Fiilistelyä museokorttelissa

A dream come true

Itsellä on aivan mahtava viikko takana, siis kaikin puolin! Eniten energiaa on antanut opintojen alkaminen kunnolla, sillä nyt ollaan päästy asiaan: aivohermot ja lasten kielihäiriöt täältä tullaan! Meillä oli keskiviikkona lukuvuoden ensimmäinen luento, jolloin päästiin logopedian asioiden suhteen täysin uuteen asiaan koskien mm. suun lihaksia ja niiden toimintaa. Toki aika paljon tuli kertausta myös aivohermoista ja niiden toiminnasta, jotka meidän tulisi tämän kurssin jälkeen osata unissaankin. Viikko alkoi kuitenkin pienessä jännityksessä, sillä meillä oli ensimmäinen tapaaminen ensikontaktiterapian asiakkaan kanssa ja pääsimme parini kanssa tänään suunnittelemaan tulevia kuntoutuskäyntejä. Terapian suunnittelu on todella mielenkiintoista, mutta myös haastavaa, sillä se vaatii uusiin asioihin perehtymistä sekä taitoa yhdistää kuntoutuselementti erilaisiin peleihin ja harjoituksiin.

Viikon toinen kohokohta oli torstaina, kun pääsin seuraamaan yhden meidän opettajan pitämää puheterapiaa kahdelle eri asiakkaalle. Oli todella avartavaa nähdä, miten puheterapeutti eri tilanteissa toimii ja millaisia harjoituksia voi esimerkiksi käyttää. Yllätyksenä tuli se, kuinka monella tavalla yhtä leikkiä tai peliä voi käyttää eri taitojen harjoitteluun. Meidän opinnoissa mielestäni mahtavaa on se, että käytännön läheisyys kulkee käsikädessä opintojen kanssa koko opiskeluajan.

Perjantai kuluikin kokonaan arviointimenetelmien parissa, sillä vaikka eilen oli vain yksi luento 14-16 niin itse tulin yliopistolle jo puoli kahdentoista aikaan syömään ja väsäämään ryhmäni kanssa power point -esitystä kahdesta lasten arviointiin käytettävästä testistä. Logopedian opinnoissa yllättävän paljon aikaa kuluukin erilaisten ryhmätöiden ja -esitysten tekemiseen. Meidän olisi myös tarkoituksena harjoitella testien tekemistä itsenäisesti ja kirjoittaa kokemuksistamme oppimispäiväkirjaa. Välillä tuntuukin, että logopedian opiskelijan harteilla on aika paljon itsenäistä opiskelua (miksei muillakin yliopistoaloilla) ja on täysin omasta itsestä kiinni, kuinka hyvin asiat haluaa/jaksaa opetella.

Ja mikä parasta tässä viikossa, niin pääsin taas pitkästä aikaa viettämään rentoa viikonloppua Pohjanmaalle lapsuuden maisemiin. Itse rakastan maaseutua, vaikka kaupungissakin hyvin viihdynkin. Luvassa siis rento ja toivottavasti stressitön viikonloppu!

Nahkatakki (vila), neuletakki (object), huivi (pieces), toppi (h&m), farkut (pull & bear), nilkkurit (anna field).

Tekstiä kuvittamassa tällä kertaa tiistaina otettuja asukuvia. Olen jo pitkään odottanut pääseväni ottamaan kuvia Amurin työläismuseokorttelin maisemissa, jossa on aivan ihania vanhoja rakennuksia ja mukulakivikatuja. Eihän täällä Tampereella olekaan tullut asuttua kuin vasta kolme ja puoli vuotta ja nyt vihdoin pääsin näihin maisemiin. Tästä saan kiittää siskoani, joka innostui taas lähtemään kuvailemaan kanssani. En voi kun todeta, että ihanat maisemat ja kirpeän viileä, syksyinen sää!

Ihanaa viikonloppua kaikille! :)

Kommentit

Jani-75 (Ei varmistettu)

Tyylikäs nuori nainen:)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.