Ladataan...

Vielä muutama vuosi sitten yksi parhaita asioita viikonlopuissa oli mielestäni brunssit. Erään ystäväni kanssa meillä oli tapana käydä brunssilla aika useinkin, erityisesti kokeilemassa uusia paikkoja. Viime vuosina olen muitten kiireiden jaloissa kuitenkin jotenkin päässyt "unohtamaan" koko brunssi-käsitteen. En edes muista milloin olin käynyt viimeksi brunssilla ennen viime viikonloppua! Silloin sain nimittäin perjantaina jostain päähäni, että koska meillä oli tiedossa täysin vapaa viikonloppu, voisi sitä olla kiva viettää pitkästä aikaa brunssin merkeissä. Meillä oli ollut varmaan jo kahden vuoden ajan puheena, että Sandro Eiran brunssia olisi kiva testata, ja nyt päätin että aika on vihdoin koittanut. Niinpä varasin perjantai-iltana meille pöydän brunssille netin kautta ja lauantaina marssimme herkkuja notkuvien pöytien ääreen.

Sandro aloitti alunperin Kalliosta ja laajeni sitten Eiraan, Kampin Kortteliin ja Espoon Tapiolaan. Sandron ruoka on pohjoisafrikkalaista, mutta siinä on myös libanonilaisia, turkkilaisia ja kreikkalaisia vaikutteita. Olen itse käynyt kerran illallisella Sandro Kalliossa ja kerran Sandro Eirassa sekä muutaman kerran lounaalla Kampin Korttelin Sandrossa, ja olen aina tykännyt tosi paljon. Brunssistakin olin kuullut paljon hyvää ja siksi halusin nyt vihdoin päästä testaamaan sitäkin.

Sandron brunssi oli mielestäni tosi runsas. Oli monipuolinen salaattipöytä ja useita erilaisia tahnoja leiville, erilaisia lämpimiä ruokia, hedelmiä ja peräti viittä erilaista kakkua jälkiruoaksi! Lisäksi oli vielä ainakin baklavaa, croissantteja, marenkeja ja juustoja. Alkujuomaksi tarjoiltiin alkoholittomat mimosat ja tarjolla oli myös kahvia ja teetä. Itse olisin ehkä toivonut, että tuoremehua olisi myös ollut vapaasti saatavissa, sillä mimosan lisäksi tarjolla ei ollut muuta kylmää juotavaa kuin vettä.

Sandro Eira on mielestäni tilana tosi kiva. Se on jotenkin viihtyisämpi ja sielukkaampi kuin kauppakeskusympäristössä toimiva Kampin Korttelin Sandro, vaikka sieltä onkin toki hienot näkymät, jos sattuu ikkunapöydän saamaan. Sandro Eira sijaitsee vanhassa rakennuksessa ja kuten blogissa on monesti jo käynytkin ilmi, asuu minussa rakkaus vanhoja rakennuksia kohtaan. Eiran Sandrossa oli ihanat lattiat, rosoiset seinät ja vanhan talon tunnelmaa. Lisäksi heti kulman takaa aukeaa Eiranranta ja Kaivopuisto, joten brunssin jälkeen voi jatkaa matkaa kävelylle merenrantaan. Mikäli siis sattuu enää jaksamaan kävellä - itse olin ainakin aivan totaalisen täynnä brunssin jälkeen enkä jaksanut muuta kuin taapertaa kotiin ja maata sohvalla sulattelemassa ruokia. Mutta joskus lauantaipäivää saa viettää näinkin!

Mielestäni Sandron brunssissa parasta oli ehdottomasti salaattipöytä ja erilaiset ihanat tahnat leiville sekä kakkubuffet. Tosi kivaa vaihtelua perinteisten brunssien karjalanpiirakoille, lihapullille ja prinssinakeille. Mitään perinteisiä brunssijuttuja ei tältä brunssilta löytynytkään, vaan selkeästi eksoottisempia makuja. Itse koen sen ehdottomasti plussana ja kivana vaihteluna, mutta tiedostan senkin, että kaikkien makuun tällainen brunssi ei välttämättä ole.

Brunssin hinta voi myös tuntua suolaiselta - se on 29,90 e. Tosi paljon enemmän, kuin mitä brunsseista joutui maksamaan "vanhoina hyvinä aikoina", eli silloin kun esimerkiksi Pacificon brunssi maksoi 10 euroa. Mutta ajat muuttuvat, enkä edes tiedä mikä on keskimääräinen brunssin hinta nykyään (eikä Pacificoakaan ole olemassa enää vuosiin). Kympillä ei varmasti saa enää yhtään mitään, ja Sandron brunssi oli myös todella runsas ja monipuolinen, eikä tarjolla ollut todellakaan mitään pakastimen kautta tulleita känttyjä. Hinta on siis mielestäni ihan oikeutettu, vaikka en itsekään olisi valmis sitä maksamaan joka lauantai. Mutta aina silloin tällöin, pienenä viikonloppu-luksuksena kylläkin.

Brunssi on kiva tapa viettää aikaa yhdessä läheisten kanssa. Kerran juhlin synttäreitäni niin, että menimme isolla kaveriporukalla brunssille. Brunssi on myös kiva paikka treffeille - joko uuden tuttavuuden tai oman puolison kanssa. Itse päätin, että brunsseilla on ehdottomasti alettava taas käymään useammin - ja keksinkin jo pari kivaa paikkaa. Miksi sitä aina unohtaa tehdä sellaisia juttuja, joista niin kovasti tykkää?

Mitkä ovat teidän lempibrunssipaikkoja? Suosituksia otetaan mielellään vastaan!

-Netta

Lisää brunssipostauksia:

Parasta sunnuntaissa: Brunssit (& Block by Dylanin brunssi)

Pella's Cafén brunssi Tampereella

Tornibrunssi hotelli Tornissa

Vappubrunssi kotona

Ladataan...

Joulu ja pääsiäinen ovat siitä helppoja juhlia, että niihin on yleensä olemassa selkeät perinteet, joiden mukaan toimitaan - vietetään aikaa rauhassa sukulaisten kanssa ja ladataan akkuja. Sen sijaan vappu, juhannus ja uusi vuosi ovat vähän kinkkisempiä; jotain pitäisi tehdä, mutta harvoin on valmista toimintasuunnitelmaa takataskussa. Vähän joutuu siis aina improvisoimaan, mutta tähänkin on itselläni jo yksi vakiintunut kaava olemassa. Jos mitään kivaa tekemistä ei ole tiedossa, kutsun yleensä kourallisen kavereita kylään ja ilmoitan pitäväni nyyttärit. Kaverit tuovat jokainen jotain herkkuja yhteiseen pöytään ja näin minä vältyn järjestelystressiltä.

Tänä vappuna päätin sitten järjestää vappupäivän brunssin, ja kaava oli yhtä rento ja helppo kuin aiemminkin: nyyttärit stressittömällä meiningillä. Koristeluiksi riitti pöytään levitetty raidallinen liina, kattoon ripustettu viiri ja muutamat ilmapallot ympäri asuntoa.

Usein blogeissa näkee upeita, viimeistä piiruaan myöten suunniteltuja kattauksia. En tiedä, kuinka monen ihmisen todellisuuteen ne oikeasti kuuluvat. Varmasti joidenkin, mutta meidän kattaukset syntyvät puhtaasti sen pohjalta, mitä kaapeista löytyy. Kattauksessa yhdistyvät eriparilautaset, niin lasiset kuin muovisetkin astiat ja Ikean servetit. Tällä kertaa onnistuin löytämään muutamia, joissain aiemmissa juhlissa käytettyjä koristeita kaapin pohjilta. Ja ihan kivalta näyttää tämäkin kattaus!

Nyyttäripöydässämme oli muun muassa itsetehtyjä lihapullia ja parsapiirakkaa, nakkisarvia, leipää, smoothieta, salaattia, juustoja ja munkkeja. Me teimme aiemmin viikolla itse juhlia varten simaa, ja siitä tuli niin hyvää, että itsetehdystä vappusimasta saattaa kyllä tulla uusi vapputraditio. Lisäksi tarjolla oli tietysti suomalaiseen tapaan kahvia, muumimukeista luonnollisestikin.

Usein tuntuu, että harva jaksaa nykyään pahemmin järjestää juhlia tai illanistujaisia, "koska siinä on niin kova vaiva". Mutta jos on liikkeellä rennolla otteella eikä nipota pikkuasioista, saa juhlat kyllä järjestettyä tosi helposti. En usko, että ketään pahemmin kiinnostaa, oliko käytössä pahviset vai posliiniset lautaset tai edes siitä, pyörikö nurkassa pari villakoiraa. Tärkeintä on hyvä tunnelma, seura ja rento meininki. Ja nyyttärimeiningillä saa yleensä kasaan aivan ihanan herkkupöydän, josta löytyy sellaisia ruokia, joita ei itse olisi mitenkään keksinyt väkertää. Tällaisia pippaloita meillä lienee tiedossa jatkossakin usein :)

Ladataan...

Yksi blogini luetuimmista postauksista on maaliskuussa ilmestynyt brunssi-aiheinen postaus, jossa kerron vierailustani Block by Dylanin brunssilla. Brunssit ovat itselleni ihanaa arjen luksusta, josta tykkään tosi paljon. Niistä on ollut tarkoitus kirjoitella enemmänkin, mutta kesän aikana ei oikeastaan tullut käytyä brunssilla paljonkaan, ne kun ovat itselleni enemmän sellaista syksyn ja talven puuhaa. 

Nyt ollaan kuitenkin jo sen verran syksyssä, että päätimme tänä viikonloppuna pitkästä aikaa lähteä brunssille! Halusin mielelläni kokeilla jotain sellaista paikkaa, missä en ole vielä käynyt. Brunssien suhteen tuntuu muuten tapahtuvan koko ajan jotain aaltoliikettä - hyviä paikkoja lopettaa (nyt esimerkiksi Fanny & Pacifico), mutta toisaalta myös uusia paikkoja aloittaa tai vanhat ravintolat alkavat tarjoilla brunssia. Googlailin itse perjantaina brunssipaikkoja ja arvoin muutaman paikan välillä - mietin ainakin Töölön Säveltä ja Trattoria Sognoa, mutta sitten bongasin jostain ihan sattumalta sanan Tornibrunssi.

Tornibrunssi tarjoillaan siis legendaarisen hotelli Tornin ravintolassa, aivan Helsingin keskustassa. Ei kuitenkaan siellä kuuluisassa, ylimmässä kerroksessa sijaitsevassa Ateljeebaarissa, vaan alakerran ruokaravintolassa. Tornibrunssia on tarjoiltu nyt vasta kuukauden ajan, eli konsepti on hyvin uusi. Brunssiin sisältyy luonnollisestikin seisova pöytä, jossa oli muun maussa salaatteja, leipää, puuro- ja murobaarit sekä hedelmiä ja jälkiruokia. Tällä brunssilla puolestaan kahvi ja tee tarjoillaan pöytiin ja lisäksi asiakkaat saavat valita menun kuudesta vaihtoehdosta kolme pientä ruoka-annosta, jotka heille tarjoillaan pöytään. Itse valitsin feta-pinaattipiirasta, katkarapuskagenia sekä salamia oliivien kera. Brunssin hinta oli aikuisilta 22 euroa, eli mielestäni aika perustasoa täällä Helsingissä.

Pöytiintarjoilu tuo mielestäni brunssiin ripauksen sellaista pientä "luksusta", koska monilla brunsseilla on vain ja ainoastaan buffet-pöytä. Samoin samalla hinnalla sai tällä brunssilla tavallisen kahvin tai teen sijaan valita myös cappuccinon, minkä luonnollisesti itsekin valitsin :) Useinhan erikoiskahvista joutuu brunsseillakin maksamaan lisämaksua, joten tämä oli meille mieluisa yllätys.

Olen jo aiemminkin todennut, että mitä useammin ja erilaisemmilla brunsseilla käy, sitä vaatimammaksi sitä itsekin muuttuu vähän joka asian suhteen. Tällä brunssilla hyvää olivat ainakin juuri tuo pöytiintarjoilu-aspekti, cappuccino ja rauhallisuus (ei jonoja). Miljöö oli ihan siisti, mutta esimerkiksi tuohon Block by Dylaniin verrattuna jotenkin tylsä ja ehkäpä juuri vähän "hotellimainen".

Brunssi on Tornissa vielä aika uusi juttu, ja selvästi ehkä pikkuisen hakusessa. Jouduimme melko kauan odottelemaan, ennen kuin kukaan tuli kysymään juomatilauksiamme (vaikka kahvihammasta kovasti jo kolotti) tai tuomaan menut, jotta voisimme tilata lämpimät ruokamme. Siinä vaiheessa olimme jo ehtineet nälkäämme syödä aika paljon buffetin antimia, emmekä valitettavasti jaksaneet enää syödä tilaamiamme ruokia kokonaan loppuun.

Itse kaipaisin brunssin tarjontaan vielä enemmän runsautta esimerkiksi salaattien ja leivänpäällisten suhteen. Toisaalta taas puuron ja murojen ystäville runsautta kyllä riitti, eli nämä ovat tietysti ihan makukysymyksiä (kirjaimellisesti!) :)

On kuitenkin plussaa, että uusia brunssipaikkoja tulee ja että ravintolat koittavat keksiä omia konseptejaan. Ehkäpä kuukauden päästä tämäkin brunssi rullaa jo sujuvammin. Emme ole koskaan aiemmin käyneet ravintola Tornissa ja siellä olisi tuskin tullut käytyäkään muuten, joten brunsseilla voidaan todeta olevan sekin hyvä puoli, että niiden ansiosta tulee tutustuttua ihan uusiin ravintoloihin.

Koska olin antanut myös Block by Dylanin brunssille kouluarvosanan (se sai 9), täytynee tällekin brunssille antaa. Vaativana asiakkaana sanon nyt, että tämä brunssi saa 8-. Mutta huomionarvoista on, että palvelun nopeutta ja laatua kehittämällä tämä brunssi voisi helposti nostaa pisteitään. Suosittelen siis kuitenkin kaikille uteliaille, koska ruoka itsessään oli hyvä ja uskon homman toimivan paremmin sitten, kun brunssia on toteutettu paikassa vähän pidemmän aikaa :)

Mukavaa sunnuntain jatkoa!<3

-Netta

Ladataan...

Lauantaina oli siinä mielessä huikea päivä, että kun suljin työpaikan oven, tiesin etten palaisi töihin kolmeen viikkoon. Tämä on omalla kohdallani erityistä siksi, että olen viimeksi ollut näin pitkällä yhtäjaksoisella lomalla noin 10 vuotta sitten! Aloitin nimittäin töissä käymisen 15-vuotiaana ja siitä lähtien olen ollut aina kaikki kesät ja muut loma-ajat töissä, samoin kuin olen myös työskennellyt koko ajan myös opintojeni ohella iltaisin. Koska viime lukuvuosi oli niin kovin työläs ja kiireinen, päätin että haluan tänä kesänä ehdottomasti pitää enemmän lomaa kuin aiempina vuosina. Niinpä olin heinäkuussa viikon lomalla ja nyt sitten elokuun alusta vielä nämä kolme viikkoa! Ihanaa luksusta. Ja varsinkin nyt, kun tuo aurinkokin on päättänyt näyttäytyä oikein kunnolla.

Luin Hesarista, että loma olisi hyvä aloittaa siten, että lähtee jonnekin vähän pidemmälle reissuun ja pois omasta kodistaan & tutuista ympyröistään. Lasketaanko tähän myös Tampere? :D Lähdin nimittäin ensimmäisenä lomapäivänä, eli sunnuntaina, kaverin kanssa sinne. Menimme moikkaamaan toista kaveriamme, joka asuu siellä, mutta on nyt pian muuttamassa Jyväskylään. Tämä yhteinen Tampere-reissu oli ollut suunnitelmissa jo pidempään, mutta nyt se oli vihdoin pakko toteuttaa, ennenkuin ystävämme muuttaa sieltä pois. Meillä oli oikein mukava kesäpäivä Tampereella, aurinko paistoi ja meininki oli hyvä.

Tampereella asuva ystävämme ehdotti, että aloittaisimme päivän brunssilla. Minun toiveeni oli alunperin ollut, että menisimme käymään Tampereella sijaitsevaan, Suomen ensimmäiseen kissakahvilaan. Kaverini oli kuitenkin etukäteen selvittänyt, että kyseinen paikka ei ikävä kyllä sunnuntaisin ole auki. Hän kuitenkin lohdutti minua, että brunssipaikkamme logossa olisi myös söpö kissa, ja niinhän siinä olikin!

Arvoitukseksi jäi, mistä moinen kissa kahvilan logoon on löytynyt, koska muuta kissamaista tässä Pella's Caféssa ei ollutkaan. Mutta paikka oli oikein symppis ja brunssi oli hyvää! Meillä ei ollut varausta, mutta paikkaan mahtui hyvin ilman sitäkin. Brunssi oli mielestäni hinta-laatusuhteeltaan aika samaa kuin Helsingissä, eikä tarjonnassa muutenkaan ollut mitään kovin yllättävää tällaiselle brunssien suurkuluttajalle. Mutta varsin mukiinmenevä tapaus kuitenkin.

Meidän lemppareiksi brunssipöydästä nousivat ehdottomasti nuo karjalanpiirakat, koska ne olivat sellaisia oikeita, itsetehdyn oloisia. Niitä kului meidän pöydässä kiitettävän monta. Samoin juustot olivat kiva lisä, ja kaikki muukin varsin hyvää.

Meillä Helsingin-tytöillä oli toiveena päästä tutustumaan Tampereen sisustuskauppatarjontaan, mutta tämä toive ei kyllä valitettavasti oikein täyttynyt. Sunnuntai vaikuttaisi olevan Tampereella päivä, jolloin sisustuskauppiaat lomailevat - kaikki sisustuskaupat yhtä lukuunottamatta olivat kiinni! Auki olleesta kaupasta nappasin mukaan lahjan yhdelle ystävälle, jolla on pian tuparit tulossa. Mutta erityisesti jäi harmittamaan, ettemme päässeet käymään Kantriinassa - ikkunoidensa perusteella se näytti juuri sellaiselta kaupalta, josta olisin tykännyt! Samalla kadulla sijaitsi myös paljon muita sisustuskauppoja, joten jos vain päädyn vierailemaan Tampereella arkena tai lauantaina sellaiseen aikaan kun kaupat ovat auki, on tuolle kadulle pakko vielä palata!

Epäonnisen shoppailureissun ja brunssin jälkeen päätimme suunnata Pyynikille. Siellä sijaitsee legendaarinen munkkikahvila, joka oikein kuhisi ihmisiä. Meillä oli mahat niin täynnä, etteivät munkit tällä kertaa maistuneet. Laskeuduimme pitkät portaat harjun alapuolella sijainneelle rannalle ja kävelimme niemenkärkeen istuskelemaan ja nauttimaan auringosta. Tuuli oli aika kova, mutta muuten oli ihanan lämpöistä. Takaisin tullessa ajattelimme mennä käymään näkötornissa, mutta jono näytti edelleen niin kovin pitkältä ja huomasimme torniin olevan myös pääsymaksun, joten päätimmekin siirtyä toiseen torniin - Tampereen uuden tornihotellin ylimmän kerroksen baariin/terassille.

Kyseinen hotelli on vielä mukavasti uudenkarhea ja sieltä on upeat näkymät; varmastikin paljon paremmat kuin tuolta Pyynikin tornista. Meitä helsinkiläisiä turisteja huvitti paikan nimi Moro-baari, mutta kuulemma tuo sana "moro" on niiiiin Tamperetta, ettei mikään muu sopisikaan yhtä hyvin.

Paikka oli tosi kivasti sisustettu, hauskoja valaisimia ja paljon mustavalkoisia valokuvia. Terassilla oli ihanan mukavia löhötuoleja ja sohvia sekä paljon vilttejä. Ruokaakin olisi saanut, mutta meillä oli edelleen vatsat liian täynnä, joten jäätee-, limu- ja mehulinjalla mentiin.

Näkymä oli hieno, pitkälle yli Tampereen. Kaverimme pystyi tuolta vielä esittelemään meille taloaan, kouluaan ja niin edelleen. Tilaa Tampereen Tornissa oli huomattavasti paremmin kuin Helsingin Tornissa, ja hintatasokin oli paljon asiakasystävällisempi. Jos asuisin Tampereella, voisin hyvin kuvitella tätä sellaisena after work -paikkana, jonne olisi kiva tulla perjantaina töiden jälkeen ystävien kanssa. Tai miksipä ei myös etkopaikkana ennen baariin menoa, tai vaikka mihin muuhunkin tarkoitukseen. Ihan tällaista samantyylistä mestaa ei kyllä Helsingistä löydykään :)

Kun meillä oli vielä alle tunti aikaa junamme lähtöön, halusi Tampereen-ystäväni vielä näyttää meille jotain. Hyppäsimme autoon, jolla sitten ajoimme vähän keskustasta poispäin. Kävelimme vähän matkaa autolta, kunnes pysähdyimme erään liikkeen eteen. Kaverini oli tuonut meidät kurkkimaan kissakahvilaa! Vaikka se ei ollutkaan auki, näki ikkunoista mukavasti sisään - ja kyllä vain, kissoja myös!

Onnistuimme bongaamaan ainakin 5 kissaa. Pääsääntöisesti ne näyttivät nukkuvan, mutta kyllä siellä myös joku jaksoi venytellä, kävellä, pestä itseään ja syödäkin. Yksi söpöläinen tuli ikkunaan istuskelemaan ja meitä tervehtimään.

Harmi, ettei kahvila ollut auki. Mutta sikäli tuo ei enää haittaa, kun Helsingissäkin on nyt oma kissakahvilansa! Sinne täytyy ehdottomasti tehdä visiitti pian.

Oli kyllä ihana ensimmäinen lomapäivä, ja ehkäpä pieni maisemanvaihdos myös auttoi unohtamaan paremmin työjutut ja irtautumaan tähän lomafiilikseen. Loman suunnitelmissa on ensinnäkin tänä lauantaina ystäväni häät, joissa olen kaasona & "seremoniamestarina", sekä ensi viikolla reissu Ahvenanamaalle ja Ruotsiin. Kolmannen lomaviikon suunnitelmat ovat avoinna, mutta siihen kuulunee ainakin mökkeilyä ja muuta rentoilua. Liikaa en halua suunnitellakaan, koska lomaan kuuluu leppoisuus ja ex tempore -tempaukset :)

Mukavaa & lämmintä viikkoa, muruset! <3

-Netta

Ladataan...

Hotellissa yöpymisessä ehkä parasta on aamupala. Se on niin tärkeä juttu, että vaikka olisi lomalla nimenomaan rentoutumassa ja nukkumassa pitkään, on silti valmis laittamaan kellon herättämään aamulla, jotta pääsee varmasti herkuttelemaan valmiiksi katettuun aamiaispöytään. Hotelliaamiaisten ainoa miinuspuoli lieneekin se, että ne loppuvat jo kymmeneltä - siis aivan liian aikaisin! Onneksi on olemassa brunssit. Tämä nykyinen kotikaupunkini Helsinki on varsinainen brunssittelijoiden keidas ja mekka (toisin kuin se pikkukaupunki josta olen kotoisin, siellä ei brunssia saa edelleenkään mistään). Täällä hyviä brunssipaikkoja löytyy nykyään oikeastaan joka kulman takaa, ja hyvä niin! Mikä voisi ollakaan ihanampaa sunnuntaiaamuna, kuin nukkua pitkään ja sitten kävellä brunssipaikkaan tapaamaan ystäviä. Myös lauantait käyvät samaan tarkoitukseen, mutta itselleni brunssipäiväksi on vakiintunut sunnuntai. Kerran kuukaudessa on minimi, mutta nytkin taitaa olla jo melkoisen monta sunnuntaita brunssiteltu putkeen :)

Hyväksi havaitsemiani brunssipaikkoja ovat ainakin keskustassa sivaitseva Kiila (hyvä hinta-laatusuhde), Kallion Pacifico (runsas ja edullinen), Koffin puiston Fanny (kiva miljöö ja sopivasti tarjottavia), Lasipalatsin Café Lasipalatsi (hyvät ruuat, mutta aina samat). Muutamia ei-niin-hyviä on myös tullut testattua ja joitakin kivoja odottaa vielä tutustumista, esimerkiksi Mille Mozzarelle ja Sandro. Tänään kävimme kuitenkin kaverin kanssa tutustumassa uuteen brunssipaikkaan nimeltään Block by Dylan. 

Dylanilla on jo Helsingissä muita paikkoja, ainakin Käpylässä, Ruoholahdessa ja Arabiassa. Arabian mesta on itselleni tuttu; olen käynyt siellä lounaalla ja brunssilla. Arabian toimipiste on kuuluisa ihanista salaateistaan, mutta sitä on paljon parjattu ulkonäöstään (oransseja muovituoleja ja vähän ruokalamainen tunnelma). Uusi Etelärannassa, Kauppahallia vastapäätä sijaitseva Dylan Block näyttääkin aivan erilaiselta kuin Arabian Dylan. Mielestäni todella viihtyisä miljöö ja ihanaa, että sisustuksessa oli käytetty paljon kasveja sekä suomalaista designia/suunnittelua. Sisustuksen ovat suunnitelleet Laura Seppänen sekä Suvi-Maria Silvola. Erittäin hyvää työtä, sanoisin! Mitä enemmän brunsseja koluaa, sitä vaativammaksi tulee myös miljöön suhteen ja alkaa vaatia vatsansa täytteen lisäksi myös silmänruokaa.

Dylan Blockissa sai kyllä hyvin täytettä myös vatsalleen. Erittäin hyvä hinta-laatu -suhde mielestäni! Brunssi maksoi 18,50 € / henkilö, mikä ei ole nykyään paha hinta verrattuna moniin muihin sunnuntaibrunsseihin. Tarjolla oli muitten Dylaneitten tapaan paljon salaatteja, perinteiset lämpimät ruuat nakkeineen, lihapullineen ja omeletteineen. Leipiä oli runsaasti, samoin jugurtteja ja muita. Kahvina oli punavuorelaisen Kaffa Roasteryn Tauko-kahvi ja teenjuojille puolestaan Kaffan irtoteetä monessa eri vaihtoehdossa. Skumppaakin olisi ollut tarjolla pienestä lisämaksusta!

Jos pitäisi sanoa jotain huonoa, niin varaamamme pöytä oli hyllä vähän huonolla paikkaa - tuossa kävi kamala tuuli ja viima aina kun joku tuli sisään tai meni ulos. Loppuvaiheessa päätimme sitten jo vaihtaa paikkaa, etten olisi taas kohta kipeänä.

Niin ja se mietitytti kyllä vähän, että miksi astiat pitäisi viedä itse? Tulee mieleen vähän Mäkkäri tai muu pikaruokala. Tuohon parinkympin summaan voisi kuvitella kuuluvaksi sen, että joku hakee astiasi. Sehän näiden brunssien ideana on, ettei itse joudu hommiin..? Ymmärrän toki sen, että tällä systeemillä säästetään esimerkiksi henkilökuntakustannuksista, mutta itselläni tulee todella vähän mieleen brunssipaikkoja, joissa pitäisi itse siivota omat jälkensä. Varsinkin kun kyseinen paikka oli niin tyylikkään ja fiinin oloinen, niin tämä hieman häiritsi seuruettamme, vaikkei mikään iso ongelma olekaan.

Iloinen brunssittelija kiittää ja kuittaa! Maha täynnä hyvää ruokaa ja kaunis miljöö ympärillä, mikäs sen parempaa. Jos pitäisi joku kouluarvosana antaa kyseiselle brunssille, niin kyllä se taitaisi saada ysin (9) ! Suosittelen :)

-Nettanen