Ladataan...
CougarWoman


Mitä oikein kuvittelet tekeväsi minulle? Kuukausi takaperin kaikki oli paremmin kuin hyvin, ja nautin seurastasi täysin rinnoin. Huolehdit, että kaikki tarpeeni tulevat tyydytettyä ja riippumatta siitä miten hullu päähänpisto oli kyseessä, olit heti sataprosenttisesti mukana; annoit mennä vailla huolta huomisesta. Mihin katosi se hauska, spontaani nainen? Minulla ei enää ole kivaa sinun kanssasi. 

Sinä olet muuttunut. Viimeisten viikkojen aikana sinusta on tullut varsinainen nipottaja. Et halua tehdä sitä, et halua tehdä tätä. On kuin kaikki hauska olisi kadonnut elämästämme. Muistatko ne euforian hetket, kun tilattiin arki-illan kunniaksi pizzaa, joka huuhdeltiin alas melkein pullollisella viiniä. Ne sunnuntaiset laiskat päivät, kun maattiin sohvalla kupu täynnä raukein silmin kahden aamiaisen päätteeksi. Jos alkoi väsyttää, otettiin pienet päikkärit. Nuo päivät ovat nyt vain muisto – enää sinua ei löydä sohvalta, vaan salilta tai keittiöstä valmistamassa jos jonkinlaisia kuvottavia vihertäviä ruokalajeja.

Minuun sattuu nykyään ihan fyysisesti, useita kertoja viikossa, koska tuntuu ettet enää ota mitään tarpeitani huomioon. Tuntuu, että melkein rääkkäät minua tahallasi. Voisit edes joskus myöntyä minunkin pyyntöihini. Tiedän, että yrität vain minun parastani; että kaikki mitä teet, teet koska kuitenkin välität minusta paljon ja haluat viettää mahdollisimman pitkän aikaa kanssani. Mutta en minä ollut sinua pettämässä tai jättämässä; en vielä pitkään, pitkään aikaan. Sinä minut tähän ajoit.

Alan kapinaan. Tämä muutos on minulle ehkä vähän liikaa. Kaikki tapahtui niin kovin nopeasti – minä en pysynyt mukana. Et välittänyt, menit vaan kuten halusit. Etkä pysähtynyt vaikka pyysin; et kuunnellut vaikka joskus melkein rukoilin.

Sinä pakotat minut tähän. Minä pakotan sinut pysähtymään. Minulle on annettu se valta; minä pystyn siihen vaikka luuletkin että olen heikko, tahdoton. Että taivun sinun käskyihisi tuosta vaan, nurkumatta.

Liitteessä sinulle henkilökohtainen lahja minulta – samanlainen, jonka sait viime kuussakin. Ole hyvä, nauti flunssastasi. Etpähän pääse ainakaan muutamaan päivään salille; tämä on minun kostoni. Arvaan, että sitä kuvottavaa vihreätä tunget minuun tosin jatkossakin. Etkö muista enää edes omaa mantraasi – ellei sillä ole (ollut) pulssia, se ei päädy lautaselle?

-Kehosi
miinus viisi kiloa ja tällä hetkellä ilmeisen suuttunut omistajalleen

P.S. Onko porsaat viimeisen kuukauden aikana kuolleet sukupuuttoon vai käännyitkö vielä muslimiksikin kertomatta minulle mitä häh?!