Sinkkudesta ja krapuloista

CougarWoman

Kaipaan kahta asiaa “aikaisemmasta” elämästäni: sinkkuaikoja ja krapuloita.

Tai tarkennettuna: sinkkuaikojen krapuloita – niitä, jotka vietettiin yhdessä BFF:n kanssa nuppi vielä edellisillasta turvoksissa, liian lyhyiden yöunien jälkeen tukka pystyssä vielä puolijuovuksissa edellisen illan toilailuille hihitellen.

Noina krapula-aamuina iltapäivinä nappailtiin särkylääkkeitä ennaltaehkäisevästi, tilattiin pizzaa ja katseltiin AbFabbeja samalla, kun pikkuhiljaa alettiin ihmistyä tulevan illan koitoksia varten ja varovasti sekoitella coctaileja.

Oli ihanaa, kun sai vain olla ja mennä miten halusi ja naida kenen kanssa halusi. Tai olla naimattakin, jos siltä tuntui. Kävimme Kallion silloisella lesboklubilla tanssimassa, koska siellä sai vaan tanssia. Ja niissä muissa baareissa sen tunnelman vuoksi. Yksi baari oli aina niin täynnä tupakansavua, että sitä sai melkein veitsellä leikata.  

Jokainen viikonloppu oli täynnä juhlia, kaupunki oli kuuma ja täynnä hormoneja. Ex tempore – nurtsipiknikki sunnuntai-iltapäivänä johti monen skumppapullon jälkeen toikkarointiin Bottalle ja illan päätteeksi Manalaan poropizzalle.

Tapasimme teekkareita, ekonomeja, taiteilijoita, vinyylilevyjen keräilijöitä, puuseppiä, tähtitieteilijöitä, ratikankuljettajia, muusikoita, näyttelijöitä ja opiskelijoita. Tupakoimme sisätiloissa – silloin ihan baareissakin – ja lauloimme tuhannen päreissä Aikuista Naista.

Jatkoille mentiin lähes poikkeuksetta. Eräällä kerralla nuorien poikien luo; pojat kutsuivat itseään Majavaksi ja Piisamiksi.

MAJAVA JA PIISAMI!

Kertonee meidän mielentilastamme tarpeeksi, että ylipäätään lähdimme heidän luokseen jatkoille.

Elämä oli yhtä juhlaa. Aina oli VIP-juhlia, lanseerausbileitä, palkintojenjakotilaisuuksia. Naamavipillä pääsi jonojen ohi tippaamattakin, tuttu DJ kutsui yksityispuolelle bilettämään yhdessä rapakon takaa tulleen supertähden kanssa. Kaivolla oli aina vähintäänkin Teemu Selänne.

Yhtenä iltana väänsin Tony Halmeen kanssa kättä ja Pertti Koivulan kanssa Koillismaan murretta. Toisena iltana Kauko Röyhkä sätti minua siitä, että kävin miesten vessassa pissillä. Yhden kostean illan jälkeen herättiin Salkkaritähden vierestä, joskus toiste sai kyydin kotiin Formulamiehen Ferrarilla.

Jätin tämän kaiken taakseni, kun tapasin Ykkösmiehen. Tulin paikkakunnalle, jossa naamavippejä ei edes ollut – kaikki tunsivat toisensa kuitenkin. Toisensa, mutta eivät minua.

Olin silloin 28-vuotias. Tuskin minulla olisi ollut enää montaa naamavippivuotta jäljellä. 

Artisti saattaa olla kiertoteitse mainittu ylläolevassa kirjoituksessa.

Kommentit

mystery
Vision One

Etköhän nyt kuitenkin vähäsen kultaa muistoja? :D  Elän tuollaista sinkkuvaihetta nyt, ja joo, vaikka hauskaa onkin, niihin krapula-aamuihin liittyy myös pelko siitä että jää lopulta kuitenkin yksin, ettei ihanasta tyypistä kuulu enää koskaan mitään, että on ihan pian rataraato jota parikymppiset katsoo säälien. Vaikka on villi ja vapaa olo, salaa kuitenkin haaveilee edes jostain jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. Joka viikonlopun jälkeen tuntee olevansa ihan yhtä tyhjän päällä. Tuskin niitä hauskojenkaan jatkojen tyyppejä loppujen lopuksi ottaisi elämäänsä vuosikausiksi...  Ja voisin kyllä ihan vapaaehtoisesti räjäyttää jokaisen yksinäisen sunnuntain, mieluummin olisin vaikka töissä kuin yksin kotona. Ole onnellinen että sulla on joku jonka kanssa se viettää. Tietty tässä on paljon hyvääkin enkä koe että elämä olis huonoa, mutta en silti näkis tätä vaihetta niin auvoisana kuin ehkä joskus 10 vuoden päästä sun tilanteessa tulen näkemään :)

 

 

CougarWoman
CougarWoman

No totta kai kultaan ja rankasti :D

Nuoruuden perään sitä vanhana haikailee näemmä ;) 

Vierailija (Ei varmistettu)

Tuollainen itsesääli siitä, ettei ole jotain hanipöökiä, on jotenkin kummallista. En tiedä, se vasta pettymyksiä tuottaakin, kun sitä hanipöökiä etsitään kissojen ja koirien kanssa ja kun ei koskaan nappaa ja vollotetaan vaan entistä pahemmin, kun on yksin. Siis kun voisi olla kaverien kanssa luomassa oikeasti syvällisempiä ihmissuhteita kuin vain "Tuukko siipinaiseksi bileisiin?"-settiä, niin ei se sinkkuuskaan tuntuisi yksinäiseltä ja jos seksiä ja vastaavia humputuksia tahtoo, niin on aina ne yhden illan jutut.

mystery
Vision One

Hahah joo juuri tätähän mun elämä siis on, elän pelkästään miehiä varten. Jokaisena baari-iltana katselen ainoastaan miehiä enkä kavereitani ollenkaan. Ja sitten juurikin juoksen niiden perässä ja ahdistan nurkkaan. Koska ilman miehiä en tunne olevani mitään!

Vierailija (Ei varmistettu)

Paitsi itsehän tässä katsot sinkkuilua nenä pitkälläsi ja uliset sunnuntaiyksinäisyyttäsi kuin no, esittäisit itsesi olevasi muuta kuin kokonainen ilman hanipöökiä. Anteeksi, jos et tarkoita kirjoittamillasi lauseillasi sitä, mitä olet kirjoittanut.

annn (Ei varmistettu)

Ooh, just tuollaista elämää minäkin yritin viettää sinkkuaikoina, mutta minulla ei aina ollut riittävästi bilekavereita. Tai harvoin oli edes yksi kaveri. Nautin kyllä vapaudestani, mutta välillä yksinäisyys kolkutti kun ei ollut seuraa, kenen kanssa tehdä hulluuksia.

Hevivaimo

Oi mitä fiilistelyä! Tuo on suoraan niistä haaveista, joita joskus teini-ikäisenä kehittelin kuvitellessani aikuisen minun elämää. Tätä oli ihana lukea! :)

NotCredibleDates

Hmm, kuulostaa kivalta. Harmi, että esimerkiksi itellä ei ikinä ole ollut tollaisia sinkkuaikoja :D Meinaan onhan joskus erillisiä kivoja juttuja, mutta yleensä krapulapäivät vietetään yksin surkutellen yksinäisyyttä ja baareissa käydään kun ei ole muutakaan tekemistä. No ei vaan, ei nyt ehkä ihan, mutta aika glamourilta tuo sun sinkkuvaihe kuulostaa verrattuna omaani :D

oceansoul / housuitta (Ei varmistettu) http://housuitta.com

Oonkohan outo, kun en tuollaisia aikoja ole koskaan toivonut olevan.. Vai alankohan sitten nelikymppisenä haaveilemaan, että olisipa ollut tuollainen nuoruus? :D Kumppanin löysin siis 17-vuotiaana ja ensi vuonna sitä tulee sitten kymmenen vuotta yhdessä oloa (ja toivottavasti kaikki menee tulevaisuudessakin hyvin, jotta yhteisiä vuosia kertyy vielä paaaljon lisää!). Enkä koskaan ole muuten ollut krapulassa, haha.

Tästä ei ole kauankaan kun fiilistelin tuota samaa. Sitä kun oli aivan sama heräsitkö aamulla kotoa vai jostain muualta, sitä kun läjässä nautittiin darraa ja ehkä rakenneltiin kakkospäivää ja oltiin vaan nuoria ja huolettomia. Oi niitä aikoja...

Vierailija (Ei varmistettu)

Eipä ollut tuollaista meikäläisen sinkkuelämä. Yksin sai runkata kämpässä.

Vierailija (Ei varmistettu)

10 vuotta naimisissa niin samassa pisteessä ollaan taas!

Vierailija (Ei varmistettu)

Huonostipa olette asianne hoitaneet.

CougarWoman
CougarWoman

Niin. Koska jos puolisolta ei saa seksiä, niin se on pakosti oma vika?!?!

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei tokikaan. Mutta jos jää vuosikausiksi ankeaan suhteeseen tai itse mököttää yksin kotonansa, niin kai siinä joku oma osuuskin on mukana tilanteessa? Tämä ei erityisesti ole kohdistettu blogin kirjoittajalle.

Positiivistahan se on, että näistä asioista puhutaan.

Feliisia (Ei varmistettu)

Hih, itselläkin on muistona noin 10 vuoden takaa yhdet jatkot Mobyn kanssa. Oi nuoruutta <3

Sinkkis (Ei varmistettu) http://sinkkulaiffii.wordpress.com/

Ihanaa muistojen kultaamista!!

Itsehän elän tätä aikaa.
Sitä kun dokataan ja mokataan ja kaikelle nauretaan.
Ja kävellään niitä kesäisiä, nyt jo syksyisiä katuja tuhannen juovuksissa milloin kenenkin seurassa, ja tunnetaan, miten elämä virtaa jokaisessa solussa.
Kultaan muistoja jo nyt.
Vaikka krapulapäivinä morkkis usein iskee.
Miksi piti taas olla maailman kuningatar ja vetää tili miinukselle, kun iski se "mitä väliä" -hetki.

Mutta mitä väliä sillä on?
Toivon todella muistelevani kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päästä yhtä kauniisti näitä hetkiä, tätä elämänvaihetta.
Koska ei tämä toistu.
Ainakin tuli elettyä.

Sinkkis (Ei varmistettu) http://sinkkulaiffii.wordpress.com/

Kävin muuten samalla soimaan cover versio Forever Young -kipaleesta.
Sattuma on joskus hauska!

Vierailija (Ei varmistettu)

No kiva kun teillä on kivaa. Nyt tiedän mitä liikkuu humalaisten pään sisällä, olen aina ihmetellyt. Se huono puoli tossa vaan on, että se vaihe joko loppuu, ja elämä tylsistyy tai sitä alkoholisoituu.
Että onhan niitä muitakin tapoja pitää hauskaa ja kokea elävänsä joka solulla, joista EI tarvi luopua, ja jotka eivät ole haitallisia terveydelle...

Sinkkis (Ei varmistettu)

Kaikkeni yritin, etten tästä provosoituisi, mutta pakko oli tulla heittämään sinulle vastakommentti.
Ensinnäkään en näe mitään syytä sille, miksi "tämän vaiheen" jälkeen elämässäni koittaisi tylsyys. Alkoholismi ei myöskään missään määrin ole vaihtoehto, nään kyseiselle sairaudelle muut syyt, kun nuoruusiän hulluttelut.
Jäljelle jäävä vaihtoehto siis on, että nautin elämästäni täysillä vielä jatkossakin.
JÖSSES, ONKO SE MAHDOLLISTA?
Kyllä, uskon sen olevan mahdollista, koska minäkin tiedän "muita tapoja pitää hauskaa", jolloin koen eläväni joka solulla.

Ei kaikkien ihmisten varmaan tarvitse nauttia tällaisesta elämäntavasta.
Toisille pitsinnypläys tai koti-ilta tuottaa samanlaisen hyvän olon tunteen.
En minäkään sinun elämäntyyliäsi tuomitse, vaikka se sinusta onkin noin katkeroituneen tehnyt.
Jokainen kai tavoittelee omaa hyvää oloa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Heti huomasit, että oon katkera pitsinnyplääjä! :D.
No ei, voihan sitä tanssia koko yön, maata kavereiden kanssa läjässä, kuunnella ja tehdä musiikkia, taidetta, tempauksia. Itkeä, nauraa ja rakastaa täydellä volyymillä. Näitä juttuja voi tehdä 15-vuotiaana ja elämän loppuun asti, eikä krapulaa tule.
Kun katson perjantai-iltaisin stadin keskustassa "bilekansaa", niin ei siitä kovin elämäniloinen tunnelma välity. Siitä ihmettelyni.

CougarWoman
CougarWoman

Heh, kyllä näin nelikymppisenäkin vielä viikonloppuisin menojalka vipattaa ja joskus kotiudutaan vasta auringon noustessa. :) Nyt on periaatteessa vielä kivempaakin - vaikka tosin erilaista - kun on sitä rahaakin käytössä huomattavasti enemmän kuin opiskelija-aikoina, ja on oppinut jo omat rajansa (so. vain harvoin krapulaa). 

Eli sitä tylsistymistä odotellessa... ;) 

Biatch

Mä uin lähinnä erään dj:n liiveihin, ihastelin Nic Offerin seksikkäitä lavaliikkeitä, viihdyin artistien kanssa takahuoneissa, rakastuin aivan vääriin tyyppeihin. Jälkikäteen kiitän luojaa siitä etten napannut aidsia nuoruudessani. :D Nykyään painin Playerin kanssa tatamimattojen päällä, käyn yksillä kumppanin sekä muidenkin kanssa ja saan kotona säännöllisesti parempaa seksiä kuin sinkkuaikoinani. :D :D 

Riina K. (Ei varmistettu) https://sarkasmiajashampanjaa.wordpress.com/

Sinulla on todella mielenkiintoinen blogi. Voin samaistua tähän kirjoitukseen täysin. Vaikka omasta sinkkuudestani ei olekaan niin kovin kauaa aikaa, kaipaan samoja asioita kuin sinä. Niin pinnallista ja hölmöä kuin se onkin.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.