Ladataan...
A dream come true

Lontoosta suunnistimme siis kohti Pariisia Eurostarin junalla, joka kulkee Lontoon St. Pancrasin asemalta Pariisiin. Matka kesti parisen tuntia ja vaikka matka kanaalin alta junalla ensin hieman kauhistutti, mutta en loppujen lopuksi edes huomannut missä välissä juna kyseisen kohdan ohitti. Saavuimme Pariisiin illalla kuuden aikaan ja kävelimme hotellille kahden kolmen kilometrin matkan. Hotellille pääsemisen jälkeen alkoi ruokapaikan metsästys, joka meinasi olla yhtä tuskaa, sillä emme olleet etsineet ravintolaa etukäteen kuten Lontoossa. Pitkän etsinnän jälkeen päädyimme Cafe Marco Poloon, joka oli kyllä positiivinen yllätys. Ruoka oli todella hyvää ja pääruoka viinipullon ja jälkiruoan kera maksoi alle 60 euroa.

Seuraava päivä olikin sunnuntai ja päätimme käyttää sen hyväksi kiertämällä kaksi päänähtävyyttä eli Eiffel-tornin ja Riemukaaren. Emme olleet ostaneet näihin lippuja ennakkoon, mutta Riemukaareen pääsimme kiipeämään pienen jonottamisen jälkeen. Itse sain onneksi lipun ilmaiseksi alle 26-vuotiaana, mutta poikaystävälleni lippu piti ostaa. En edes voinut kuvitella, että Riemukaaresta on niin upeat näkymät. Jotenkin Riemukaari ei vaikuta niin korkealta, että sieltä näkisi paljoakaan, mutta upeasti sieltä koko Pariisi näkyi. Riemukaaresta olikin hyvä pongata Pariisisn suuria nähtävyyksiä aina Eiffel-tornista Montmartren kukkulaan.

Riemukaaren luota pääsee kävelemään todella kätevästi Eiffel-tornille parissakymmenessä minuutissa. Arvatenkin Eiffel-tornin läheisyys kuhisi niin tustisteja kuin matkamuistomyyjiä. Torniin oli aikamoiset jonot ja koska meillä ei ollut minkäänlaisia ennakkolippuja, päätimme tyytyä ihailemaan tornia maan tasalta. Lisäksi korkeanpaikan kammoisena en olisi varmaan koskaan selviytynyt ylös asti tornissa, joten asia ei jäänyt edes jälkikäteen kovasti harmittamaan. Loppupäivä kuluikin kaupungilla kiertäen ja perinteisesti ruokapaikkaa etsien.

Tiistaipäivä käynnistyi erittäin tehokkaasti kuudelta aamulla heräten, sillä meidän piti ehtiä Louvren taidemuseoon jonottamaan jo ennen yhdeksää, sillä olimme jostain kumman syystä (ihan hyvä kyllä) ostaneet ennakkoliput heti yhdeksäksi aamulla. Museon luona oli jo todella paljon jonoa ja olin erittäin tyytyväinen, että ei tarvinnut mennä jonoon, josta lippuja sai vasta ostaa, sillä jono oli pitkä! Pienen jonotuksen jälkeen pääsimmekin todella kivuttomasti museoon jo sisään, minä jälleen kerran alle 26-vuotiaana ilmaiseksi. Ensimmäisenä oli pakko juosta katsomaan Mona Lisaa, sillä tiesimme, että ehtiessämme sinne ekojen joukossa, voisimme jopa nähdä jotain. Saliin päästessä siellä oli vain muutama ihminen meidän lisäksi ja saimmekin heti eturivin ihastelupaikat! Puoli tuntia myöhemmin salia ohittaessamme ei näin enää todellakaan ollut! Sali oli tuolloin ihan tupaten täynnä ja taulun näkemisestä kuin vilaukselta oli kyllä turha haaveilla!

Löytyipäs Louvrestakin paikka, jossa sai kuvan ilman että taustan täyttävät miljoonat turistit! Louvressa oli kyllä kiitettävästi väkeä joka puolella ja etenkin tunnettujen taideteosten edessä oli sellainenkin ryysis että.. Kiertelimme Louvressa kuitenkin usemman tunnin ja ehdimme kiertämään mielestäni aika kattavasti eri osastoja, vaikka kaikkea ei mitenkään ehtinyt näkemään. Päällimmäisenä mieleen jäi kuitenkin ehdottomasti Mona lisa, joka kiehtoo itseäni erityisen paljon, sillä olen aina ollut hyvin kiinnostunut Leonardo da Vincistä ja hänen taiteestaan. :)

Louvren lähellä oli kyllä todella paljon kaikkea nähtävää aina Louvren pyramidista Luxorin obeliskiin. Louvren museosta olikin hyvä lähteä kävellen kohti Luxorin obeliskia, jolloin matkan varrella tuli vastaan paljon nähtävää. On kyllä niin totta, että Pariisista näkee todella paljon enemmän kävelemällä kuin esimerkiksi metrolla kulkemalla. Suosittelen ehdottomasti kävelemään Pariisissa niin paljon kuin mahdollista, sillä ainakin me näimme todella paljon upeita rakennuksia ja nähtävyyksiä (joiden kaikkien nimeä en edes tiedä), mutta myös sitä Pariisin ei-niin-hienoa puolta eli kerjäläisiä ja sitä todellista elämää suurkaupungissa. Yritän kirjoitella pian toista postausta, jossa lisää meidän Pariisin matkasta! :)

Ladataan...
A dream come true

Toinen vuosi logopedialla on pian alkamassa, sillä ensimmäiset logopedian luennot alkavat kahden ja puolen viikon päästä, mutta osa muista kursseista alkaa paria päivää aikaisemmin. Kyllä tätä on jo odotettukin, sillä itse menen kouluun ainakin uutta intoa puhkuen etenkin, koska meillä alkavat aineopintojen kurssit, joilla päästään oikeasti siihen asiaan. Meillä alkaakin heti ensimmäisenä lasten puheen ja kielen häiriöt -kurssi, joka vaikuttaa supermielenkiintoiselta.

Varaudun kyllä jo samalla siihen, että tulossa on rankkaa opiskelua ja pitkiä päiviä. Vanhempien opiskelijoiden mukaan kahdeksasta kahdeksaan päivät yliopistolla eivät ole urbaanilegendaa vaan täyttä totta toisena opiskeluvuotena. Nyt jo lukujärjestyksessä vilahtelee aamukahdeksalta alkavia päiviä sekä kuuteen asti kestäviä luentoja. Lisäksi luvassa on paljon hommaa muun muassa ensikontaktiterapian kanssa. Odotankin innolla, että sen pitämisen pohjaksi saisi lisää tietoa. Tällä hetkellä tuntuu, että ensikontaktiterapiaan mennään silmät sidottuna.

Jännittävän toisesta opiskeluvuodesta tekee myös se, että saamme vihdoin omia asiakkaita. Tai omia ja omia, sillä ensimmäinen harjoittelu suoritetaan pareittain äännevirheen parissa. Keväällä saamme kuitenkin jo (toivottavasti) ikioman asiakkaan. Uskon, että tästä tulee hyvin jännittävä, mutta myös opettavainen kokemus. Olisin mieluusti ottanut oman asiakkaan jo nyt syksyllä, mutta resurssien takia harjoittelu tehdään pareittain. Ehkä stressitasokin pysyy pienempänä, kun ei tarvitse selviytyä harjoittelusta yksin.

Toinen todella mielenkiintoinen kurssi, jota odotan on arviointimenelmät, jossa tutustutaan erilaisiin puheen, kielen ja viestinnän arviointivälineisiin ja käydään ilmeisesti läpi erilaisia harjoituksia, joilla testata puhetta ja äänen käyttöä. Viime vuonna ylemmän vuosikurssin opiskelijat ainakin tekivät meille jonkinlaisen suun motoriikan testauksen ja luvassa on varmasti paljon muitakin harjoituksia ja arviointimenelmiä. Ihanaa, kun tietää että toisena vuotena päästään vihdoin asian ytimeen! Tätä varten sitä on tultu opiskelemaan ja nyt pääsee oikeasti näkemään, mitä kaikkea tulevaan työhön kuuluu!

Lääketieteen opinnot kuuluvat myös kiinteästi toisen ja kolmannen vuoden opintoihin, sillä lääketieteen kursseja on niille vielä kaksi. Toinen kursseista on puhelääketiede, joka alkaa toisena vuotena ja jatkuu ilmeisesti vielä kolmannen vuoden puolelle. Kurssilla käsitellään korvan, ääntöelimistön ja kuuloradan toimintaa ja kurssi on laajudeltaan 7 opintopistettä eli ei mikään ihan kevyt ja pieni kurssi. Nyt meillä näyttäisi alkavan kurssista foniatrian osuus lokakuussa. Jei! Toinen lääketieteen kursseista on psykiatria, jonka voi suorittaa periaatteessa koska tahansa kolmen ekan vuoden aikana, koska Tampereella se suoritetaan kirjatenttinä. Ajattelin yrittää saada kurssin suoritettua myös tänä vuonna.

Lisäksi luvassa on iki-ihania tiedekunnan yhteisiä kursseja, mutta vain yksi ja siis viimeinen laatuaan. Itse sain hyväksiluettua ammattikorkeakoulussa suorittamani englannin ja puheviestinnän kurssit, joten niistä ei onneksi tarvitse murehtia. Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä kurssi sen sijaan pitäisi suorittaa.. En odota tätä yhtään innolla, sillä ruotsi ei ole ikinä kuulunut vahvuuksiini.. Lisäksi toisena vuotena on meillä suomen kielen äänne- ja muoto-opin kurssi, joka jännittää jo valmiiksi, sillä ylemmän vuosikurssin opiskelijat ovat kertoneet kurssin olevan paljon työtä vaativa, koska meillä ei ole samanlaista pohjaa siihen kuin äidinkielen opiskelijoilla, joille kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti.. Työläs kurssi siis luultavasti luvassa, mutta varmasti myös mielenkiintoinen opintojen kannalta. Toisena vuotena jatkuvat myös psykologian perusopintojen suoritukset, joista itsellä on suorittamatta yksi kurssi + toinen kurssi, jonka tentin nyt elokuussa.

Itse valitsin toiselle vuodelle vapaaehtoisina opintoina myös vokologian perusopintojen yhden kurssin eli puhetekniikan ja äänenkäytön perusteet. Muutama opiskelija ylemmältä vuosikurssilta oli käynyt kurssin ja suositteli sitä. Kurssi myös tukee aika hyvin meidän alan omia opintoja ja itsellä oli tilaa vielä tyhjää tilaa kalenterissa, joten päätin ottaa myös kurssin. Logopediassa ei valinnaisille opinnoille juurikaan ole varattu tilaa, paitsi maisterivaiheen 20 opintopistettä, mutta siltihän niitä voi oman mielensä mukaan suoritella.

Kysykää ihmeessä, jos jokin asia jäi mietityttämään tai haluat tietää lisää logopedian opinnoista! :)

Ladataan...

Ladataan...
A dream come true

Lähdettiin viime keskiviikkona neljän aikaan yöllä junalla Tampereelta kohti Helsinkiä ja lentokenttää. Etukäteen jo kauhistelin, että mitenköhän onnistuu herääminen hieman yli kahdelta yöllä, mutta kaikin puolin hyvinhän se sujui. Paitsi, että kaikki aina junasta lentokoneeseen ja bussiin Lontoossa olivat myöhässä. Ja tällaiselle tarkalle ja suunnitelmalliselle ihmiselle se meinasi tuottaa suurta tuskaa. Pääasia kuitenkin (näin jälkikäteen) ajateltuna on se, että ehdimme Tampereella junaan, Helsingissä junasta junaan ja lopulta lentokoneeseen ja Lontoon päässä oikeaan bussiin. Ja päästiinhän me sitten lopulta hotellillekin metrokyydin jälkeen.

Hotelliin pääsi kirjautumaan vasta kahden jälkeen, joten menimme etukäteen katsomaani (onneksi!!) ravintolaan syömään, vain parin sadan metrin päässä meidän hotellilta. Ravintolan, tai oikeastaan pubin nimi oli The Victoria (10A Strathearn Pl, Paddington, London W2 2NH) ja voin kyllä suositella erittäin lämpimästi! Oli ehkä paras ateria, mitä söin koko Lontoon reissun aikana ja paras fish and chips -ateria, jonka olen koskaan syönyt! Kannattaa ehdottomasti tsekata tämä paikka, jos sattuu olemaan lähettyvillä.

Ekana päivänä oli tarkoitus mennä käymään vielä Natural history museumissa, mutta sattuneesta kaatosateesta ja äärettömän pitkästä jonosta johtuen päätimme suunnistaa suoraan Harrodsille pääosin ikkunaostoksille. Harrods on mielestäni ihana tavaratalo, mutta vaate- ja koruosastoja on melkeimpä turha edes kiertää pienellä budjetilla, paitsi jos haluaa ihastella timantteja tai saada itselle pahan mielen :D No ei sentään, aika kauan mekin viihdyimme tavaratalossa kierrellen eri osastoja. Itselle tärkein oli tietysti suklaa- ja teeosasto, josta mukaan tarttuikin kaksi suklaarasiaa. Harrods on mielestäni kauppa Lontoossa, jossa on pakko käydä. Ihan vain vaikka ostamassa suklaata tai teetä! :) Ensimmäisen päivän iltana menimme vielä Paddingtonin rautatieasemalle etsimään Paddington nallea esittävän patsaan ja Paddington kaupan. Nähtävyyksiä näistä kumpikin, niin lapsille kuin lapsenmielisille! :)

Toinen päivä käynnistyi suunnitellusti James Bond näyttelyssä, joka on ilmeisesti vielä jonkin aikaa Lontoon elokuvamuseossa Covent Gardenissa. Poikaystäväni on innokas Bond-fani ja keksin pari päivää ennen matkaa, että menisimme käymään näyttelyssä. Esillä oli Bond elokuvista tuttua tavaraa ja materiaalia, etenkin ajoneuvoja. Näyttely oli kyllä kaikin puolin kiva ja ehdottomasti mielestäni näkemisen arvoinen. Näyttelyn jälkeen menimme pyörimään Covent Gardeniin, josta löysimme sattumalta Jubilee Marketin, jossa oli myynnissä ruokaa, taidetta, käsitöitä ja matkamuistoja. Alue oli söpön pieni ja kiersimmekin sen vain puolikatsellen läpi.

Olen käynyt kerran aiemmin Lontoossa ja muistin, että Covent Garden on esiintyjien suosiossa. Näin oli viisi vuotta sitten ja nytkin saimme seurata yhden esiintyjän show'ta. Kannattaa ehdottomasti varata aikaa kiertelyyn ja istuskeluun Covent Gardenissa, sillä siellä on aika jotain meneillään. Vinkkinä myös, että Covent Gardenista löytyy Laduréen myymälä (aivan taivaallisia macaroneja). Itse en ehtinyt käymään myymälässä, mutta Pariisissa myymälä tuli sen sijaan tutuksi! :)

Suunnistimme Covent Gardenin jälkeen Oxford streetille, johon ei ole kovin pitkä kävelymatka. Oxford streetiltä löytyy liikkeitä laidasta laitaan, omia lempiliikkeitäni siellä ovat erityisesti New look ja River Island. Itselle on muodostunut jo hieman tavaksi, että River Islandilta on aina pakko ostaa laukku, kun sinne pääsee ja niin tein nytkin. Ruokapaikkoja Oxford streetillä sen sijaan on vähän ja on melkeimpä välttämätöntä poiketa sivukaduille jos haluaa muuta kuin mäkkärin hampurilaisaterian. Me päädyimme pitkän etsinnän jälkeen valitettavasti syömään Angus steakhousessa, joka oli ihan ok jäätävään nälkään, mutta parempaa ja eksoottisempaakin olisi varmasti löytynyt.

Itselle yksi ehdoton juttu, mitä halusin Lontoossa tehdä oli mennä nauttimaan iltapäiväteetä johonkin kivaan paikkaan. Viisi vuotta sitten käydessäni Lontoossa löysin sattumalta aivan upean iltapäiväteepaikan nimeltään Bea's of bloomsbury. Torstai iltapäivällä kello oli kuitenkin jo sen verran paljon suunnistaessamme iltapäiväteelle, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäi mennä iltapäiväteelle Selffridgesin tavaratalon kahvilaan, jossa iltapäiväteetä tarjoillaan tavaratalon sulkemiseen saakka.

Paikka oli kaikin puolin kiva ja palvelu todella hyvää, mutta tyydyimme tällä kertaa teeheen, itse valitsemaan leivokseen ja skonssiin täytteineen täydellisen iltapäivätarjottimen sijasta. Ja ihan hyvä näin, sillä ite olin jo näiden jälkeen ihan täynnä, vaikka tarjottimet leivoksia täynnä houkuttelevilta näyttivätkin. Hyvästä teehetkestä huolimatta aion ensi kerralla suunnistaa Bea's of bloomsburyn kahvilaan iltapäiväteelle. Kannattaa kuitenkin huomata, että osaan heidän kahviloista on välttämätöntä tehdä varaus etukäteen. Illalla energiaa riitti kummasti vielä käydä katsomassa Big ben ja Westminister abbey, joista saikin räpsittyä kivoja kuvia auringon laskiessa.

Kolmas päivä käynnistyi heti aikaisin aamusta, sillä halusimme mennä Lontoon eläintarhaan heti sen auettua välttääksemme ruuhkat. Kiertelyyn meni kyllä kiitettävästi aikaa, sillä nähtävää oli paljon aina kirahveista boaan ja gorilloihin. Meillä kului eläintarhassa varmaan kolmesta neljään tuntia kaikkea ihmetellessä. Kiertelyn jälkeen kävelimme Regent's Parkin läpi takaisin keskikaupunkia kohti etsien ruokapaikkaa. Suosittelen kävelemään puiston läpi, sillä se oli todella upea ja olisi mahtava paikka esimerkiksi piknikille. Puistossa oli mahtavia suihkulähteitä ja kauniita istutuksia.

Todella pitkän ja raskaan etsinnäin jälkeen päädyimme Ponti's nimiseen italialaiseen ravintolaan (5-7 John Prince's St, Marylebone, London W1G 0JN). Itse asiassa ihan Oxford streetin vieressä. Ja pizzaahan sieltä oli pakko ottaa. Itse otin kaikista yksinkertaisimman pizzan eli margharitan ja voin sanoa, että oli muuten paras pizza, mitä olen koskaan eläissäni syönyt! Siis järjettömän hyvää, vaikka täytteitä oli vain pari. Suosittelen ehdottomasti!

Kiertely jatkui iltapäivästä päähänpiston seurauksena British museumiin, johon jonotimme ehkä vartin verran. Kiertelimme museossa vähän siellä sun täällä, katsellen kaikkea mikä itseämme kiinnosti. Missään nimessä en olisi lähtenyt joka paikkaa kiertämään, vaan päätimme kuljeskella käytävillä ilman sen suurempaa päämäärää.

Museossa kiertelyn jälkeen päätimme vielä käydä tsekkaamassa Buckinghamin palatsin ja sitä ympäröivän alueen. Palatsin edessä on kaunis aukio, jossa on Victoria memorialin veistos. Tämä on mielestäni myös todella upea ja näkemisen arvoinen. Seuraavana päivänä eli lauantaina olikin edessä taas matkustuspäivä, sillä lähdimme junalla Lontoosta kohti Pariisia puolen päivän jälkeen ja kiertely lauantaina jäikin pelkkään King's Crossin asemalla käymiseen, sillä siellä on Harry Potterista kuuluisa Platform 9 3/4, jossa olisi saanut kuvauttaa itsensä seinän läpi menevän matkalakkukärryn kanssa. Mutta voi sitä jonoa, mikä tähän kuvan ottamiseen oli.. Jäi siis meiltä harmittavasti välistä, sillä meidän piti ehtiä Pariisin junaan.

Seuraava postaus koskeekin arvattavasti meidän Pariisin reissua, joka kesti neljä päivää. En enää edes muista, mistä idea Lontoon ja Pariisin reissujen yhdistämisestä tuli, mutta näin jälkikäteen olen kyllä tosi tyytyväinen, että tuli reissuun lähdettyä ja kumpaankin kaupunkiin riitti vallan mainiosti tuo neljä päivää kiertelyaikaa kunhan suunnitteli aikataulut hyvin! :)