Ladataan...

Mä olen nainen, joka arkena usein aamuisin valitsee meikkaamisen sijaan nukkua vielä 15 minuuttia (kuten olen kertonut, olen todella aamu-uninen). Etäpäivinä on tietysti luonnollistakin olla meikkamatta (kun palloilee päivän yksin kotona), mutta toimistollakin kyllä kuljen usein meikittä, tukka poninhännällä ja päällä jotain mukavaa, kuten neuletakki tai huppari. Ja lisäksi olen kulkenut viime kuukaudet yhdessä ja samassa talvitakissa. Mutta nämä seikat eivät todellakaan tarkoita, ettenkö tykkäisi myös laittautua ja pynttäytyä - päin vastoin, rakastan sitä!

Kun arkena kulkee välillä vähän resupekkana, on kahta ihanampaa laittautua viikonloppumenoja varten oikein antaumuksella. Kaataa lasi viiniä, laittaa lempimusiikit soimaan ja kaivaa meikkipussi esille ilman että on mikään kiire. En ole kovin kummoinenkaan meikkaustaidoiltani, mutta joskus etsin apuja Youtubesta. Esimerkiksi viikonlopun meikkiini katsoin Tubesta Miia Ezenin ihanan yksinkertaisen meikkitutorialin, jonka avulla sain silmämeikkiini hieman vaihtelua.

Meikkaamisen lisäksi valitsen tietysti harkiten asun, korut ja muut asusteet sekä laitan hiukset. Siinäkään en ole mitenkään erityisen taitava, mutta vuosien mittaan itselleni on muodostunut tiettyjä vakiokamapauksia, jotka on helppoa toteuttaa ja jotka toimivat aina. Niihin olen löytänyt apuja Pinterestistä, jonne olenkin luonut itselleni "Hair"-kansion, johon olen kasannut helppoja kampausvinkkejä, joista inspiroitua kun tarve tulee.

Omaan juhlalookkiini kuuluu yleensä aikalailla tietyt samat asiat - punainen huulipuna, mustat rajaukset silmissä ja usein kihara tukka. Vaatteissa ehkä mekko tai hame, koska ne tuovat myös sellaista juhlavampaa oloa. Laittautuminen on kyllä muutenkin sellainen rituaali, jonka kautta pääsee virittäytymään siihen juhlatunnelmaan ja se tuo myös vähän "arvokkaamman" olon tilaisuutta varten, esimerkiksi jos ollaan menossa vaikka häihin.

Me olimme tänä viikonloppuna juhlimassa ystäväni kolmekymppisiä vähän jälkikäteen. Asuvalinta tuotti päänvaivaa siksi, että olimme menossa ensin keilailemaan, mutta sen jälkeen kuitenkin syömään hienommin ravintola Brondaan. Päätin siis poikkeuksellisesti pukea illaksi housut, ihan vain keilailun takia. Ostin elämäni ensimmäiset culottes-housut viime kesänä, ja nyt ne ovat talven ajan maanneet kaapissa, koska ne ovat vajaamittaiset. Päätin kuitenkin pukea niiden alle paksut mustat sukkahousut, niin ne sopivat hyvin tähän kevättalveenkin. Paidaksi valitsin tuollaisen hieman juhlavamman topin, jonka olen hankkinut juurikin tällaisia tilanteita varten; kun tarvitaan jotain vähän hienompaa, muttei liian. Satunpa vielä omistamaan korvakorutkin, joissa oli sama värimaailma paidan kanssa. Hiukset laitoin poikkeuksellisesti kiinni, ehkäpä sitten keilailun takia tai vain koska ne sopivat asuun, en oikeastaan osaa sanoa miksi. Aikaa kihartamiselle ei tällä kertaa ollut, niin päätin että nuttura toimii nyt parhaiten. Tuon nutturan ohje on Pinterestistä ja se on maailman helpoin tehdä!

Meillä oli tosi mukava ilta ja puhuimmekin ystäviemme kanssa, että pitäisi taas alkaa käydä enemmän koluamassa uusia ravintolatuttavuuksia, kun nuo ravintolaillat ovat niin älyttömän mukavia. Saa laittautua nätisti, nauttia ystävien seurasta sekä hyvästä ruoasta, juomasta ja tunnelmasta. Täytyykin nyt siis alkaa suunnitella seuraavaa uutta ravintolatuttavuutta (ja seuraavaa asukokonaisuutta tietysti myös).

En ole tässä blogissa kauheasti höpötellyt tyylistä tai asuista tähän mennessä, vaikka nekin asiat ovat sydäntäni lähellä, ja osittain niiden parissa työskentelenkin. Ehkäpä se 19-vuotiaana pitämäni "muotiblogini" on traumatisoinut mut, kuka tietää. Päätin nyt taas kuitenkin olla tunkematta blogiani mihinkään muottiin, ja siksi päätinkin, että tässä blogissa voidaan varsin hyvin joskus nähdä myös asupostauksia. Ne eivät varmasti koskaan tule olemaan se tämän blogin kantava voima tai ydinsisältöä, mutta mahtuvat tähän sekametelisopan joukkoon varsin hyvin :)

Mitä tykkäsitte asusta?

-Netta

Ps. Sain muualla palautetta, että asu on kiva, mutta roskikset ei. Mutta musta olisi ihan tyhmää photoshopata ne pois - meidän kaikkien pihoilla kun nyt vaan on roskiksia.

Share

Ladataan...

Viime viikkojen aikana on tullut olo, että en yksinkertaisesti enää jaksaisi pukeutua talvivaatteisiin (!!!) Viimeisen puolen vuoden aikana olen kohta kuluttanut puhki kaikki neuleeni, villasukkani, lämpimät sukkahousuni sekä tietysti talvitakkini, piponi ja hanskani. Kun muutimme kesällä pienempään asuntoon kävin kovalla kädellä läpi vaatteitani ja laitoin niitä kiertoon. Silloin luovuin myös monesta vanhasta talvitakista ja päätinkin ostaa itselleni uuden. Löysin syksyn Hulluilta päiviltä 30 eurolla näppärän ja perushyvän talvitakin, jonka päätin ostaa. Samalla hankin myös turbaanimallisen pipon. Tuossa kun selailin blogia läpi, totesin, että tässä onkin kohta puoli vuotta kuljettu yhdessä ja samassa univormussa...

3.12.2017:

10.12.2017:

29.12.2017:

30.12.2017:

4.1.2018:

27.2.2018:

No okei, myönnetään. Näistä kuvista osa on otettu samalla kertaa ja julkaistu vain eri aikoina. Mutta silti - tuolta mä olen ihan oikeasti näyttänyt ulkoillessani varmaan marraskuusta tähän päivään. Mulla ei todellakaan ole miljoonaa eri takkia, pipoa tai huivia. Mulla on lisäksi yksi lyhyempi untuvatakki, mutta olen todennut, että en jotenkin enää oikein osaa käyttää lyhyttä talvitakkia, koska tuntuu että palelen siinä alaosasta. Lisäksi mulla musta villakangastakki, joka on ollut mulla kahdeksannelta luokalta lähtien. Ja nyt mä en vitsaile, vaan se on totta :D Se on ollut mulla siis noin 14 vuotta käytössä. Klassiset ja laadukkaat vaatteet todellakin kestävät aikaa ja kulutusta. Nyt on kuitenkin ollut sellainen fiilis, että olen "vähän" kyllästynyt siihen, koska se on ollut mulla ikuisuuden ja sen mallikaan ei ole aivan tätä päivää enää.

Kaikesta tästä voimme vetää sellaisen johtopäätöksen, että ensi syksynä mä voisin ehkä uhrautua ja ostaa itselleni toisen talvitakin, jota käytän. Suomessa kun talvitakkikelejä riittää ja usein ulkovaatteet on se ainoa osa pukeutumisesta, jonka toiset ihmiset näkee. Suunnittelenkin hankkivani tämän rennon takin rinnalle jonkin siistimmän ja hienomman "kaupunkitakin". Ehkä juurikin villakangastakin tai jonkin muun vastaavan. Moni on sanonut, että nyt voisi vielä saada alennusmyynneistä edullisesti jonkin kivan takin, mutta enhän mä nyt enää jaksa mitään talvitakkeja tämän enempää miettiä. Nyt on ajatukset jo mekoissa, hameissa, paljaissa nilkoissa ja uima-asuissa. Nyt mennään vielä tässä samassa univormussa, joka on jo ehkä liimautunut muhun kiinni, ja mietitään talvitakkeja lisää sitten taas ensi marraskuussa.

-Netta

Share