Oodi 100-vuotiaalle, rakkaalle Suomelle

100-vuotiasta Suomea on juhlittu oikeastaan jo vuoden päivät, mutta kaikki se hössötys on valunut itselläni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. En ole ostanut Suomi 100 -joulukoristeita, -vaatteita, -designesineitä tai mitään muutakaan härpäkettä. En ole tainnut käydä missään Suomi 100 -tapahtumassakaan. Olen oikeastaan vähän sellainen ihminen, joka ennemminkin ärsyyntyy, jos jotain asiaa toitotetaan tai hössötetään liikaa. Silloin niskavillani nousevat pystyyn ja suljen silmäni ja korvani asialta.

Mutta Suomen 100-vuotissynttärit on kyllä oikeastaan ihan väärä asia sulkea silmänsä tai ärsyyntyä! Kun oikeasti pysähtyy miettimään sen kaiken hössötyksen taakse, on siellä se kaikista tärkein ja upein juttu. Meidän oma, rakas, ihana Suomi on ollut itsenäinen 100 vuotta! Jee!

Meitä suomalaisia ei ehkä voi kutsua maailman positiivisemmaksi tai optimistisemmaksi kansaksi. Usein julkinen keskustelu velloo negatiivissa asioissa ja nähdään vain ne jutut, joissa on parantamisen varaa. Mä toivon, että ainakin tänään ihmiset pysähtyivät miettimään, miten onnekkaita ovat, kun saavat elää Suomessa, joka on niin monella mittarilla mitattuna aidosti maailman paras (tai ainakin yksi parhaista) maa. Mä voin todellakin sydämestäni sanoa olevani iloinen ja ylpeä omasta kotimaastani. Aina kun olen ollut ulkomailla ja on tullut puheeksi, että olen kotoisin Suomesta, ovat ihmiset olleet tosi haltioissaan ja innoissaan. Suomella on hyvä maine ja sitä pidetään rauhallisena, sivistyneenä, teknologian huippuosaajana ja sopivan eksoottisena paikkana. Meidän koulujärjestelmämme on tietysti maailmankuulu, mutta niin ovat myös puhdas luonto, neljä vuodenaikaa, sauna, joulupukki, Nokia, Angry Birds, Nightwish, Alvar Aalto, Jean Sibelius ja Martti Ahtisaari.

Haluankin tänään tällä kirjoituksella ylistää kaikkea sitä hyvää, mitä meillä täällä Suomessa on. Nimittäin ihan tilastojen, erilaisten tutkimusten ja vertailujen valossa Suomi on ihan huippu paikka!

Vaikka kaikenlainen feministinen puhe on ollut viime aikoina erittäin pinnalla niin täällä Lilyssä kuin muuallakin mediassa, on tärkeää muistaa että isossa, koko maailman laajuisessa mittakaavassa Suomi on naisille hyvä paikka elää. Tilastojen valossa Suomi on maailman 3. tasa-arvoisin maa (lähde). Se on ihan huikea sijoitus! Sen lisäksi Suomessa on hyvä olla äiti; "Maailman äitien tila"-raportin (2015) mukaan Suomi on maailman toiseksi paras maa äideille. Suomalainen terveydenhoito on tunnetusti huippuluokkaa, ja Suomessa tapahtuukin vähiten äitiyskuolemia maailmassa (lähde). Suomalainen äitiyspakkaus puolestaan on vuodesta 1949 alkaen kaikille suomalaisille äideille jaettu, maailmanlaajuisesti uniikki keksintö, jota havitellaan nyt jokaiseen maailman kolkkaan. Myös suomalaisille tytöillä menee hyvin: Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman toiseksi paras maa olla tyttö (lähde). Eikä pidä myöskään unohtaa sitä faktaa, että Suomi oli kolmas maa koko maailmassa (!!) antamaan äänioikeuden naisille vuonna 1906. Näistä asioista saamme olla tyytyväisiä ja ylpeitä.

Suomi on toki hyvä maa muillekin kuin vain naisille, äidelle ja tytöille; varmasti suurimmalle osalle ihmisistä parempi, kuin melkein mikään muu maa maailmassa. Olemme etuoikeutetussa asemassa niin monessa asiassa! Suomi on ensinnäkin tilastollisesti maailman vakain valtio (lähde). Lisäksi Suomi on vuonna 2016 rankattu maailman turvallisimmaksi maaksi elää, ja se on kyllä aivan upeaa ja jotain, mistä saa olla ylpeä ja jota pitäisi arvostaa (lähde). Suomi on myös inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa koko maailman paras maa (lähde) ja lisäksi suomalaisille on maailman eniten henkilökohtausta ja valinnan vapautta (lähde). On ihan huippua olla maailman huippuluokkaa tällaisissa asioissa. Ja vaikka suomalaiset ehkä osaavatkin välillä valittaa, synkistellä tai vähintäänkin pyöriä melankoliassa, emme sitten kuitenkaan loppuviimeiseksi ole niin surullisia tai onnettomia. Suomi on nimittäin tilastollisesti maailman viidenneksi onnellisin maa (lähde). Sekin on kyllä aivan upeaa ja mahtavaa ja tekee itseni vain entistä ylpeämmäksi kotimaastani :)

Mainitsinkin jo kirjoituksen alkupuolella sen, että suomalainen koulujärjestelmä on maailmankuulu ja sitä pidetään huikeana innovaationa. Vaikka mediassa onkin viimeaikoina paljon meuhkattu Pisa-tuloksien laskusta, on tärkeää muistaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomen peruskoulutus on edelleen maailman parasta (lähde). Voin vahvistaa asian myös henkilökohtaisesti, sillä olen itse yhdeltä ammatiltani opettaja. Suomalainen peruskoulu elää ja voi hyvin. Sitä todistaa varmasti sekin, että Suomi on maailman lukutaitoisin maa (lähde). Koululaisillamme on myös asiat hyvin, sillä Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille (lähde). Tulevaisuuden toivomme ovat siis hyvissä käsissä.

Lisäksi meillä on ihana iso pieni pääkaupunki Helsinki, josta löytyy sekä urbaania kaupunkikulttuuria että luontoa ja ulkoilumaastoja. On erilaisia kulttuuritapahtumia, kulinaarista ilotulistusta, urheilua ja vaikka mitä. Kansainvälisessä vertailussa Helsinki on kolmanneksi paras kaupunki asua ja elää (lähde), vaikka itselleni se on tietenkin se kaikista paras, heh :) On myös ihan super hienoa, että Helsinki on maailman rehellisin kaupunki. (lähde). Sen olen todellakin saanut huomata, koska multa ei ole koskaan varastettu mitään (toisin kuin reissussa), olen usein saanut apua tuntemattomilta ja uskallan luottaa täällä ihmisiin. Ja saammepa olla ylpeitä siitäkin, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on kansainvälisessä vertailussa maailman paras (lähde).

Loppuun vielä vähän henkilökohtaisia ajatuksia Suomesta. Mitä Suomi on minulle?

Se on juurikin ihmisten rehellisyyttä. Se on suoraselkäisyyttä ja sitä, että tehdään se, mitä luvataan. Se on turvallisuutta, puhtautta, toimivuutta ja yksinkertaisuutta ilman turhia ylimääräisiä kommervenkkejä. Se on neljä vuodenaikaa, lunta ja jäätä, yöttömiä öitä ja keskikesän juhla tanssilavalla juhannuskokon loisteessa. Se on joulufiilistelyä vuoden pimeinpänä aikana ja suomalaisen melankolista tunnelmointia aika ajoin. Se on sauna ja sen jälkeinen pyrähdys jääkylmässä järvessä tai meressä, saunavihta ja tervan tuoksu. Suomi on myös revontulia, kevään ensimmäisiä leskenlehtiä ja valkovuokkoja, joiden bongaaminen saa vatsanpohjassa läikähtämään. Se on Helsinki, jossa kuljetaan ratikalla ja jossa jokainen kadunkulma kantaa muistoja mun viimeisiltä kahdeksalta vuodelta. Se on Tuomiokirkko, Kiasma, Kanavaranta, Kaivopuisto, Kallion kirkko ja Suomenlinna. Se on Oulun poliisipatsas, Porvoon vanha kirkko, Turun linna ja Tampereen Näsinneula. Ikioma rakas mökki. Se on Iittala, Arabia, Muumit, Rovio, Valio, Fazer ja Marimekko. Ihan erityisesti se on rakkaita paikkoja, rakkaita ihmisiä ja rakkaita muistoja.

Hyvää syntymäpäivää rakas Suomi!<3 Olen onnekas ja onnellinen saadakseni kutsua sinua kotimaakseni.

-Netta

Kommentit

mette (Ei varmistettu)

Kirjoitat osuvasti Suomi 100 vuotta ajatuksia. Minäkään en ole mennyt mukaan mihinkään hömpsötyksiin. Olen tänä vuonna puolestaan tutkinut ja ottanut selvää suvustani. Laittanut lipun pihalle liehumaan ja käynyt sankari haudoilla. Tähän itsenäisyys päivään on liittynyt kiitollisuutta ja ylpeyttä suomalaisuudesta.

Nettanen

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä sai kyllä aikaan poikkeuksellisen isänmaallisen olon. Ilmassa oli kerrankin myös iloa ja ylpeyttä pelkän haikeuden sijaan. Ehkäpä itsenäisyyspäivän juhlinta saa pikkuhiljaa myös uusia muotoja ja olisikin kivaa, jos myös jatkossa juhlia olisi myös "tavalliselle kansalle" eikä vain linnassa juhlijoille :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.