Updeittiä, ei deittiä, deittiä…

CougarWoman

Kylläpäs tuuletin ainakin vartin tuolle hassunhauskalle ja kryptiselle otsikolle! Nämä on niitä otsikkoja, joihin palataan vielä silloinkin, kun on saatu Pulitzer henkeäsalpaavasta ihmisoikeusraportista, joka pistää sielut vereslihalle ja sipulia kuorivat ninjat asialle. 

Toissaviikonlopulle sovitut treffit Puusepän kanssa peruuntuivat, kun Ykkösmies pääsikin karkaamaan yllättävästi aikaisemmin viikonlopuksi kotiin asiakkaansa loistavan (?) suunnittelutaidon ansioista; tästä syystä suunniteltu überkiimapanopäivityskin loistaa poissaolollaan, ja varta vasten tilatut anaalitapitkin ovat vielä muovisuojuksissaan parempaa ajankohtaa odottamassa.

Helsingin-reissu on sen sijaan aikataulussa; vielä huominen töissä ja torstaina sitten julkisilla ytimeen, josta olen varannut kivan kesähintaisen hotellin*) itselleni ja seuralaiselleni.

Seuralaiselleni, jota siis en ole koskaan nähnyt livenä.

Seuralaiselleni, joka matkustaa varta vasten Helsinkiin Pohjanmaalta minua tapaamaan, ja herää rapsakasti neljältä aamulla, jotta ehtii minua vastaan.

Seuralaiselleni, jota jännittää tapaamisessamme eniten se, että joudunko minä hänen takiaan rasistisen huutelun kohteeksi. Todella surullista. Yritän lohduttaa, että Helsinki on ehkä vähän kansainvälisempi kuin hänen nykyinen kotikaupunkinsa; mutta toisaalta – salaa jännitän tätä myös. Mitä jos sieltä torppaisee joku Suomi ensin –rakki leukojansa louskuttelemaan, ja minä päädyn puremaan sitä verbaalisesti nilkkaan silleen, että se hermostuu oikein kunnolla?

Yllä mainittua skenaariota lukuunottamatta (!) en ole oikein suunnitellut Helsingin-visiittiäni etukäteen. Vanha duunikaupunkini ottaa minut kyllä syleillen vastaan vähän spontaanimmallakin lähestymistavalla. En kuitenkaan malttanut olla ostamatta lippuja Scandinavian Music Groupin keikalle; luotan siihen, että jos Poeka lähtee maitujunalla takaisin kotiin, saan kyllä jonkun ostamaan extralippuni.

Haluan myös ihan oikeasti mennä Suomenlinnaan piknikille. Tiedän, että Helsinki on täynnä trendikkäitä terasseja, joilta saa tilata kohtuulliseen hintaan kaikkea mahdollista murkinaa kokoo itte ramenisi –konseptista perinteisiin suomalaisiin muikkuihin. Mutta kun mä haluan mennä Suomenlinnaan syömään jotain S-kaupan grillikanaa ja valmissalaattia ja juoda nostalgisesti lämmintä pussikaljaa like it's 1995

(Okei oikeesti, kertokaa mistä saa nopsat ja freesit piknik-eväät mukaan. En mä oikeasti ehkä halua sitä grillikanaa, jo pelkkä ajatus närästyttää. Enkä ehkä sitä pussikaljaakaan.)

Ai juu ja Julia – kyllä mä bongasin sun haasteen! Tulos vaan oli niin tylsä, ettei siitä omaa postausta saanut kirveelläkään (vähänkö olen kade tuolle sun huora joensuu -haulle); ilmeisesti mun blogin vierailijat hakevat enimmäkseen hyvinkin tarkoitusperäisesti (joskin tuo kansan viisaudet pistää vähän naurattamaan):

*) Melkein otin hotelliin yhteyttä tyrkyttäen yhteistyöpostausta; en sitten kuitenkaan kehdannut. Eri asia ehkä, jos kirjoittaisin jotain ravintola- ja/tai lomablogia; mutta onkohan hotellia, joka haluaisi minun mainostavan, miten mainiota siellä on viettää aikaa nuoren, itselle ennestään tuntemattoman rakastajan kanssa? 

Kommentit

Juliaihminen
Juliaihminen

Kyllä kansa tietää!

Ja saleen saisit jonkun hotellin tähän yhteistyökuvioihin, sun blogin lukijakunta lienee niin erilaista kuin jonkun perus mammabloggaajan, että sen tavoittaminen on arvo sinänsä!

TrineH
En suostu jäähylle

Mä ainakin varaisin sieltä huoneen heti! Ja tiedän, mihin tarkoitukseen. =DD

CougarWoman
CougarWoman

No niin - sieltä heti ensimmäinen uusi asiakas!! Potentiaalisten uusien asiakkaitten hankinta näköjään alkoi jo ennen yhteistyöstä sopimista :D 

CougarWoman
CougarWoman

No minäpä tästä rohkaistuneena laitoin ko. hotellille meiliä (vähän viime tipassa, mutta eihän se ota jos ei annakaan).

Kiitos kannustuksesta! :) 

TrineH
En suostu jäähylle

Kerro sit, mitä hotelli vastaa! =)

Vaimoke (Ei varmistettu)

Stockan herkusta tuoretta patonkia, juustotiskiltä sopivaa juustoa, viinirypäleitä ja itselle maistuva juoma olivat omat kliseeni Suokkiin mennessä varsin pitkään :)

CougarWoman
CougarWoman

Ei ollenkaan paha klisee! :) 

Vierailija (Ei varmistettu)

Kannatan noita kliseitä, itse lisään listalle kirsikat/mansikat ja jonkin makean herkun. Tosin nykyään elämä on salakavalasti muuttunut niin porvarilliseksi, että ainakin makean piknik-evään korvaa usein visiitti Suomenlinnan Lelumuseon yhteydessä toimivaan Café Samovarbariin. Niillä on parasta ruusuteetä ja aivan ihanaa suklaakakkua! Ja muutkin leipomukset ovat herkullisia, kaikki leivotaan siellä. Tunnelma ja miljöö ovat kohdallaan vanhassa venäläisessä puuhuvilassa, terassi aukeaa kauniiseen puutarhaan. Hintataso on Helsingin mittakaavassa varsin kohtuullinen, ja heillä on A-oikeudet, jos vaikka itselle maistuva juoma lopahtaa kesken;)

Toinen visiitin arvoinen paikka Suokissa on ravintola Valimo vierasvenesataman kyljessä. Heiltä saa mm. hyviä drinkkejä, paikallista olutta, herkullista savulohikeittoa ja erinomaista uuniperunaa, hyvällä hinta-laatusuhteella.

Toki sesonkiaikaan Suokissa on kaikissa paikoissa helposti ruuhkaa, varsinkin viikonloppuisin...

Sinkkis (Ei varmistettu) Http://sinkkulaiffii.wordpress.com

Mahtavaa helsinki-viikonloppua! Ei varmaan törmätäkään edes sattumalta tuolla keikalla, kun suunnitelmat on vähän muuttuneet.
Suomenlinna on kyllä näillä keleillä 5/5, siellä vaan on nykyään sitä hanhenpaskaa riesaksi asti. Sen takia me taidetaan suunnata huomenna Koffariin, missä on Atrian ja Bassoradion kemmakat (ilmaisia grillejä ja grillattavia) ja Alppipuistossa on illalla puistopirskeet (ihan vaan FYI) ja Teurastamolla sais kuunnella jazzia! :)

Kyllä tää Suomen pk onneksi alkaa olla sen verta kansainvälinen mesta, että ainakin toivottavasti saatte viettää aikaa ihan ilman minkäänlaista kommentointia :)

CougarWoman
CougarWoman

Kiitos kiitos! Suokki käytiin jo tänään, nyt tosiaan parhaillaan keikalla ;)

Pistän Alppipuiston pirskeet korvan taakse! :)

NotCredibleDates

Toivottavasti oli mukava Hensingin reissu. Itellä edessä ens viikonloppuna. Ainut vaan et mulla ei ole mitään hotelliöitä ja jänniä seuralaisia. Vaan ihan perus ystävien tapailemista ja toivottavasti mukavia pikku piknikkejä :)

eelihminen

Miten onnistut aina luomaan onnistuneita (seksi?)suhteita? Mä en onnistu millään ja vikahan on siis luultavasti mussa itessä.

Toki mä tiedän, että teen nämä huono valinnat kerta toisensa jälkeen siksi, että mulla on niin iso kasa kaikennäkösiä traumoja. Silti en käsitä, etteikö joskus voisi tulla onnistunut tulos. Nykyäänhän en edes yritä.

CougarWoman
CougarWoman

Sori, että vastaamisessa kesti - mulla meni oikeasti näin kauan miettiessä tätä sun kysymystä! :D Mutta tulin seuraavaan johtopäätökseen (tai -päätöksiin, jotka ovat kai tavallaan toistensa summa):

- En kiirehdi tapaamista. Haluan jutella niin kauan (niin chattaillen kuin videopuheluillakin), että tavallaan tunnen tyypin jo ennen varsinaista tapaamista. Mikäli tämän juttelun aikana alkaa tuntua siltä, että toinen ei välttämättä tunnu hyvältä livenä, vihellän pelin poikki. (Ja tähän kuuluu ihan semmoiset mutu-tyyppiset jututkin, joita ei voi edes sanallisesti eritellä. Intuitiolla.) Näitä on muuten yllättävän paljon, en vaan kertoile niistä hirveästi blogissani (ehkä pitäisi?). Eli ne tyypit, joita päädyn tapaamaan, on itseasiassa menneet jo aikamoisen seulan läpi, ja edustavat ehkä viittä prosenttia kaikista niistä tyypeistä, joiden kanssa olen ollut (juttelu)kontaktissa. Olen loppujen lopuksi aika nirso. 

- Mä olen aika sosiopaatti kameleontti, mitä tulee ihmisten kanssa viihtymiseen. Mulla on jotenkin kyky tavallaan asettautua sen toisen ihmisen tunne-elämään ja "haistella", miten sen ihmisen kanssa kannattaisi olla. Tätä on jotenkin vaikea selittää, mutta tässä prosessissa tavallaan sitten itsekin sopeudun olemaan, kuten se toinenkin ihminen on. Ja tästä on suunnattomasti hyötyä seksissä, kun osaa peilata ja reagoida siihen, mikä toisesta tuntuu hyvältä. Ja jotenkin nämä tyypitkin sitten aina päätyvät panemaan parastaan (pun intended!). Plus että me yleensä puhutaan seksuaalisista mieltymyksistämme (ja vastaavasti myöskin turn-offeista) jo ennen tapaamista. 

- Ehkä mä en vaan ole kovinkaan vaativa, mitä seksiin tulee. :D 

Mullahan on kanssa aika kasa traumoja, jotka joskus (aika yllättävissäkin tilanteissa) saattavat puskea päälle. Jos reagoin jotenkin intensiivisesti tilanteessa, niin pyrin sitten selittämään sen. Ja yleensä siihen löytyy sitten ymmärrystä. Mä luulen, että tässäkin on se "itselleen armollisuuden konsepti", eli sen hyväksyminen, ettei kukaan ole täydellinen (liittyi se sitten aikaisempiin kokemuksiin tai omaan kehokuvaan). Plus että mä en enää "tässä iässä" hirveästi viitsi pingottaa, että mitä se toinen ajattelee musta. :D 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.