Sielujen kohtaamisia?

CougarWoman

"Mä uskon, että meidän sielut on tunteneet toisensa jo kauan."

Muusikko lisää varmuuden vuoksi hieman epävarmana reaktiostani silmää iskevän hymiön seuraavaksi viestikseen. Mutta minä pysähdyn ajattelemaan.

En tiedä, uskonko universumin ihmeisiin, sielujen vaellukseen, karmaan ja muihin spirituaalisiin seikkoihin. Mutta tiedän, että olen joogaharrastukseni myötä muuttunut myös ihmisenä.

Olen paljon onnellisempi, hymyileväisempi, tasapainoisempi. Se sisällä aina ainakin säästöliekillä kytenyt viha ja katkeruus ihmisiin, jotka ovat satuttaneet minua joskus elämäni varrella, on kadonnut. Se turhautuminen kaikkeen negatiiviseen ja siitä stressaamiseen on lähes poissa. Heh, huomaan jopa, että korvani alkavat vierastaa sitä kaikkein vihaisinta metallimusiikkia; sitä, jota ennen rakastin huudattaa nupit kaakossa, imien sen vihaa itseeni. 

Olen alkanut uskoa, että kaikella on tarkoituksensa, ja että mitään ei tapahdu sattumalta.

Minä en varmastikaan tavannut Muusikkoa sattumalta; sille oli joku tarkoitus. "Meidän oli tarkoitus tavata", sanoi Muusikkokin; miten monta "sattumaa" tarvittiinkaan, että ylipäänsä löysimme toisemme. Ja miten se tapahtuikaan juuri sillä hetkellä, kun olin reseptiivinen juuri hänen kaltaiselleen ihmiselle; sellaiselle, joka on myös löytänyt uusia arvoja ja arvoituksia omasta elämästään. Ja toisin päin.

Mutta. Kumpikaan meistä ei oikein tiedä, miksi meidän oli tarkoitus tavata.

Minäkin uskon, että meidän sielumme ovat tunteneet toisensa kauan; miten muuten voi selittää sen täydellisen luottamuksen, turvallisuuden ja tuttuuden tunteen, mitä toisen seurassa kokee? 

Me olemme nyt tunteneet toisemme kuukauden. Ainoastaan kuukauden. Ja tavanneet sinä aikana tasan kerran. 

Jo ensitapaamisella olimme, kuin olisimme tunteneet toisemme aina. Yhdessäolomme (seksin ulkopuolella) oli melkeinpä…rutiininomaista, luontevaa. Kuin olisimme aina tehneet juuri niitä asioita yhdessä. 

Seksikin oli luontevaa, toki – mutta kaikkea muuta kuin rutiininomaista tai uutuudenkömpelöä, kuten usein uuden kehon kanssa tutustuessa. Tällä kerralla ei ollut päitten yhteenkolahduksia tai pähkäilyjä siitä, miten kovaa pitäisi tai uskaltaisi koskettaa. Tai asentoja, jotka eivät toimineetkaan. Ei tarvinut miettiä, näkyykö röllimaha asennossa x, tai roikkuvatko tissit asennossa y. Ei ehtinytkään miettimään; keskittyi vain siihen, mitä tunsi, mitä toinen sai tuntemaan.

Jos minulta kysyttäisiin, kauanko seksi kesti per kerta, en osaisi vastata. Mutta tiedän, että jälkeenpäin molempien kehot olivat kosteita; että sydän hakkasi kuin tuhatta ja sataa, ja että hiukset liimautuivat otsalle. Ja että molempia itketti ja nauratti samaan aikaan. En ole koskaan antautunut samalla tavalla. Enkä koskaan ottanut sitä, mitä haluan, yhtä määrätietoisen vaativasti, kyselemättä. 

Olemme sittemmin kertoneet toisillemme asioita, joita edes partnerimme eivät tiedä. Olemme tunnustaneet toisillemme ne kaikkein epäsovinnaisimmat seksuaaliset fantasiamme – ja todenneet jakavamme samat fantasiat keskenämme. Juuri ne fantasiat, joita ei uskalla koskaan sanoa ääneen, koska pelkää leimautuvansa. Juuri ne, joita Tyypit eivät koskaan tule kuulemaan. Koska emme uskalla kertoa. 

Seuraava askel on niitten fantasioiden toteuttaminen. 

"Sun kanssa mikään ei tunnu väärältä, mikään ei ole tabu."

Eikä olekaan. Muusikon kanssa uskallan melkein ihan mitä vaan, haluan melkein ihan mitä vaan. On, kuin koko seksuaalisuuteni pakka olisi pistetty uusiksi, sekoitettu ihan eri järjestykseen jokerit mukana.

Ja se kiihottaa uskomattoman paljon.

Ehkä tämä oli meidän tapaamisemme tarkoitus. 

Kommentit

"Olen paljon onnellisempi, hymyileväisempi, tasapainoisempi."

""Sun kanssa mikään ei tunnu väärältä, mikään ei ole tabu." "

"Ehkä tämä oli meidän tapaamisemme tarkoitus. "

 

Johtuivat nuo sitten joogasta, muusikosta tai mistä vaan, niin kuulostaa tosi hyvältä. Olen onnellinen puolestasi.

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Go mama!

Vierailija (Ei varmistettu)

Jep jep, ykkösmiehen kanssahan piti lastakin alkaa laittaa! Vai ootko taas alkanut ehkäistä?!

CougarWoman
CougarWoman

No ei ole kuule ehkäisylle tarvetta, ellei ole seksiä...eli ne suunnitelmat on haudattu. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Onhan sulla seksiä - muusikon kanssa :D

CougarWoman
CougarWoman

Juu, ja RFSU:lta pakettitolkulla kondomeja ;) 

starba (Ei varmistettu)

minkä takia muusikko on "ajautunut" pettämään? :) t.utelias

CougarWoman
CougarWoman

Tähän vastasinkin jo jossain aiemmassa "Muusikkopostauksen" kommenttikentässä, mutta hänen tilanteensa on tismalleen sama kuin minun. Eli kotona kun ei saa, on haettava muualta. Ja kun sanon "ei saa", tarkoitan, että ennen edellistä tapaamistamme Muusikko oli harrastanut seksiä viimeksi marraskuussa 2014. (Eli ei siis niin, että kerran viikossa tjms ei hänelle riitä.) 

Tästähän on tietysti vain Muusikon oma sana, mutta minä luotan siihen. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Miksi hemmetissä ette ole jo jättäneet "tyyppejä"? Paljon sanoja, vähän tekoja!

CougarWoman
CougarWoman

Että kuukauden tuttavuuden ja yhden tapaamisen jälkeen pitäisi heittää pois yli vuosikymmenen suhde? 

Kumpikaan meistä ei_halua_jättää_kumppaniaan. 

Vakkarilukija (Ei varmistettu)

Onko Tyyppien jättäminen molemmille ehdoton no-no? Ettekö anna sinun ja Muusikon suhteelle edes mahdollisuutta kasvaa isommaksi? Ymmärrän kyllä, että kymmenen vuotta ajaa yhen kuukauden edelle... Mutta jotenkin tämä tuntuu vain niin väärältä varsinkin, jos teillä on Muusikon kanssa tosiaan tuollainen yhteys.

Mikä teidät pitää niin tiukasti nykyisissä suhteissanne? Ehkä Tyypitkin voisivat tahoillaan löytää vastaavanlaisen suhteen, kun vain ensin pääsisivät erokipujen yli? Kai minä olen jotenkin vanhanaikainen enkä vain ymmärrä tilannetta... Minusta tuo vain näyttää jo niin paljon enemmältä, kuin pelkästään hetkelliseltä romanssilta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Oon ihan samaa mieltä vakkarilukijan kanssa. Miksei puuma ja muusikko jätä tyyppejään, kun kuitenkin vaikuttavat todella paljon onnellisemmilta jo kuukauden jälkeen? Ymmärrän, että ero ei olisi helppo paikka, mutta kirjoitusten perusteella se kuulostaisi järkevältä. Puuman ja ykkösmiehen suhde ei ole pitkään aikaan kuulostanut sielunkumppanuudelta, joten miksei puuma kokeilisi mihin juttu muusikon kanssa menisi? Tai olisi itsensä kanssa ja tapaisi uusia ihmisiä...

CougarWoman
CougarWoman

On eri asia olla onnellinen rakastajana ja rakastajattarena, kuin myös olla onnellinen arjessa... Meillä on nyt molemmilla kumppanit, joitten kanssa voi olla suhteellisen onnellinen juuri siinä arjessakin. 

CougarWoman
CougarWoman

No sanotaanko, että ainakin toistaiseksi on. Sitäpaitsi, enhän minä ole ainoa, joka asiasta päättää... 

Minut pitää nykyisessä suhteessani (paradoksaalisesti) lojaaliuus Ykkösmiestä kohtaan, sekä toivo siitä, että tulevaisuus tuo tullessaan parempaa (seksielämää). Mikäli nyt ykskaks yllättäen lähtisin, se tarkoittaisi sitäkin, että talo menisi välittömästi myyntiin ja koirat pitäisi antaa pois; Ykkösmies ei pysty maksamaan kaikkia kuukaden menoja yksin, ja kun on työnsä puolesta paljon pois, ei koirille olisi hoitajaa. 

Nuumi (Ei varmistettu)

Etkö sinä pysty hoitamaan koiria?

Anteeksi, mutta minulle on vähän alkanut muodostumaan sellainen vaikutelma, että petaat itsellesi vaihdetaan lennosta -mahdollisuutta. Et välttämättä tietoisesti, mutta kuitenkin.

CougarWoman
CougarWoman

Öhhh, en...ne on mulle liian isoja joka päivä kolme kertaa lenkitettäviksi. Elopainoa yhteensä yli sata kiloa.

Tuo voi olla. En tiedä, en ole pohtinut. Menen edelleen sillä periaatteella, että nautitaan hetkestä eikä katsota tulevaan. Ykkösmieshän muuten aikoinaan vaihtoi lennosta... 

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei taida olla kovin hyvin koulutettuja?

CougarWoman
CougarWoman

No ei niin hyvin, että jos joku lahopää pitää kiimaista narttua vapaana, etteikö isännille tulisi kiire perään...mutta siis kurssit on käyty molempien kanssa.

Nuumi (Ei varmistettu)

Tuollaista tilannetta ei varmaankaan kovin usein tule. Ja vanhemmillekin koirille pystyy opettamaan luopumista ja johtajuuden vahvistamista.
Jos koirat ovat hallinnassa sujuu lenkkeily kyllä useammankin ison koiran kanssa.

Näillä kommenteillani vain pyrin hieman kyseenalaistamaan mainitsemiasi syitä sille, miksi eroaminen ei ole vaihtoehto. Olemme joskus tosi hyviä viilaamaan itseämmekin linssiin. Ja teemme ihan mahdollisista asioista päässämme mahdottomia keksimällä mitä ihmeellisempiä syitä, joilla torppaamme jopa omia unelmiamme.
Enkä nyt tarkoita, että haaveilet erosta, mutta tiedän kokemuksesta, että käytännön asiat kyllä useimmiten tuppaavat järjestymään ihan hyvin erosta huolimatta.

CougarWoman
CougarWoman

Kieltämättä hyvä pointti! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulle tuli kans ekana mieleen - tekosyy tai sit johtajuus on vaan tooosi hukassa. Aivan sama kuinka iso TAI pieni koira, jos nokkimisjärjestys on selvä, niin kontrolli pitää kyllä kiimasten narttujenkin ympärillä.

E… (Ei varmistettu)

Kyllä mä silti pidän perusperiaatteena sitä, että mun pitää tarvittaessa voida hallita koirani myös voimalla. Koskaan ei tiedä, mikä tilanne tulee eteen. En siis hanki niin suuria koiria, etten niitä saisi pideltyä. Ymmärrän Puumaa hyvin, tekosyy tai ei. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä olen pettänyt ex-miestäni, joten en voi tai halua moralisoida. Mutta ihmettelen silti. Miksi tyypeille ei anneta mahdollisuutta päättää, haluaako he suhteen, jossa puoliso hoitaa seksin jonkun toisen kanssa? Miksi heiltä ei kysytä, onko arki "suhteellisen onnellinen" siinäkin tilanteesssa?

Mä tiesin, että petettyäni paluuta ei ollut. Ei siksi, että tajusin tuntevani jotain sellaista, mitä en koskaan ennen ollut tuntenut, vaan siksi, että olin rikkonut jotain ja pahasti. Vaikka mä olisin voinut elää valheessa ja hakea uskomattoman seksin muualta, ei mulla ollut mielestäni oikeutta pakottaa miestäni hyväksymään sitä tietämättään. En voinut muuta kuin erota.

Nyt mulla on uskomattoman upea seksielämä ja uskomattoman ihana suhde muutenkin. Ja mun ex:llä mahdollisuus saada sama jonkun hänelle oikean ihmisen kanssa.

Tuota mä en siis tajua, että millä oikeutat miehesi puolesta tekemäsi päätökset ja valinnat?

A.Siantuntija (Ei varmistettu)

Silla, etta on ihmisia, joilla ei vaan ole kyvykkyytta pistaa peli poikki (kun menee talo alta, ja elintaso romahtaa, ja voi pudota ihan jopa tyhjan paalle ja aloittamaan aivan alusta…niih), sitten roikutaan ja kustaan itseaan linssiin. Mutta tietenkin jokainen taaplaa tyylillaan, vellipeput talla viissiin.

Nnnmmm (Ei varmistettu)

Minkä nimistä joogalajia harrastat? Itse olen myöskin alkanut kiinnostua tuosta "hengellisemmästä" puolesta ja mietin mikä joogasuuntaus voisi antaa sillä saralla enemmän.

CougarWoman
CougarWoman

Mä käyn yin&yang -joogassa, josta se yin-osuus menee enemmän sinne meditatiiviselle puolelle.. 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.