Ladataan...
THE ECO LOG

Ajattelin, että tähän väliin voisin kirjoittaa hieman siitä, miksi tämän blogin halusin perustaa ja mihin tällä pyrin. Eli, itse blogin perustaminen on pyörinyt mielessä jo monien vuosien ajan. Tosin aihealueet ja päämärät ovat vuosien aikana kääntyneet päälaelleen - siinä, missä kymmenen vuotta sitten haaveilin omasta muotiblogista, päädyinkin loppujen lopuksi kirjoittamaan “kestävästä kulutuksesta” - ja hyvä niin.

Tästä päästäänkin itse asiaan. Mitä on “kestävä kulutus”? Onko sellaista olla edes olemassa?

Periaatteessa ei, koska kaikki kulutus saastuttaa ja syö luonnonvaroja jossakin määrin. Sinällää “ kestävä kulutus” on paradoksaalinen käsite -se on täysin järjenvastainen. Tosiasia kuitenkin on, ettei käsitteelle “kestävä” (sustainable) ole olemassa universaalia määritelmää. Valtiot, yritykset, organisaatiot, media, poliitikot, tutkijat, kuluttajat jne. puhuvat “kestävästä kehityksestä” tai “kestävästä kulutuksesta” vailla täydellistä yhteisymmärrystä, mitä käsitteellä tarkoitetaan tai mitä siihen sisältyy. Niinpä “kestävälle kulutukselle” on myös olemassa monta eri määritelmää, ja siksi onkin fiksua avata nyt, mitä minä tarkoitan puhuessani aiheesta.

Minä ymmärrän kestävän kulutuksen vaihtoehtoisena lähestymistapana nykyiseen kulutuskulttuuriin, mutta en kuitenkaan anti-kulutuksena (vaikka se olisikin kaikista kestävIN tapa). Kestävä kulutus on tietoista, vastuullista ja harkinnanvaraista kuluttamista. "Kestävä" käsitteenä sisältää kolme ulottuvuutta eli sen lisäksi, että kulutuksen tulisi olla ympäristön kannalta kestävää, tulisi sen olla sitä myös sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta. Tuotannon eettisyys sekä luonnonvarojen käytön minimointi ja kierrätys ovat kaikki yhtä tärkeitä elementtejä. Alla on kaksi hyvää määritelmää, jotka osuvat hyvin yhteen sen kanssa, miten myös itse käsitteen ymmärrän.

Entäs, mikä tämän blogin tarkoitus on?

Päällimmäinen tarkoitus on tarkastella ja myös kyseenalaistaa kulutusta ja vallitsevaa kulutuskulttuuria sekä pohtia vaihtoehtoisia tapoja elää ja kuluttaa vastuullisemmalla ja kestävämmällä tavalla, kuitenkaan hyvinvoinnista (huom. ei sama kuin elintaso) tinkimättä. Eli kirjoitan nimenomaan kuluttujan näkökulmasta, ja miten kuluttajan valinnoilla voidaan pyrkiä kohti muutosta. Kirjoitan aiheesta (ja välillä myös aiheen vierestä) puhtaasta mielenkiinnosta ja halusta kehittyä ja oppia lisää. Viimeisen vuoden olen opinnoissani keskittynyt kestävän kehityksen ja erityisesti kulutuksen kysymyksiin, mikä viimeistään on sytyttänyt liekkini aihetta ja tämän blogin perustamista kohtaan.

Olen erittäin onnellinen, jos blogini inspiroi myös teitä pohtimaan samoja asioita ja muuttamaan omia kulutustottumuksiaan, mutta tarkoitus ei ole tuomita ketään. Itsekin vielä yritän löytää tasapainoa näiden monimutkaisten kysymysten keskellä ja siitä tässä nimenomaan on kysymys - kriittisemmin tarkastella omaa kulutustaan ja ymmärtää sen vaikutukset "isommassa kuvassa" ja pyrkiä jatkossa tekemään viisaampia valintoja.

-Jemilia ♡

Share
Ladataan...

Ladataan...
THE ECO LOG

Maailmassa tuotetaan joka vuosi yli 311 miljoonaa tonnia muovia, josta noin 40 % päätyy kertakäyttöisiin tarkoituksiin. Nämä luvut ovat sinällään hulluja, ottaen huomioon, että muovi on materiaali, joka on valmistettu kestämään ikuisesti, mutta silti sitä käytetään täysin päinvastaisiin tarkoituksiin. Muovi ei nimittäin katoa koskaan kokonaan (ellei sitä polteta), vaan se hajoaa aina vain pienempiin osiin, joita ei enää lopulta paljaalla silmällä pysty näkemään (ks. mikromuovi). Muovin hajoamisprosessiin voi kulua jopa 500-1000 vuotta, mutta siitä huolimatta se ei maannu pois ikinä.

Äskettäin julkaistu uusi globaali muovin kulutustutkimus tarjoaa entistäkin hätkähdyttävämpiä lukuja. Tutkimuksessa arvioidaan, että olemme tähän päivään mennessä tuottaneet yli 8300 miljoonaa tonnia muovia. Vuonna 2015 muovijätteen määrän arvioitiin olevan noin 6300 tonnia, josta tutkijoiden mukaan vain noin 9 % päätyi kierrätykseen ja 12 % poltettavaksi. Vastaavasti 79 % muovijätteestä on päätynyt joko kaatopaikoille tai luontoon. Tämä vastaa noin 5000 tonnia. Tutkimus ennakoi, että jos nykyinen muovinkulutus trendi jatkuu samanlaisena, olisi vuoteen 2050 mennessä luontoon sekä kaatopaikoille päätynyt yhteensä noin 12 000 tonnia muovijätettä. Toisen jo aikaisemmin julkaistun raportin mukaan nykyisellä vauhdilla vuonna 2050 meristämme löytyy enemmän muovia kuin kaloja. On varmaan sanomattakin selvää, ettei muovin kulutus voi jatkua nykyiseen malliin.

Merien muoviongelma uhkaa kaikkia

Yksi suurimmista ympäristöongelmistamme liittyy nimenomaan merten muovijätteeseen. Keskellä pohjoista Tyyntämerta kelluu kaksi kertaa Texasin kokoinen Tyynenmeren jätepyörre (Great Pacific Garbage Patch) tai toisin sanoen maailman suurin kaatopaikka. Jos arviot sen koosta todella pitävät paikkansa on tämä jätepyörre yli neljä kertaa Suomen pinta-alan kokoinen (joidenkin arvioiden mukaan alue olisi vielä huomattavasti tätäkin isompi, ks. Guardian). Vastaavanlaisia jätepyörteitä löytyy myös Atlantilta. Muovi, joka kerran mereen päätyy ei katoa sieltä koskaan, ilman että ihminen keksii ongelmaan ratkaisun.

Merien muoviongelmasta kärsivät kaikki; eläimet, luonto sekä ihmiset (mukaan lukien talous). On arvioitu, että noin miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä kuolee vuosittain muovin takia. Muovin jämiä on löydetty niin lintujen, valaiden, merikilpikonnien sekä yhä useampien kalojen vartaloista. Pahimmillaan muovi kulkeutuu meren ravintoketjussa kalojen kautta takaisin ihmiseen. Erään Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan BPA muovikemikaalia löytyi 93 % kaikkien testattujen kuusi ja yli kuusivuotiaiden ihmisten kehosta. BPA vaikuttaa mm. hormonitoimintaan ja immuunijärjestelmään, mutta siitä huolimatta sitä käytetään monissa kulutustuotteissa mm. lasten tuttipullojen sisäpinnoitteena.

Kuva: Pixabay.

Mitä minä voin tehdä muovin kulutuksen pienentämiseksi?

Muovia löytyy lähes joka paikasta ja jokaisen kodista, mutta sen suurin markkina-alue on kertakäyttöpakkaukset. Tavallisessa ruokakaupassa ostoksia on lähes mahdotonta suorittaa ilman, että ostoskoriin päätyy jotain muoviin pakattua. Tämän lisäksi me kulutamme vuosittain noin 500 biljoonaa (= 500 000 000 000 000 ) muovipussia eli joka minuutti maailmalla kuluu yli miljoona muovipussia. Vaikka globaalia muoviongelmaa ei yksinään yksilötasolla pystytä ratkaisemaan, on meidän jokaisen mielestäni kannettava vastuuta vähentämällä muovin käyttöä. Alle listasin muutamia hyvinkin yksinkertaisia vinkkejä, miten jokainen voi aloittaa vähentämään omaa muovin kulutustaan:

  • Kanna aina omaa kangaskassia mukana ostoksia varten. Tästä on varmaan toitotettu jo liikaakin, mutta siitä huolimatta keskiverto henkilö käyttää 350-500 muovikassia vuodessa. Jos syystä tai toisesta unohdat ottaa oman kassin mukaan kauppareissulle, osta mieluummin biohajoava muovikassi.
  • Kiinnitä huomiota pakkausmateriaaleihin. Tämä pätee kyllä ihan kaikkeen, mutta etenkin ruokaostoksilla suosi biohajoavia pakkausmateriaaleja aina kun mahdollista. Suurin osa hedelmistä ja vihanneksista ei edes tarvitse mitään paketointia, joten yritä välttää muoviin pakattuja tuotteita ja pikkupussien käyttöä. Jos kuitenkin ostat isoja satseja kerralla kannattaa hankkia kestokassit helpottamaan kuljetusta.
  • Kieltäydy muovipilleistä. Muovipilli on Top 10 yleisimmän muovijätteen joukossa, jota maailman meristä löydetään. Jos ihan välttämättä haluat jatkaa pillien käyttöä, tutustu mieluummin metallisiin tai puisiin kestovaihtoehtoihin. Lisäksi näytä, että välität ja osallistu “Stop Sucking” -haasteeseen täällä.
  • Hanki omat take-away astiat. Joidenkin arvioiden mukaan maailmassa heitetään roskiin vuosittain 225 miljardia kertakäyttöistä kahvikuppia, joten paljon kahvia hörppivien kannattaa satsata kestävään take -away kuppiin. Lasinen juomapullo ei pelkästään säästä muovista irtoavilta kemikaaleilta, vaan myös bakteereilta. Uudelleen täytetyistä muovipulloista on löydetty huomattavasti korkeampi bakteerikanta, kuin mitä hyvässä juomavedessä tulisi olla.
  • Vaihda muovisista kodin välineistä puisiin taikka metallisiin esine kerrallaan. Tulevaisuudessa, kun tulee tarvetta uusille kodin välineille (siivous-, keittiö & hygieniavälineet yms.) yritä kiinnittää huomiota valmistus materiaaleihin. Hyvänä esimerkkinä puiset tiski- ja hammasharjat taikka pestävät ja uudelleenkäytettävät siivousrätit ja suodatinpussit. Markkinoilta löytyy jo paljon kestäviä ratkaisuja, joten panostetaan niihin muovisten esineiden sijaan!
  • Viimeisimpänä, varmista muovin oikeaoppinen kierrättäminen. Älä myöskään koskaan polta muovia itse! Esimerkiksi saunan pesässä ja takassa muovista irtoaa myrkyllisiä kaasuja.

Jos roskaongelma todella halutaan laittaa kuriin, on lainsäädäntö siihen kaikista tehokkain keino. Esimerkiksi Tanska on viimeisimpänä lanseerannut kansallisen muovistrategian ja EU:n odotetaan toimivan vielä tämän vuoden aikana (ks. uutinen). Kuitenkin niin kauan kun kyse on globaalista ongelmasta (merivirrat kuljettavat roskaa ympäri maailmaa) on kestävää ratkaisua mahdotonta löytää ilman kansainvälistä yhteistyötä ja valtioita sitovia sopimuksia. YK:lla on merioikeuksia käsittelevä sopimus, jossa jäteongelma on mukana yhtenä osana, mutta sopimuksen toimeenpanon kanssa ei olla onnistuttu. Nyt vielä Trumpin Yhdysvaltojen irtisanouduttua Pariisin ilmastosopimuksesta näyttää muovijätettä koskeva kansainvälinen ja toimeenpanokykyinen sopimus entistä kaukaisemmalta haaveelta...  

Mitä mieltä te olette, ja mitä vinkkejä taikka ideoita teillä on muovin kulutuksen vähentämiseksi?

 

-Jemilia ♡

Share

Ladataan...
THE ECO LOG

Zero Waste, kuinka moni on kuullut kyseisestä elämäntavasta? Tai ehkä vielä tärkeämpi kysymys, kuinka moni olisi itse valmis ryhtymään moiseen? Uskon, että moni epäilee tai pitää ajatusta täysin hulluna.

Zero Waste -nimi on hieman harhaanjohtava, joten epäluulon sitä kohtaan ymmärtää hyvin. Eihän kukaan pysty elämään täysin roskatonta ja jätteetöntä elämää? Itse en ainakaan usko, että nyky-yhteiskunnassa jokaisella on siihen mahdollisuutta. Se ei silti tarkoita, etteikö Zero Waste olisi ideaalein päämäärä, johon meidän kaikkien tulisi pyrkiä. Mistä siis oikein on kyse?

Itse aloitin oman Zero Waste -matkani vasta kolme päivää sitten, mutta ensimmäinen asia mitä opein on: there is no zero waste -yet. Liikkeen ydinidea on vähentää kaatopaikalle (tai vastaavasti jätteenpolttoon) lähetettävän jätteen määrä minimiin, mutta mistään nollatoleranssista ei ole kyse. Ensisijaisesti kyse on kierrätyksen maksimoinnista sekä kulutuksen vähentämisestä. Zero Waste ajattelu on osa Kiertotaloutta (Circular Economy), jossa pyritään varmistamaan tuotteiden mahdollisimman tehokas uudelleenkäyttö. Panostetaan siis tuotteisiin, jotka on valmistettu kierrätettävästä materiaalista ( mukaan lukien pakkaus) ja joita pystymme mahdollisimman pitkälle uusiokäyttämään ja hyödyntämään muissa tarkoituksissa kuin mihin ne oli alunperin luotu. Lopputulos: tuotamme vähemmän haaskuuseen joutuvaa jätettä. Tämä käy järkeen aika hyvin, eikö? Alla oleva kuva tiivistää tämän logiikan hyvin:

 

Kuva: Plan C - Empowerin Circular Futures

Kuitenkaan täydellisen Zero Waste -elämän tavoittelu ei kuulosta vielä kovin realistista. Se on päämäärä, johon liikkeellä pyritään, mutta niin pitkällä me emme vielä ole. Tosin poikkeuksiakin löytyy. Kannattaa esimerkiksi tsekata Zero Waste:n pioneeri Lauren Singer (Trash is For Tossers), jonka neljän vuoden roskat mahtuvat 0,5 litran lasipurkkiin. Itse uskon, että tärkeintä Zero Waste -elämäntavan kannattamisessa on lähettää signaalia siitä, mitä me tulevaisuudeltamme haluamme. On tärkeää puuttua epäkohtiin ja vaatia muutosta parempaan, mutta on myös hyvä tunnustaa, ettei vastuu roskattomasta tulevaisuudesta ole pelkästään yksilöiden harteilla. Silti, mitä useampi Zero Waste -elämää kannattaa, sitä enemmän roskattomia, ekologisesti valmistettuja, pakkaus -vapaita vaihtoehtoja tulee jokaisen saataville, myös meillä Pohjoismaissa. Tiesitkö, että Kööpenhaminaan avattiin viime kesänä Pohjoismaiden ensimmäinen pakkaus-vapaa supermarketti, Løs Market  (Lue uutinen täältä.) , siinä missä vastaavia on jo viimeisen 10 vuoden ajan löytynyt ympäri Eurooppaa, (esim. Lontoo, Pariisi, Berliini, Barcelona, Milano, Wien, Antwerpen, Torino, Verona, Utrecht) ? Hassua, miten Pohjoismaat tulevat jälkijunassa tällä saralla..

Miten sitten aloittaa Zero Waste -elämäntapa?

Ensiksi muistutus; uuden elämäntavan omaksuminen vie aikaa, joten älä lannistu, jos homma ei lähdekään käyntiin odottamallasi tavalla. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan pieni askel kerrallaan. Alle listasin 3 yksinkertaista pointtia, joilla itse lähdin alkuun.

1. Lopeta turhien asioiden ostaminen

Ensimmäinen askel on erottaa, mitä asioita oikeasti tarvitset ja mitä vain hetken mielijohteesta haluat. Tarpeen ja halun raja on yllättävän häilyvä, joten älä päästä itseäsi helpolla. Ostotilanteissa yritä kyseenalaistaa, miten pakollinen juuri tämä ostos on ja mihin tarkoitukseen se loppujen lopuksi tulee. Mieti, voisitko mahdollisesti lainata, vuokrata, vaihtaa tai tehdä itse saman asian. Kannattaa myös aina ensisijaisesti suosia second-hand liikkeitä, sen sijaan että marssit suoraan ostamaan uutena.

2. Kieltäydy kertakäyttöisistä (muovi)esineistä

Helppo tapa aloittaa on kieltäytyä kaikista kertakäyttöisistä esineistä, esim. kertakäyttöastiat, pillit sekä drinkkitikut/-koristeet, muovipussit, take-away -kupit, kuitit ja muovipullot. Sen sijaan yritä aina kantaa mukanasi kestoversiota. Lasinen juomapullo, kangaskassi, aterimet, kestävä take-away kuppi ja kannettava astia -setti. Itse en vielä tätä viimeistä omista, mutta tulevaisuudessa aion hankkia!

3. Suosi paikallisia markkinoita

Hyvä vinkkinä ruokaostosten tekoon on aloittaa kartoittamalla missä ja milloin paikallisten viljelijöiden markkinat pidetään. Meillä lähimmän torin “Farmer's Market” on kolme kertaa viikossa, joten ruokaostokset on helppo ajoittaa ja suunnitella sen mukaan. Markkinoilta saa niin yritit, kasvikset, marjat, hedelmät, lihan ja kalan, kananmunat kuin jotkut juustotkin helposti ja kätevästi ilman ylimääräisiä muovikääröjä.

Yksinkertainen sääntö on myös pitää mielessä tämä viiden R:än hierarkia:

REFUSE - kieltäydy kertakäyttöisistä esineistä

REDUCE - vähennä kulutusta (ennen kaikkea turhaa tuhlausta)

REUSE - uudelleenkäytä kaikki mahdollinen (tässä kannattaa käyttää mielikuvitusta)

ROT -kompostoi kaikki, mitä pystyt.

RECYCLE - kierrätä eteenpäin, jos et enää itse käytä, etkä keksi tarpeellista uusiokäyttötapaa

 

Kuva: Going Zero Waste

 

Kuulostaako Zero Waste vielä yhtä kaukaiselta? 

Kiitos, että luit ensimmäisen blogi tekstini ja toivottavasti pysyt jatkossakin mukana! Niinkuin totesin, oma Zero Waste -matkani on vasta alussa, joten lisää kokemuksia, tarinoita ja vinkkejä on takuuvarmasti luvassa. 

 

-Jemilia ♡

 

 

 

Share