“You have such a beautiful pale skin”

CougarWoman

Sitä on holvattu itseruskettavia, otettu maltillisesti aurinkoa ja talvisaikaan jopa köllitty säännöllisesti solariumissa, että olmius edes vähän katoaisi – ja mielestäni olen tässä todella hyvin onnistunutkin!

Jos vertaa esimerkiksi rintojen ja käsivarsien väriä, niin onhan siinä muutaman asteen vivahde; puhumattakaan siitä, että kesäisin saa aina siirtyä astetta tummempaan puuteriin, kun kasvot päivettyvät.

Ja sitten tulee Turkish ja toteaa, että ihailee minun kalpeata ihoani. ...Suksi sinä kuule..!!

“This interracial dimension intrigues me.”

Minä en edes tiennyt/sisäistänyt/ajatellut, että me olemme eri rotua.

“Isn’t it pretty obvious…look at yourself. Pale skin, green eyes, blond hair…and now look at me. Brown eyes, black hair, thick black eyebrows…”

Turkissa – tai ainakin siellä päin, missä Turkish asuu, kuulemma ihannoidaan kalpea/vaaleaihoisia naisia. Kun “paikallinen tarjonta” on suhteellisen homogeenista; mustat hiukset, ruskeat silmät, tummahko iho.

Stereotypiassa “Etelän gigoloista”, jotka metsästävät Pohjoisen vaaleita neitoja, näyttäisi siis olevan jotain perää. Ainakin siis siinä mielessä, että vaaleus ja ihon kalvakkuus näyttävät siellä olevan suuressa huudossa. (Eipä silti, ei Turkish mikään gigolo ole; vaan introvertti kirjailijanverso, joka ärsyyntyy turhanpäiväisestä small-talkista ja machopuheista.)

Minä en ole koskaan käynyt Turkissa, enkä itseasiassa kokenut mitään hirveätä hinkua sinne koskaan mennäkään (koska liian kuuma ja turistirysiä - ehkäpä toinen stereotypia?). En siis tiedä oikeastaan mitään Turkin kulttuurista, tavoista tai perinteistä.

Mutta eilen tuli Too Much Information –hetki (TMI!), kun Turkish paljasti olevansa ympärileikattu, ja että leikkaus tehtiin hänen ollessaan yhdeksän vanha. Minä suhtauduin tähän faktaan (salaa) säälien, hän suurella ylpeydellä. Tapahtuma oli kuulemma videoitukin; ja on tärkeä riitti matkalla pojasta miehuuteen. Videota saatetaan katsella yhäkin perheen ja suvun voimin. ("Hei mitä tehtäis tänään?" "Joo mä tiedän, katsotaan taas Turkishin ympärileikkausvideo!" "Joo, jee, mä teen poppareita!"

Minun mielestäni tämä kuulosti pelkästään barbaariselta; mutta en toki tuonut julki mielipidettäni tarpeettomaan ja kivuliaaseen leikkaukseen. On melkeinpä paradoksaalista, että Turkishin mielestä se, että saunon ystävieni kanssa alasti, on todella shokeeraavaa.  

Samaan hengenvetoon minua toisaalta hävetti, että olin niin hetivalmis tuomitsemaan toiselle tärkeitä perinteitä. Äh, mutta kun... 

Mutta mielenkiintoista tämä meidän kahden kommunikointi toki on. Onko parempaa tapaa tutustua vieraisiin kulttuureihin, kuin törmätä sellaisten edustajiin ja puhua vapaasti kaikesta, tabuistakin?

Hauskinta tässä on se, että huolimatta ikä-, sukupuoli- ja kulttuurieroistamme, ajattelemme monesta asiasta niin samalla tavalla, ettei se koskaan lakkaa ällistyttämästä.

Paitsi että olemme tietysti perustavanlaatuisesti eri mieltä minun ihoni kalpeudesta. 

Kommentit

suomi-turkki (Ei varmistettu)

Minun poikaystäväni on turkkilainen. Hän ei mitenkään erityisesti ole koskaan hehkuttanut vaaleuttani (nuoremmat serkkunsa tosin kutsuvat minua toisinaan barbieksi, vaikka vaaleuttani lukuunottamatta en kyllä ole millään tavalla barbien sukua), mutta muilta turkkilaisilta/espanjalaisilta/kiinalaisilta/... olen kyllä saanut kuulla ihailevan ihmetteleviä kommentteja siitä, kuinka kalvakka olen.

Minulle turkkilaisten tapa juhlia ympärileikkaustapahtumaa selvisi, kun olimme kävelemässä eräässä Istanbulilaisessa puistossa. Puisto oli kaunis, joten se oli täynnä mm. hääpareja valokuvaajineen. Yhtäkkiä bongasin prinssin asuun pukeutuneen pienen pojan hienoine päähineineen. Häntäkin kuvattiin, sukunsa ympäröimänä. "Is it his birthday?" kysyin. "No. They are going to cut his penis," poikaystäväni vastasi. Hänet on onnekseen ympärileikattu vauvana, joten siitä ei ole valokuva-albumia saatika kotivideoita todisteena. :D

CougarWoman
CougarWoman

Kiitos kommentista, barbie! ;) 

Kaipa se on se erilaisuus, mikä kiehtoo...kai pitäisi olla ylpeä omasta kalvakkuudestaan? 

Joo, mä olen kanssa käsittänyt, että ne on suuret juhlat ko. lapselle, ja että asiaa pohjustetaan joskus jopa viikkoja etukäteen; ja että se tosiaan on todella tärkeä juttu. En vaan pysty tajuamaan. Enkä varsinkaan sitä kotivideota... :D

Mites muuten reagoit tuohon poikaystäväsi vastaukseen? :) 

Looking for...

Minulla on vaikeuksia niellä minkäänlaista silppomista. Pojilla tilanne on kuitenkin parempi kuin tytöillä - ympärileikkauksesta ei seuraa välttämättä yhtä suuria ongelmia. Lisäksi tekijät ovat yleensä hoitaneet hygienian kunnialla. Tämä on kulttuuri sidonnainen asia, mutta itse en voi kuvitella tilanneta, jossa voisin antaa itselleni tai läheisimilleni tehtävän sellaista tahallaan. 

Minä olen niin valkoinen, että lumimyrskyssä muuttuisin näkymättömäksi mustia hiuksia lukuunottamatta. Ei siis ole yllättävää, että kun olin italiassa joku huusi: Snow White! Lisäksi minulla on suomessa annettu lempinimiksi punahilkka ja lumikki. Itse olen viha rakkaussuhteessa ihooni, sillä valkeassahan näkyy jokainen pienikin virhe ja salamavalo... Hyrr mikä aave tuossa kuvassa on? Oh minä. 

Erilaisuus on rikkautta ja on hyvä haastaa omaa maailmaansa. Toisaalta kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta jonkin sortin kunnioitusta on hyvä olla ja tahtoa ymmärtää. 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.