Peikko nimeltä PMS

CougarWoman

Olen aina ollut siitä onnellisessa asemassa, että toisin kuin niin monet muut naiset, minä en (mielestäni; huom. mielestäni) kärsi PMS-oireista eivätkä kuukautisenikaan ole kovin kivuliaat (ellen sitten viivytä niitä pillereillä useamman kuukauden yli; tällöin saattaa vähän näpistellä ja nipistellä ensimmäisenä kunnon vuotopäivänä – ei kuitenkaan yleensä niin, että kipulääkitystä tarvittaisiin).

Jopa silloin, kun en käyttänyt hormonaalista ehkäisyä, en huomannut niitä pelottavia PMS:ään liittyviä mielialanvaihteluja; en ollut itkuherkkä, masentunut tai ärsyyntynyt. Fysiologisia oireitakaan minulla ei ollut – en tuntenut turvotusta, päätäni ei särkenyt.

27-vuotias miespuolinen kollegani tuli, kuten niin usein ennenkin, hakemaan minua tupakalle työpäivän loppupuolella. Halusi mennä yrityksemme kattoterassille, minä taas vetosin siihen, että tuuli ja hame eivät ole ehkä se kaikkein paras yhdistelmä (minulla oli kellohame, enkä halunnut tehdä marilynejä hänen nähtensä: myönnän suoraan että suurin syy tähän oli mummoalkkarit eikä niinkään häveliäisyys).

Kollega virnisti.

“Niin, miehenä tuota ongelmaa ei ole, ellet asu Skotlannissa. Mutta eipä ole muitakaan naisten ongelmia, niitä kerran kuussa tapahtuvia, kun pitää miehenä hiipiä hipsutella ympäriinsä ettei tyttöystävä transformoidu syöjättäreksi.”

(Mainittakoon tähän väliin, että kollega on - ja luultavasti tuolla asenteena tuleekin aina olemaan - sinkku.)

Sisälläni vähän kiehahti moinen yleistäminen, ja totesin viileästi, että minun mieheni ei ainakaan hipsuttele yhtään mihinkään milloinkaan, sillä ihan hänenkin mielestään minulla moisia oireita ei ole. Kollega kontrasi pilke silmäkulmassa:

“Joo, mutta suahan nyt saakin pelätä kuukauden jokaisena päivänä, siinä mitkään peeämässät enää tunnu missään.“

Kun kerroin kollegan väläytyksestä Ykkösmiehelle, tämä ei tiennyt miten päin olisi ollut. Huomasin, että häntä nauratti, mutta ei oikein uskaltanut (!) nauraa. Suupielet nykien sitten totesi, että ei kyllä tosiaan ole huomannut mitään erityisiä oireita tiettynä aikana kiertoani.

Niin noh, olenhan mä toisaalta myöskin aina enemmän tai vähemmän turvonnutkin...

 

 

Kommentit

eviela
NOT A Wonderland

Ettei kollega olisi vain vähän katkera siitä, ettei hänellä sitä naista ole? Siis sillä, että yleensä juuri silloin olen henkkoht huomannut miesten puhuvan naisista moiseen sävyyn (tai oikeastaan tuohan on kuulemiini asioihin vielä ihan kilttiä asiaa).

Torey
Näissä neliöissä

Joo ne parisuhteessa olevat osaa pitää päänsä kiinni. :D

Tosin yksi tuttu uskalsi mulle sanoa toivovansa vaimonsa synnyttävän pian, koska ei jaksanut enää pidellä moista norsua polvellaan. :D Onneksi oma mieheni piti suunsa kiinni niin kauan kunnes itse synnytyksen jälkeen totesin "JESTAS KUN MUN REIDET ON PAKSUT! Mä oon lihonu ihan hirveesti!" 

Ja tällöinkin mies totesi vaan "no niinhän sä vähän oot." Ei auttanut kun nauraa. :D

eviela
NOT A Wonderland

Joo no, raskauden aikana miehet kyllä avaa suutaan välillä :D Mutta sekään ei ole mitään haukkumista tai muuta, kunhan miehen pitää päästää vain höyryjä (mikä ymmärrettävää, jos omalla naisella sattuu olemaan järkyttävät hormonipuuskat yms) ;)

Torey
Näissä neliöissä

Joo mut siinäki on tärkeintä ettei sitä sano niin et oma vaimo voi jotain kautta kuulla. :D

 

Onneksi työskentelen naisvaltasella alalla. Ei oo tarvinnu typeriä pms-kommentteja koskaan kuunnella. :D

eviela
NOT A Wonderland

Joo tietenkin :D Voi olla, ettei vaimo (ainakaan just sillon) aattelee asiaa ihan samanlailla ko mies oli tarkoittanut ;)

Hyvä juttu! Itelkään kyllä tarvinnut pahemmin kuunnella, vaikka esim. monet ystäväni aikoinaan ollutkin miespuolisia. Kai ovat ymmärtäneet, milloin täytyy pitää turpansa kiinni :D

pahokas (Ei varmistettu) http://pahokas.blogspot.fi

Siis mitä hittoa. Mä olen koko ikäni ollut miesvaltaisella alalla, ja oon siitä tähän mennessä ollut hyvinkin kiittimet ristissä. Niiden muutamien jäljellejäävien naisten kanssa on paljon vaikeampi työskennellä, koska (oman kokemukseni mukaan) he säännöllisin väliajoin, ja vaihdevuosioireiden aikaan ihan jatkuvasti, ovat ihan hiton äkäisiä, mikään ei oo koskaan hyvin, mistään ei voi sanoa eikä mistään voi kysyä (vastaus on et no kyllä sun pitäs tietää!!!11), ja kun ei voi kysyä ja teet väärin, tulee siitäkin huuto. Ja pahimmat vielä oikeen leijuu sillä, ettei kukaan USKALLA heille sanoa mitään omasta toiminnastaan tai mistään muustakaan. Muutenkin ärsyttää työpaikalla jos pitää pistää ovesta eka nenä sisään haistellakseen ilmaa, et milläs tuulella sitä tänään ollaan, uskaltaako edes huomenta sanoa. On mullakin joskus huonoja päiviä, mutta mä kuitenkin osaan olla purkamatta sitä muihin, ja tarvittaessa jopa ihan varoittaa et paha päivä, saatan sanoa rumasti vaikken tarkoita.

Mutta mä nyt olen vissiin sit liian putkiaivo ymmärtääkseni moista, ja miestenkin mielestä muutenkin kummajainen naiseksi, kun mm. kannan omat kopiopaperini ja arkistolaatikkoni itse yläkerran varastosta. Niillä äijillä on omiakin töitä.

Oranssinen

Minä kuulun siihen toiseen äärimmäisyyteen, jonka PMS on ollut luokiteltavissa raivohulluudeksi.

Pahimmillaan narskuttelin hampaitani raivosta kihisten jo herätessäni ja voi miesparkaa jos sattui hengittämään vähän liian kovaäänisesti siinä vieressä..
Hauskuus jatkui aamupalapöydässä mikäli eteeni sattunut kahvikuppi ei ollut just se miellyttävin tai kahvi ei maistunut sille kuin mielestäni piti:  kuppi saattoi lentää seinään kahveineen kaikkineen. Muutenkin esineet lentelivät varsin herkästi. (Kotona asuessani äitini kaivoi minulle vanhoja astioita ja kehotti paiskomaan niitä palasiksi takaterassin kivipatioon...)
PMS ei koskaan tee minua itkuiseksi, vaan olen täynnä punahehkuista raivoa, todellakin sähisen ympärilläni olijoille milloin mistäkin. Ja eniten minua ärsyttää tietysti rakas, parka puolisoni...mahdollisuuksien mukaan hän siirtyykin tekemään töitään mökille tappoviikon ajaksi ;)

Kerroin tuosta raivostani gynelle, joka onnekseni( ja perheeni onneksi) ei kuitannut kertomuksiani hymähdellen ja naureskellen vaan otti homman tosissaan. Hän kertoi jopa, että PMS on  Italiassa (ainakin joskus ollut) lieventävä asianhaara, jos nainen puolisonsa tappaa!

Gyne kirjoitti minulle reseptin serotoniinia sisältävästä lääkkeestä ja sen avulla punahehkuinen raivo asettui siedettäväksi lähimmäisilleni. En alkuun uskonut, kuinka "mielialalääke" vain viikon kuureissa voisi auttaa PMS-vaivaan, mutta sinänsä on aivan sama onko kyse plasebovaikutuksesta vai todellisesta avusta, kunhan Helvetistä noussut Akka asettuu niin ettei ympäristön tarvitse pelätä!

 

Torey
Näissä neliöissä

Lieventävä asianhaara... Voi taivas! :D

"Tapoin sen kun on se huono viikko ja miehen naama nyt vaan sattu ärsyttämään."

"Aa, no joo mut kato ei se mitään." 

:'D

annim (Ei varmistettu)

Niin, ja miehet jotenkin luulee naisten nauttivan siitä raivoamisesta, vaikka se olisi aivan yhtä tuskallista itse hirviölle kuin hänen ympäristölleenkin.

Olen elämässäni kerran joutunut kuuntelemaan miehen PMS-vitsiä. Oppilaitoksessa oli hankala tilanne ja minua rehellisesti sanoen jurppi koko asia. Miespuolinen opiskelukaveri kävi siihen sitten toteamaan, että taitaa olla se aika kuukaudesta. "Tuollaisia ne naiset välillä on." Veri kuohahti sen verran, että täräytin sen enempää ajattelematta: "Ai jaa. Ei ole tullut mieleen, että ehkä sä vaan olet välillä v*tun idiootti." Tyylikästä. :D

En siedä ollenkaan sitä, että naisten murheita ja ongelmia mitätöidään vain hormoniongelmien johdokseksi. Aivan kuin naisten murheet eivät olisi oikeita laisinkaan. Lisäksi PMS-oireista kärsii eniten nainen itse, eikä se ole mikään vitsi. Onneksi viesti taisi mennä ainakin sillä herralla perille, koska en muista myöhempinä vuosina koskaan kuulleen moista vitsiä uudelleen. Toisaalta minäkin ole vissiin onnistunut kehittämään tempperamenttisen naisen maineen, joten silläkin voi olla asian kanssa tekemistä. 

P.S. Ja minulla ei tosiaan ollut kuukautisia tapahtuma-ajankohtana, enkä ylipäätään PMS:stä kärsi.

Jane C.

Mä en onnekseni PMS:stä kärsi, enkä ole koskaan kohdannut aiheen tiimoilta minkäänlaista kuittailua. Toisaalta, kompensoin kyllä kyseistä vaivaa varsin tehokkaasti luonnostaan pitelemättömällä temperamentilla kuukauden ajankohdasta riippumatta.

Niin tai näin, on todella epäkohteliasta ja sovinistista vähätellä naisen tunteita sillä, että "no naiset nyt on vähän tollasia" tai "no sillä on se aika kuusta". Ei ne kuukautiset tai niiden lähestyminen tee niitä tunteita yhtään vähemmän oikeiksi. En yhtään ihmettele, että muutenkin PMS-oireista kärsivä nainen muuttuu vielä raivoisammaksi tai itkuisemmaksi, kun saa kuulla miessukupuolen lapsellista päänaukomista sellaisesta aiheesta, johon ei sen kummemmin itse saa vaikuttaa - ei se nainen siitä ihan huvikseen itke tai raivoa.

Jane C.

Ja vielä yksi lisäys: mulla on ainakin aika reippaat kivut menkkojen aikana, että jo pelkästään se tekee itkuiseksi ja ärtyisäksi. Suosittelisin siis näille typerille menkkavitsimiehille sellaista hoitoa, että joku noin viiden minuutin välein kolauttaisi kaikin voimin vaikka pesismailalla selkään. Ei muuten varmaan kauaa naurattaisi.

Eilisen lupaukset

Toisaalta osa miehistä jotka kuittaa raivon pms-oireilla, pystyy olemaan reagoimatta niihin koska "ne nyt vaan on ne hormonit". Jos olisin itse tilanteessa jossa kumppani karjuisi jokaisesta pienestä asiasta, niin en välttämättä olisi niin pitkäpinnainen. Kun asian voi selittää hormoneilla (silloin kun kyse niistä on), niin varmaan niitä myös sietää helpommin. Itseäni korpeaa ihmiset, jotka naama kirkkaina selittävät, etteivät voi sille mitään että jonkun pärstä ei vaan miellytä ja pienikin vastoinkäyminen saa aikaan räjähdyksen, eivät pysty hillitsemään itseään kun ovat niin kuumaverisiä. Toiset taas eivät ehkä edes pysty kuvittelemaan elävänsä ilman sitä draamaa.

Toisaalta muistan kyllä 4-vuotiaana suuttuneena jostain, ja aikuiset totesivat, että taitaa se seuraava uhmaikä olla tulossa. Ärsyynnyin aivan valtavasti, koska "minä olin vihainen, ei mikään uhmaikä". Olisin siis kaivannut suuttumukseni käsittelemistä js purkamista, en ohittamista. 

Jane C.

Tietysti parisuhteessa asetelma on täysin eri, kun puoliso on helposti tulilinjalla ja jos nainen oikeasti kärsii PMS-oireista,meikä ole vain tuittupää. Silloin asian voi kuitata hormoneilla. Mutta se ei ole ookoo, että jokainen naisen tuntema surullisuuden tai ärtymyksen tunne pistetään PMS:n piikkiin - jopa tuntemattomien suusta. Jotkut naiset osaavat toisaalta ottaa kaiken ilon irti tyypillisestä "nainen kuukautisten aikaan" -stereotypiasta ilman oikeaa vaivaa. Ja mitä tulee kuumaverisyyteen: jos oikeasti on ihan pitelemätön vähääkään suuttuessaan eikä pysty yhtään kontrolloimaan impulssejaan, niin kyllä siellä taustalla usein jotain persoonallisuuden problematiikkaa on. Itse lähinnä läpällä heitin kommentin omasta temperamentistani, joka kallistuu kyllä nopeasti kiihtyvän ja vielä nopeammin rauhoittuvan puolelle, mutta joka on kuitenkin sen verran rauhallinen, ettei sen kanssa spontaaneja raivokohtauksia harrastella.

Eilisen lupaukset

No juu, tarkoitin ihmisiä jotka todella joutuvat ongelmiin "temperamenttinsa" takia, mutta tuntuvat olevan ylpeitä siitä. Ja kyllä itseäkin ärsyttää kun joku mies kuittaa jonkun naisen ehkä oikeutetunkin raivon "hormoneilla", mitätöiden toisen tilanteen. Samalla lailla ärsyttää, jos ihan asiallinen mutta konfrontoiva tilanne kuitataan millä tahansa "ei kannata ottaa vakavasti, koska sehän ei ole vakavasti otettava henkilö" -lausahduksella, oli perusteluna mikä tahansa, esimerkiksi "taitaa olla kotona ongelmia" -kommentti. Ja sitten taas, jos toinen vetää kilarit vaikka siitä, että vessan rengas on jätetty unisex-vessassa ylös, niin ymmärrän kyllä pms-tyyppisenkin kommentin.

Mä kysyin onko mies huomannut mitään PMS- oireita, mietti hetken ja sanoi että oon kuulemma koko ajan tasasen ärhäkkä, niin että ei hän mitään erityistä ole huomannut. Totta puhui.

vmp (Ei varmistettu)

Uskomatonta, että nainen kirjottaa noin yleistävää paskaa ja sitä vielä moni hurraa perästä.
Tykkäilen tästä blogista tosi paljon, mutta rajansa kaikella. Paskin postaus ikinä. Ihan totta. Ja hei, vittu, ei, mulla ei oo pms nyt! :D

CougarWoman
CougarWoman

Selventäisitkö, mikä jutussa oli mielestäsi yleistävää? PMS:n oireet googlasin luotettavasta lähteestä, ja perään kerroin töissä sattuneen jutun, koska se jäi ärsyttämään. Palaute on tervetullutta, mutta haluan myös ymmärtää sen.

Kiitos että yleensä tykkäilet blogistani! :)

Miiza

Minusta harvoin tulee pemssiaikaan raivohullua, mutta hullu kyllä: Saan esimerkiksi vuolaan itkukohtauksen, jos mies katsoo väärä ilme naamallaan sukkiani, koska se tarkoittaa, ettei hän pidä sukistani, joten hän ei myöskään pidä minusta JA KAIKKI ON OHI!!!! Nyyh nyyh byääh.. Ja mies sitten vieressä silmät pyöreinä että what the fuck!?

Tiedän, etten ole helpoimmasta päästä pemssiaikaan ja saatan olla aika kärkäs sanomaan vastaan silloin. Kaverini ainakin tietävät jo tekstiviesteistäkin, että jaahas Miisalla jälleen "se aika kuusta". Jälkikäteen on aina hauska naureskella omalle järjen puutteelle!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.