Olen kandi!

Uusi vuosi käynnistyi juhlavissa merkeissä, kun sain vihdoin käteeni kandidaatin paperit. Tätä olikin jo odotettu! Virallinen valmistumispäiväni oli 30.12.2015, ja koska tuo päivä oli ylimääräinen valmistumispäivä, ei yliopistolla järjestetty publiikkia. Niinpä päätimme järjestää ystäväni kanssa "ikioman publiikin". Pukeuduimme nätisti ja kipitimme opintotoimistoon hakemaan todistukseni. Menimme vielä sen jälkeen yliopiston päärakennuksen vanhalle puolelle, missä ystäväni otti minusta muutaman kuvan todistukseni kanssa. Täytyyhän sitä olla jotain, mitä näyttää sukulaisille, heh!

Yliopiston päärakennukselta otimme suunnaksemme kenties juhlavimman paikan mikä mieleemme juolahti, nimittäin ravintola Kämpin Esplanadilla. Sitä ennen kuitenkin nappasimme (niille sukulaisille tietenkin..) parit kuvat yliopistorakennuksen portailla.

Koko kandiutuminen oli ollut yllättävänkin pitkä ja kivinen tie, joten halusin juhlistaa sitä. Tiedän, että monille ihmisille kandin kirjoittaminen ei ole juttu eikä mikään, ja moni onkin kertonut tehneensä koko homman yhden viikonlopun aikana ja saaneensa arvosanaksi parhaan mahdollisen. Itselläni oli monenmoista mutkaa matkassa ja oikeastaan yksi jo puoliksi kirjoitettu kandi lensi jossain vaiheessa roskakoriinkin ja aloitin koko homman alusta.

Ohjaajani oli hyvin vaativa ja monet kandiin liittyneet käytännöt hyvin kivikautisia. Siksi oli todellinen helpotus, kun työ vihdoin ja viimein tuli päätökseensä, voisi melkein kliseisesti todeta, että kivi putosi harteiltani! Siksi halusin ehdottomasti juhlia kandin papereiden saamista, oli se sitten miten "turhaa" tahansa joidenkin ihmisten mielestä. Minulle se oli yksi tärkeä saavutettu virstanpylväs, josta on nyt hyvä jatkaa kohti maisteriutta. Opintojen suhteen on muutenkin nyt parempi fiilis, kun tietää vähän konkreettisemmin mitä on jo tehty ja mitä pitää vielä tehdä, ennen kuin voi sulkea yliopiston ovet perässään lopullisesti.

Niinpä nautimme olostamme Kämpissä, joimme kuohuviiniä ja söimme juustoja. Oli tärkeää jakaa tämä päivä ja hetki juuri tämän kyseisen ystäväni kanssa, koska hän on tehnyt samat opinnot kuin minä ja käynyt läpi saman raskaan prosessin. Olemme tukeneet toinen toisiamme opintojen aikana ja se on ollut korvaamatonta. En tiedä olisinko vieläkään valmistunut kandiksi ilman ystäväni arvokasta tukea! Nyt oli ihanaa suunnitella tulevia opintoja (paljon rennompia kuin nämä menneet) ja muistella myös menneitä, lähes surkuhupaisia aikoja.

Että skål på den saken vaan! Täällä keikkuu nyt yksi iloinen kandidaatti, matkalla kohti maisteriutta! Tämä vuosi on lähtenyt loistavasti käyntiin ja edelleen tähtäimessä on entistä onnellisempi elämä, ja näyttäisikin että se on toteutumassa oikein hyvin. Aion juhlia aina kun on syytä juhlaan ja nauttia myös arjen pienistä asioista. Saa nähdä, mitä kivaa tuleman pitää seuraavaksi!

-Nettanen

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.