Opintojen teoria ja käytäntö käsi kädessä

A dream come true

Joka kerta kun kävelen yliopiston ohi, mieleni valtaa syvä kiitollisuus siitä, että saan opiskella juuri tätä alaa. En voisi kuvitella mitään parempaa.

Monesti tulee kirjoitettua vain opintojen työläydestä, mutta kyllä opinnoissa on myös paljon asioita, joista voi olla kiitollinen. Olen erittäin tyytyväinen, että logopedian opiskelu on niin monipuolista ja kuten otsikkokin kertoo, niin teoria ja käytännön harjoittelu kulkevat käsi kädessä. Logopedian opintoihinhan kuuluu ainakin Tampereella kandivaiheessa 15 opintopisteen edestä ohjattuja asiakastöitä ja maisterivaiheessa 5 opintopisteen klinikaharjoittelu ja 25 opintopisteen pitkä harjoittelu. Eli kaiken kaikkiaan 45 pintopisteen edestä ohjattua harjoittelua ja asiakastöitä. Nämä ovat mielestäni kaikkein opettavaisimpia kursseja ja näissä pääsee hyödyntämään luennoilla opittuja asioita. Lisäksi ohjattuihin asiakastöihin kuuluu aina opettajien pitämiä ohjauskertoja, joissa voi saada helpotusta epätoivoon, vinkkejä terapiaan sekä vertaistukea muilta opiskelijoilta. Harjoittelut kun eivät aina suju ihan ongelmitta.

Ainakin Tampereella meillä kuuluu näihin ohjattuihin asiakastöihin yhteensä neljä asiakasta eli neljä harjoittelujaksoa. Ensimmäinen harjoittelu on ensikontaktiterapia, jossa asiakkaalla on yleensä äännevirhe. Ensimmäisen harjoittelun päätarkoitus on kuitenkin harjoitella asiakkaan kanssa toimimista, mutta myös tehdä terapiasuunnitelma ja toteuttaa terapiaa tämän mukaan. Ensikontaktiterapian teimme tänä vuonna pareittain, mikä oli ihan mukavaa sillä kyseessä oli ensimmäinen harjoittelu. Toisessa harjoittelussa, mikä itsellä loppui eilen (WUHUU!), on asiakkaana kielihäiriöinen lapsi, jolle myös suunnitellaan ja toteutetaan kuntoutusjakso. Kuntoutusjakso on toisessa harjoittelussa pidempi eli 22 x 45 minuuttia kuin ensikontaktiterapiassa (12 x 45min). Tuntuukin, että tuo toinen harjoittelu vei keväästä suurimman osan ajasta, kun miettii kuinka paljon aikaa tiedon hankkimiseen, terapian suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä loppuarvion tekemiseen menee aikaa.

Kaksi viimeistä harjoittelujaksoa toteutuvat mielestäni hyvin samoilla periaatteilla kuin kaksi ensimmäistäkin. Kolmas harjoittelujakso on saman pituinen kuin kielihäiriöterapiajakso ja viimeinen harjoittelujakso taas saman pituinen kuin ensikontaktiterapian kuntoutusjakso. Kaikilla harjoittelujaksoilla tulee tehdä harjoittelukertomus (max. 14 sivua), laatia vaadittavat sopimukset ja hankkia luvat, tehdä kuntoutussuunnitelma sekä lopuksi loppuarvio. Itse olen kokenut kuntoutusjaksot hyvin työllistävinä, sillä terapian suunnittelu on ainakin alussa hyvin hidasta ja siihen saa uppoamaan valehtelematta useampia tunteja. Saati jos haluaa oikein panostaa ja askarrella terapiaan kivoja materiaaleja, joiden avulla harjoittelu sujuu esimerkiksi lasten kanssa huomattavasti helpommin.

Itse olen ainakin harjoitteluiden myötä innostunut ostamaan (ehkä hieman liikaakin) itselle kaikenlaisia pelejä ja kortteja, joita voi hyödyntää terapioissa. Lisäksi olen askarrellut varmaan joka terapiakerralle jotain uutta materiaalia, jolla harjoitella. Tämä ei tietenkään ole mitenkään pakollista eikä tällaista vaadita harjoitteluissa, mutta itse olen kokenut sen erittäin hauskana ja antoisana. Lisäksi monesti materiaalia on hauska tehdä juuri lapsen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan ja tällaisia materiaaleja harvoin löytyy valmiina. Onneksi meillä on kuitenkin koululla melko laaja varasto erilaisia pelejä ja leluja, joita voi vapaasti käyttää ja hyödyntää myös terapiassa.

Kysykää jos jokin jäi vielä mietityttämään! :)

PS. Mietin Q&A-postauksen tekemistä, eli jos teillä on kysymyksiä liittyen logopediaan tai opiskeluun niin laitelkaa niitä myös kommenteihin! :)

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei!
Kiitos sinulle, blogistasi on ollut paljon hyötyä pohtiessani logopediaopintoihin hakeutumista. Haluaisin kysyä juurikin noista harjoitteluista. Painottuuko kuinka paljon lasten puolelle nuo opinnot ja harj.terapiat tai muut harjoittelut yms. Itselläni on vahva kiinnostus aikuispuolelle, etenkin neurologiset potilaat jne. Mutta lasten puoli on taas ehkä vähän pakkopullaa ️ olenkohan ihan hukassa opinnoissa jos sinne sattuisin pääsemään? Olen itse tuolla neuron puolella sairaalassa työskennellyt, eli puheterapeutin työnkuva sillä puolella melko tuttua ️

ellaa's
A dream come true

Heippa!

Sekä teoriaopinnot että harjoittelut suoritetaan lasten ja aikuisten osalta. Meillä Tampereella esimerkiksi ensimmäisenä vuonna käsitellään paljon lapsen puheen kehitystä ja sen tukemista, sillä se luo vahvan pohjan häiriökursseille. Ensimmäiseen vuoteen meillä kuuluu myös päiväkotiryhmän ohjaus. Toisena vuonna on 12 opintopisteen lasten puheen ja kielen häiriöiden kurssi ja kaksi harjoittelua, joissa molemmissa on lapsiasiakkaat. Toisena vuonna alkaa tulla sitten enemmän aikuisiin liittyviä kursseja ja kolmantena vuonna on kaksi aikuisasiakasta. Eli lasten häiriöitä ja kuntoutusta koskevat kurssit on myös pakko kaikki käydä, mutta luulen että ne ovat kaikille sinänsä todella mielenkiintoisia, vaikka ei olisikaan suuntautumassa lasten pariin töihin. Eniten nuo teoriakurssit ja harjoittelut painottuvat siis lapsiin ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Myös itse tiedän logopedian opiskelijoita, jotka eivät ole olleet kauhean innostuneita lasten kanssa työskentelystä, mutta harjoittelut ovat kyllä hyvin sujuneet kaikilta!

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei :) Olen pohtinut hakemista logopedialle ja opinnot vaikuttaa todella mielenkiintoisilta! Haluaisin kysyä, minkälaisia tyyppejä logolla opiskelee? Itse olen hieman ujo ja pelkään esiintyä/puhua suuren joukon edessä, olenko soveltuva alalle? Tulen kuitenkin toimeen kaikenlaisten ihmisten ja erityisesti lasten kanssa ja olen muuten sosiaalinen.

ellaa's
A dream come true

Heippa!

Pahoittelut,  että vastaaminen kesti. Kyllö meillä ihan kaikenlaisia opiskelijoita opiskelee, joten ei kannata liikaa tätä murehtia! :) Kaikki meidän nykyiset opiskelijat sopivat mielestäni omalla tavallaan tälle alalle! Ujous ei ole todellakaan mielestäni este, mutta asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä muiden alojen ammattilaisten kanssa tulee luonnollisesti uskaltaa toimia :)

Olen aikaisemmin tässä postauksessa kertonut omista odotuksistani ja todellisuudesta logopedian opintojen suhteen. Tuossa postauksessa juttua myös opiskelijoista. :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.