Työkyläily

CougarWoman

Valokuvaaja mainitsi joskus, että on aika usein perjantai-iltapäivisin yksin työpaikallaan (valokuvaus on siis vielä toistaiseksi enemmänkin harrastus kuin kokopäivätienestien tuottaja, ja hänellä on myös ihan tavan työpaikkakin; "teknistä näpertelyä piuhojen parissa ja ohjelmointia").

Siihen tuli sitten joskus vähän kieli poskessa heitettyä, että minähän voisin suihkaista työkylään jos tällainen iltapäivä osuisi molempien aikatauluihin – ja viime perjantaina se osui. Niinpä hyppäsin luotettavaan Volkkariini ja ajoin tunnin matkan Valokuvaajan luokse kahden tunnin varoitusajalla.

Tällä kertaa ei jännittänyt – oli vaan ihanaa nähdä toista. Valokuvaaja koppasi minut syliinsä pistäen toimistotuolinsa koetukselle (kestää näköjään 174 kilon elopainon) ja kertoi työstään, minä yritin kiinnittää huomiota tekniseen selitykseen ja samanaikaisesti pitää näppini erossa Valokuvaajan kehosta; molemmat yritykset epäonnistuivat surkeasti. Asiaa ei auttanut se, että Valokuvaajalla oli löysähköt, pehmeäkankaiset housut jalassa, jotka eivät jättäneet sijaa arvailuille kantajansa tilasta.

Jossain vaiheessa huomasin vain tuijottavani Valokuvaajaa silmiin; näin, että suunsa kävi, mutta en rekisteröinyt sanaakaan. Valokuvaaja hymähti.

"Sä et taida kuunnella enää yhtään, mitä mä yritän selostaa."

Painoin hämilläni pääni, mutta Valokuvaaja nosti leukaani ja toi huulensa huulilleni. Suutelimme pitkään ja hitaasti ja Valokuvaaja riisui jakkuni, puraisi minua hellästi paljaasta olkapäästäni.

"Ei jää ainakaan epäselväksi, mitä sä olet vailla. Ihana nainen." 

Tässä vaiheessa postausta minun oli tarkoitus kirjoittaa seikkaperäinen kuvailu siitä, mitä haasteita seisaaltaan yhtyminen kahdeksan sentin korkokengissä tuo, semminkin jos on asennossa, jossa kämmenet ottavat maahan jalkojen pysyessä silti suorina, mutta havaitsin, että jotenkin en ehkä haluakaan kertoa kaikkia yksityiskohtia. Täh.

Sitten oli tarkoitus kehua sellaisen työpöydän, jonka korkeutta voi säätää, etuja, eikä säästää superlatiiveja kuvaillessani, miten kiihottava koko tilanne oli. Onneksi oven sai sentään lukkoon. 

Tyydyn kuitenkin vain toteamaan, että kokemus oli ainutkertaisen herkullinen ja päättyi molemmipuoliseen ja yhtäaikaiseen kliimaksiin, jonka jälkeen Valokuvaaja siivosi sekä minut (!) että työpöytänsä. Nesteytimme itseämme pullovedellä ja pyyhimme enimmät hikipisarat hiusrajoistamme; otimme useamman post-coitaalin selfien (vain kasvoistamme, suurin osa sellaisia silmät ristissä ja kieli ulkona -hulluttelukuvia, joista tulee aina epäselviä koska kädet tärisevät naurusta) ja polttelimme useamman savukkeen salaa varastossa.

Varsinaista lounasta ei ollut kumpikaan ajatellut, joten jaoimme minun käsilaukustani löytyneen päärynän ja Valokuvaajan banaanin, vaikka kumpikin olisi kaivannut kunnon hiilarihöttöä. Istuimme räätäliasennossa varaston lattialla jostain napatun kuplamuovin päällä, ja huomautin, että päästiinhän me vihdoinkin sille piknikillekin. Valokuvaaja veti kainaloonsa ja suuteli banaaninmakuisilla huulillaan. 

Halailimme kuukauden halipulakiintiön täyteen ja suutelimme huulemme rokahtuneiksi; nuuskuttelin varastoon Valokuvaajan partaöljyn maskuliinista tuoksua (kukaan mies ei ole koskaan tuoksunut yhtä hyvälle - vähän kuin sahanpuruille ja havumetsälle ja kirpeälle syystuulelle) ja istuin sylissään, kunnes reitensä puutuivat.

Kaksi tuntia meni aivan liian nopeasti, ja aivan liian pian oli aika lähteä kotimatkalle. Keräsin alushousuni säädettävän pöydän alta, sukkahousut löytyivät Valokuvaajan näppäimistön päältä. Kauhukseni huomasin, että asukokonaisuuteni kuuluva savunharmaa paljettitoppi (minun tapani lisätä bling-blingiä muuten niin tylsään toimistouniformuun) oli varistellut prosentuaalisesti suhteellisen suuren osan paljeteistaan ympäri työpistettä; mutta Valokuvaaja virnisti kauhistukselleni ja sanoi siivoavansa ne ennen lähtöään. Jostain löytyisi varmasti rikkalapio ja kihveli. 

Lauantaina heräsin lihaskipuun. Sisäreidet, reisilihakset, pohkeet, hauikset, rintalihakset, vatsalihakset ja pakarat tuntuivat siltä, kuin olisin vetänyt tuplabodypumpin kuiviltaan maksimipainoilla. Olen ehkä vihdoinkin löytänyt liikuntamuodon, josta todella pidän; jo puolen tunnin sessiolla, ellei näkyviä, niin ainakin tuntuvia tuloksia! Taidan tehdä tästä ihan oman ohjelman Ostoskanavalle. 

Valokuvaajaa oli muuten maanantaina ruvennut spontaanisti hymyilyttämään heti työpaikalle päästyään; työpöydällään, näppäimistön vieressä, oli lojunut yksinäinen paljetti. Sama hymy leveni virnistykseksi siinä vaiheessa, kun myyntipuolen jamppa tuli auttamaan ohjelmoitujen ja koottujen yksiköiden pakkaamisessa sillä samaisella säädettävällä työpöydällä. 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Tää tapahtui perjantaina, ja me saatiin tietää vasta nyt!
Ihana tarina. Odotan jo seuraavaa tapaamista.
Onko osa suhteenne hohdosta siinä, että saatte toisianne suht harvoin?
En usko... viestittelettekö edelleen päivittäin?
Mietin, miten itse jaksaisin nähdä noin harvoin. Jos olisi paljon muuta viestintää, niin sitten kyllä.

CougarWoman
CougarWoman

Heh, väliin tuli pari vähän ajankohtaisrajoitteisempaa juttua ;)

Niin - en tiedä. Varmaankin. Vähän kuin että jos joulu olisi joka päivä? :D

Kyllä viestitellään päivittäin edelleen, ja puhelimessakin puhutaan. Joskus saattaa työ- ja muista kiireistä johtuen tosin olla päiviä, että tulee vain muutama viesti vaihdettua. Mutta ei se haittaa, kun tietää että se toinen on siellä kuitenkin ja ajatuksissa tietenkin molemmin puolin. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Kerro mikä idea sinun on jakaa irstailujasi tänne? Haureus on synti ja vie helvettiin. kadu ja usko Kristukseen. Kuinka monta kertaa tätäkin pitää toistella

CougarWoman
CougarWoman

Varmaan vielä ainakin kaksi kertaa. 

Mikä muuten vetää toistuvasti lukemaan näistä irstailuistani? 

Oranssinen

Säädettävä työpöytä on kyllä kätevä, varsinkin selkäkipuisille ;)

Sen avulla saa mielenkiintoisia uusia kulmia "työskentelyyn".

 

 

CougarWoman
CougarWoman

:D :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Haureus vie helvettiin. vain Kristus pelastaa

Vierailija (Ei varmistettu)

Lukija: haluaisitko sinä tehdä omaa työtäsi sellaisella pöydällä, joka on ollut toisten kuksipaikka?

Ei kannata matkia. Oma työhuonekaan ei ole intiimitilaa eikä yksityistilaa, ja usein kameroin valvottu. Näissä olosuhteissa on annettu potkujakin. Juttu kuuluisi K18-seksifantasiasivulle, ei Lilyyn.

CougarWoman
CougarWoman

Mistäs tiedät, ettei sinunkin työpisteelläsi ole "kuksittu"? Kannattaa varmaan varmuuden vuoksi pyyhkiä pinnat hetimiten jollain suhteellisen tujulla desinfiointiaineella. ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Vitsi? Saat vitsailla, mutta heitä, jotka ovat tämmöisten mokien vuoksi irtisanoutuneet/irtisanottu, tulleet työkaverin käytöksen vuoksi loukkaamiksi (tai oman mokan jälkeen työpaikkasyrjityiksi) ei naurata.

CougarWoman
CougarWoman

Kyllä, oli vitsi. Kiitos, että saan vitsailla! ;) 

Joo, ehkäpä tuommoiset riskitekijät kuitenkin otettiin huomioon, kun ihan suht vastuuntuntoisia aikuisia ollaan kummatkin. Kiitos huolenpidostasi kuitenkin, ihanaa päivää! <3 

Sinkkis (Ei varmistettu) http://sinkkulaiffii.wordpress.com/

Voi sinä anonyymi vierailija,
oletkos koskaan miettinyt, että suurin osa miehistä kättelee samalla kädellä, jolla he runkkaavat.
Eivätkä kaikki välttämättä edes pese käsiään välissä.
Kyllä minä tästä niin loukkaannun.

Hyvä puuma,
kiitos blogistasi.
Se yhdessä näiden mielensäpahoittajien huvittavien kommenttien kanssa tarjoilee hyviä lukuelämyksiä työpäivän tylsistyttäviin hetkiin.
Olen vastikään hypännyt kelkkaasi mukaan, mutta täällä ollaan ja pidetään tiukasti kiinni!

CougarWoman
CougarWoman

Puhumattakaan, että koskevat myös ovenkahvoihin niillä samoilla runkkukourillaan! 

Kiitos palautteestasi Sinkkis - toivottavasti viihdyt kyydissä! ;) 

Aloitteleva Puuma (Ei varmistettu)

Kyllä me naisetkin runkkaillaan ja kätellään!
Joo, ja tekisin mielelläni töitä työpöydällä, jolla on "kuksittu", kiitos kysymästä.

Anonyymi naislukija (Ei varmistettu)

Niinpä! Mitenkähän tämä anonyymi vierailija voi vierailla edes ystäviensä kotona, kun - ai kauhea - ruokapöydällä, sohvalla, vessassa, makuuhuoneessa tms. on saatettu kuksia, pahimmillaan juuri ennen vierailua? Siis huom. _saatettu_. Eihän nyt kukaan itseään ja mainettaan kunnioittava ihminen tee sellaista ilman kloriittisuihkepulloa messissä. Siinäpä miettimistä, kun seuraavan kerran käy pöytään sumppia ryystämään!

Vierailija (Ei varmistettu)

Haloo. Kyse ei ole hygieniasta vaan sivistyksestä. Muiden ihmisten tunteiden huomioimisesta, toisille ihmisille kuuluvan tilan kunnioittamisesta. Tässä blogissa ei ymmärretä, on vaan jees ja hauskaa kuksia petettyjen omissa makuuhuoneissa, toisten duunipaikalla, toisten perheiden autoissa....

mystery
Vision One

Hahah, ihan kuin seksi olisi joku synti jota ei vahingossakaan saa julkisesti ilmoittaa tekevänsä. Mahtaa hiertää kun ei itse ole saanut kuumaa toimistoseksiä :D 

CougarWoman
CougarWoman

Heh, tämä oli itsellekin itseasiassa koko elämän aikana vasta toinen kerta... (Ellei mukaan lasketa kuumaa kahvitaukoa erään tunnetun kioskiketjun takahuoneessa kerran kun olin yksin iltavuorossa :P) Mutta aika yleistä se taitaa olla siltikin. 

Aloitteleva Puuma (Ei varmistettu)

Tästä kioskinainnista olisi kiva lukea. Mulla on sellainen fantasia just, että olen yövuorossa kioskilla, ja sisään astuu vaativa asiakas... :)

CougarWoman
CougarWoman

Ei siitä ole postaukseksi asti - kyseessä oli silloinen poikaystävä, homma oli etukäteen sovittu, ja takahuoneessa oli pölyistä ja kuumaa. :D 

Kriittinen rillipiru (Ei varmistettu)

Kieltämättä tämä on aina ensimmäisenä mielessä, kun istuutuu toimistopöydän ääreen. Toki aina kokouksen aluksi voi murtaa jään kysymällä ääneen, onhan kokouksen järjestäjä muistanut varmistaa pöydän kuksimattomuuden. Näin ainakin itse toimin.

CougarWoman
CougarWoman

No tästä lähtien ainakin tulee! Kaikille! :D 

Aloitteleva Puuma (Ei varmistettu)

Kriittinen rillipiru! Hatunnosto nimimerkille.

Vierailija (Ei varmistettu)

No kyllä oli orgasmi suuren työn takana, jos sen saaminen kesti puoli tuntia!

CougarWoman
CougarWoman

Niin, saahan sen tarvittaessa vaikka puolessa minuutissa, jos niikseen tulee. Mutta näin on kivempaa, kannattaa kokeilla joskus! :)  

Äiti älä pelkää

Vartista puoleen tuntiin on täällä ihan vakio, toiset on suuritöisempiä kuin toiset. ;) Pitäis varmaan mennä johonkin orgasmikurssille, jossa oppis rentoutumaan ja orgasmoimaan nopeammin. :D

CougarWoman
CougarWoman

Miksipä pitäisi? Pikapanot erikseen, mutta onhan se matka orgasmiin jotain aivan mieletöntä. Maailma on nykyään niin hektinen muutenkin, kyllä seksille pitäisi edelleen voida skeduloida tarpeeksi aikaa, että ehtii kunnolla nauttia toisen kosketuksesta ja läsnäolosta. :) 

Vierailija (Ei varmistettu)

Minulle mieluummin se orkku muutamassa minuutissa ja loppuaika halipusiköllöttelyä. Tai vaihtoehtoisesti monta orkkua puoleen tuntiin, jos on oikein kiimafiilis.

CougarWoman
CougarWoman

Joo, mä preferoin kanssa ennen just noin. Ja sitten tapasin tyypin, joka tykkää kiusata ;) 

Ihmettelijä (Ei varmistettu)

Miksi ihmeessä joku haluaa tulla nopeasti?? Silloinhan koko lysti loppuu aivan_liian_lyhyeen

CougarWoman
CougarWoman

Näinpä. It's not the destination, but the journey that counts. Orgasmikeskeisyydestä tulisi minun mielestäni pikkuhiljaa opetella pois ja keskittyä enemmän siihen läheisyyteen. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Jotkut pelkäävät läheisyyttä ja kaikkien tunnereaktioiden (esim. itkun) näyttämistä. Tantraseksi on parasta - paljautta, läheisyyttä, intensiteettiä.

Vierailija (Ei varmistettu)

''tantra''seksi on saatanan valhetta ja ottaa kaikkia mahdollisia riivaajia sisään

Vierailija (Ei varmistettu)

seksi on tarkoitettu avioliittoon

Jodelie
Mama-mammutti

Mä aina välillä mietin, miksi nää anonyymit "irstaus on syntiä!!!" -kommentoijat tulee tänne. Vissiin heilläkin liha on heikko, kun pitää tulla irstailuja lukemaan.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.