kun ilmeisesti ollaan kuitenkin "päästy läpi" kartoituksesta. ;D

Tyypillä on kaksoiskansalaisuus, joista toinen on EU:n passilla.

Mitä muuhun tulee, niin edelleen - vain minun foliohattuteorioitani.. 

Mutta ihan hyvää pohdintaa, eipä silti. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Älä ole naivi, kaksoiskansalainen ei voi olla valtion sisäisen- tai ulkoisen turvallisuuden viranomainen, tiedän tämän sattuneesta syystä. Ei Suomessa, ei Venäjällä, ei EU:ssa eikä Israelissa varsinkaan, joten unohda se vaihtoehto. Helpotus sinänsä, ei miehesikään saa perskärpäsiä peräänsä työmatkoillaan :)

Enempi olen huolissani tuosta vaihtoehto kakkosesta... Ps. Oletko muuten koskaan käynyt Israelissa?

CougarWoman
CougarWoman

Öööh, miten mä nyt olen naivi? :D 

En ole käynyt. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Et tahdo uskoa, että tämä kaveri saattaa mahdollisesti olla rikollinen / huijari / terroristi, tai sitten vaan ihan tavallinen businessmies, joka sutii vaaleita pimuja kaupungista toiseen :)

Käy joskus Israelissa, saat kalpean aavistuksen miten turvallisuusorganisaatiot siinä maassa toimii, alkaen ihan lentokentältä lähtömaassa...

Muuten, sinussa on ainesta kirjailijaksi. Olen lukenut kymmeniä huonompia romaaneja, kuin tämä sinun blogisi on, keep on going, mutta älä syyllisty ylilyönteihin. Ei tätä enää kukaan todeksi usko, mutta erittäin hyvää tarinaa on kyllä! :)

CougarWoman
CougarWoman

Ei kyse ole siitä, mitä uskon. Kyse on siitä, että sillä ei ole mulle suurtakaan väliä; mies käy "sutimassa" mua silloin, kun se mulle sopii, ja se on siinä. Toki skannaisin potentiaalisen partnerin tarkemmin, mutta eipä sillä loppupelissä ole mulle suurtakaan väliä, mitä mun rakastaja tekee työkseen.

Mua ei myöskään itseasiassa hirveästi kiinnosta, miten ko. maan turvallisuus toimii, edelleen: kunhan vaan foliohattuilen omaksi iloksi. :) (Lomalle ko. maahan voisin silti lähteä - hyvässä seurassa.) 

Ja - kiitos! Tuo oli jo aika kovan luokan kohteliaisuus. :) 

 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.