Cityhipin tunnustukset: Parvekkeellani kasvaa jotain..

Elämäni Kunnossa


NIMITTÄIN TOMAATTIA JA CHILIÄ!!

Mä olen pistänyt kämppääni pala palalta siistiksi ja uuteen uskoon viimeisten kuukausien aikana. Jotenkin vasta nyt, viiden vuoden tässä asumisen jälkeen tämä paikka alkaa olla ihan oikeasti koti.

Viimeinen murheenkryyni on ollut parvekkeeni, joka on suuri ja kiva, mutta ihan kamala. Siellä nököttää vanha sohva, jossa on kyllä ihan kiva löhötä aurinkoisina päivinä, mutta olen aika varma että se kätkee sisälleen jonkun ihan oman ekosysteeminsä, mihin en tahtoisi tutustua sen lähemmin. En esim. yllättyisi vaikka sohva jonain päivänä kasvattaisi omat jalat ja murisisi uhkaavasti kun lähestyn sitä.

Sohvasta viis, nykyään vietän aikani parvekkeen toisessa päädyssä kotipuutarhaani ihaillen. Sen perustaminen oli todella spontaani, mutta loistava päätös.

 

Äitini oli muutama viikko sitten käymässä mummini luona ja lähetti peltoja mummin kanssa huoltaessaan kysymyksen: "Haluatko ryhtyä parvekeviljelijäksi?" 

Epäröin tapani mukaan hetken, koska olen sitä tyyppiä joka tappaa jopa kaktuksen, mutta oman parvekkeen tomaatit ja chilit kuulostivat ajatuksena liian houkuttelevilta! Emme tosin vieläkään ole aivan varmoja siitä, onko yksi chilitaimi oikeasti esim. paprika, mutta tämähän vain lisää parvekkeella koettavan jännityksen tuntua.

 

Äiti yllätti minut ja toi  taimien lisäksi myös kaksi biolanin kasvusäkkiä, joihin on varastoitu kolmen taimen yhdeksi kasvukaudeksi tarvitsemat lannoitteet sun muut tarpeet. Jännä, ettei äiti olettanut minulta löytyvän multaa yms. puutarhatavaraa... Sain myös coolit pinkit puutarhahanskat! Termistöni ei ole vielä ihan A-luokkaa, mutta olenkin ollut viljelijä vasta viikon verran ;). Mun tehtäväkseni jäi siis hommata kasveilleni jonkinlaiset laatikot, tai mitä tahansa muuta vastaavaa.

 

Laatikoiden metsästys olikin ihan oma juttunsa.. Kiersin muutamat kaupat etsimässä "sitä jotakin" ja lopulta päädyin hätäkiireessäni näihin äärimmäisen tavanomaisiin laatikoihin 10min ennen sulkemisaikaa. Joku jälkiviisas ehkä toteaisi, että boksit olisivat saaneet olla ihan muutaman sentin suuremmat kasvusäkkejä varten.

Joka päivä oppii ja ensi kesänä vuoraan boksit omatoimisesti ilman apusäkkejä, niin ei ole sitäkään ongelmaa!

 

Säkin päällä on todella selkeät toimintaohjeet ja ensimmäisenä piti kääntöpuolelle tehdä suuri määrä viiltoja ylimääräisten vesien postumista varten.

Koska ajatus mutaisista parvekelaudoista ja niiden loppukesästä siivoilusta (totuus: olisin siivonnut ne ehkä sitten, kun joskus tästä muutan..) ei houkuttanut, tein viiltojen sijaan tiheähköä rei'itystyötä kaikkiin merkattuihin viivoihin. Olin päätökseen tyytyväinen heti säkin kääntäessäni.

 

Jouduin tosiaan runnomaan asettelemaan säkit hieman tavallista huolellisemmin n. 10cm liian lyhyisiin ja kapeisiin laatikoihin, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Ehkäpä istutusalustani ei ole se kaunein mahdollinen, mutta harjoitus tekee mestarin.

Säkkien sisältöä ei saisi muhjata ja sekoittaa turhaan, mutta tästä oli turhuus kaukana!

 

Sitten vaan leikataan reiät auki ja istutetaan taimet mummin ohjeiden mukaisesti. Ne kuuluivat tällä kertaa niin, että kasvi piti istuttaa hieman "vinoon" ja tukea varsi sitten takaisin pystyyn, että se saa kasvatettua juurensa tukeviksi. Uskon mummia ja hyvinhän nuo näyttävät vinoistutuksen jälkeen voivan!

 

Cityhippi kastelee parvekekasvinsa luonnollisesti suodatetulla vedellä 100% puhtaan sadon saavuttamiseksi ;). Mua pelottaa tämä kasteluprojekti kaikista eniten, mutta olen niin innoissani pienistä taimista, että tarkkailen niiden vointia varmaan kaksi kertaa päivässä. Nimiä niillä ei vielä ole..

Olen edelleen siinä vaiheessa, että kastelen taimet niiden juurille. Myöhemmin säkeissä näkyvät vesiaukot leikataan auki ja kastelu hoituu niiden kautta.

 

Kasvit ovat viikossa tuplanneet kokonsa ja nyt jään jännityksellä odottamaan, alkavatko ne kukkia ja löytävätkö pörriäiset parvekkeelleni niitä pölyttämään. On tämä bloggaajan elämä vaan niin eksoottista ja jännää <3__<3 

Alla vielä vertailukuvat viikon takaa ja juuri äsken. Kuvakulmaa olisi taas kerran voinut miettiä vähän yhtenäisemmäksi, mutta menkööt. 

Istutusiltana:

Juuri äsken:

Voi pienet ihanat kasvit! Keskimmäisessä reiässä kasvaa vielä toistaiseksi kaksi kasvia, enkä tiedä kumman niistä hentoan teloittaa tarpeen vaatiessa.. Olo on kuin kuningas Salomolla!

Seuraava jännityksen paikka tulee olemaan se, kukkivatko pienet pensaani ja löytävätkö pörriäiset niitä pölyttämään. 

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Voi ei! Tää oli niin ihanasti ja huolella tehty postaus, että tää sai mutkin harkitsemaan parvikeviljelyä, vaikkei mulla ole edes partsia. Eikä edes omaa pihaa. No höh :D

Saara S.
Saara Sarvas

Hahaha voi eiiiih :D No mutta tavoitteita tulevaisuuden varalle?

Vierailija (Ei varmistettu)

Nimenomaan ;)

Aurinkopiirakka

Minullakin pari tomaattia odottelee isompaan ruukkuun istuttamista ja äidillä on varattuna muutama chili. Viimeksi ne kyllä kypsyivät vasta lokakuussa sisällä mutta kypsyivät kumminkin. Istuttelin myös yrttitarhan ja persiljaa lukuunottamatta kaikki viihtyy vallan mainiosti. Pohdin vielä mahtuisiko parvekkeella mansikka ja minttua pitäisi istuttaa. Saisi drinkkiainekset heti pihalta. Tänä vuonna päätin testailla myös pinaattia, tällä hetkellä näyttää siltä, että parvekkeelle ei mahdu taaskaan mitään löhöpaikkaa, koska se on täynnä ruokaa :( vai ehkä sittenkin :)

Saara S.
Saara Sarvas

Oih tuohon minäkin tähtään!! Itseäni jännittää se, että mitäs siten kun se sato on syöty. Hirveä vaiva ja muutama suupala myöhemmin kaikki on mennyttä >:D

Itse haaveilen pensasmustikasta ja mansikasta...

FFFifi
Fitness Führer

Eritoten tämmöiselle vieraantuneelle kaupunkilaisihmiselle tekee hyvää edes joskus muistaa, miten hirveä työ sen lautasella olevan ruoan eteen on tehty. Jos sen muistaisi aina, voisi suhtautuminen olla vähän erilaista, varmaan aika lailla vähemmän olisi ruoan poisheittämistä, ohimennen tajuamatta syömistä jne.

Itse viljellessä varmasti pysyykin mielessä. Itse jotekin sujuvasti unohtaa sen, että ei se ruoka itsestään Alepan hyllyyn ilmesty :)

Olla ja Omistaa (Ei varmistettu)

Onnea parvekepuutarhurin urasta! Jos pörriäiset eivät kukinta-aikaan löydä parvekkeellesi asti, niin sitten on vaan alettava itse pörriäiseksi. Hifistelijät pölyttävät kukat siveltimillä (tässäpä käyttöä ylimääräisille meikkisiveltimille), minä tyydyn yleensä taimien hellävaraiseen ravisteluun pölytyksen varmistamiseksi. Ja aina on satoa tullut!

Saara S.
Saara Sarvas

Mahtava sivellinvinkki!! Veikkaan kyllä että ötökät pääsevät perille, kun niitä tuntuu lentävän sisään melkein päivittäin... Jatkan kehityksen seuraamista ;)

KristaK (Ei varmistettu)

Hieno postaus! Itse juuri eilen vihdoin kahden vuoden asumisen jälkeen sain siivottua edellisen asukkaan valtavista laareista vanhat mullat pois ja ostettua jonkinlaisen kasvualustan tilalle. Vähän myöhässä tietty, mutta katsotaan kuinka käy. Omalle parverkkeelle odotetaan nyt lähinnä salaattiaineksia: salaattisekoitusta, pinaattia, viinisuolaheinää ja lehtikaalia. Ensiyrteiksi valikoitui ruohosipuli ja rosmariini. Tarkoituksena olisi myös istuttaa vielä kehäkukkia salaatteja jne. varten ja hankkia sopiva tomaatin taimi, kunhan saisin päätettyä lajikkeen :)

Tuula-Äippä (Ei varmistettu)

Hienosti ovat mummin tomaatintaimet lähteneet kasvuun. Parvekkeesi on niin aurinkoinen, että jos vain kastelu sujuu, saat varmasti satoa :)
Täytyypä sanoa mummille, että käy vilkaisemassa tämä postauksen, ilahtuu takuulla. Onnea viljelyharrastukseen! t. Äippä

iipu (Ei varmistettu)

"Säkkien sisältöä ei saisi muhjata ja sekoittaa turhaan"... Hitto!!! :D Nimim. Juuri pari kasvusäkkiä ämpäreihin tyhjentänyt. Muhjaamalla.

Mindeka
Ma-material Girl

Täällä toinen cityhippi, tai no, ainakin parvekeviljelijä ;)

Ensimmäistä kertaa, meillä kasvaa basilikaa, ruohosipulia ja sokeriherneitä JA lisäksi ruis- ja auringonkukkaa. Aivan ennenkuulumatonta!

FFFifi sanoi muuten hyvin: alkaa ymmärtämään ja arvostamaan eri tavalla kaikkea, kun on muutamat kylvöyritykset ryssinyt ja jäänyt ilman omavaraista parvekeviljelmää ;) Mä olen mm. tappanut ruukkubasilikan (useasti), enkä siksi ole uskonut osaavani tätä hommaa, mutta katsotaan nyt. Siellä ne kasvaa, kovaa vauhtia tietty! Ehkä tänä kesänä se onnistuu?

Julia Hoo
Kympin joukko

Olen onnistunut pitämään kaupasta ostetun ruukkubasilikan hengissä jo yli kuukauden, ja siksi olen päättänyt ristiä tämän vuoden basilikan vuodeksi. Ostin muuten tänään sille kaveriksi herneenversoja, saa nähdä miten naisen käy, kuoleeko ikkunalautaviljelmäni omaan suurudenhulluuteensa vai onko kuolleenruskea viljelypeukaloni vihdoin muuttumassa vihreäksi? 

Rahkamuija (Ei varmistettu)

Aika näppäriä tommoset valmiit taimenet! Yritin hifistellä ja kasvattaa ihan siemenistä asti, mutta ne kuoli heti. Roikotan kuitenkin amppelia ihan varmuuden vuoksi parvekkeen kaiteessa, että naapurit luulis että sieltä mullasta pukkaa kohta jotain superfoodia. :D

Aurinkopiirakka

Vielä semmoinen vinkki, että nopean yrttitarhan saa perustettua myös niin, että tökkää kaupan ruokaosastolta ostetut yrtit kotona multaan. Kannattaa kuulemma valita semmoinen puska, jossa on mahdollisimman paljon valkoisia juuria. Tuolla taktiikalla meillä on syöty basilikaa jo pari kuukautta samasta puskasta, samoin rosmariinia. Tänään tökkäsin multaan mintun ja vähän aikaa sitten ruohosipulin. Toivottavasti nekin olisivat mahdollisimman pitkäikäisiä. Minttua pitäisikin laittaa lautaselle ihan tolkuttomat määrät nyt, että pääsisi hyvällä omalla tunnolla latvomaan puskaa. Ainakin basilika rehevöityy leikkuukohdasta, kunhan muistaa jättää varteen muutaman lehden. 

Anoppilassa vieraillessa innoistuin myös selaamaan kirjaa, jossa oli ideoita ruukkupuutarhaan. Sen inspiroimana päätin istutella tomaatit rohkeasti yrttisankoon ja jätin paikat myös kesäkukille. Silmän ruokaa vatsan lisäksi. Kesäkukkia ei varmaan muuten edes mahtuisikaan, ellei osta äkkiä parvekkeen reunalle kiinnitettäviä ruukkuja.

Annina R (Ei varmistettu)

Eksyin tänne puolelle vahingossa. Oon lukenut sitä toista blogia, mutta kiinnostava tämäkin!

Mulla parvekkeella kasvaa auringonkukkia, rukolaa ja salkopapuja. Saa nähdä miten ne auringonkukat pärjää laatikossa. Se on niin jännää odottaa että siemenestä alkaa kasvaa jotain mullan läpi ja sitten on kaamea kiire töistä kotiin katsomaan onko pikkuiset kasvaneet! Ah, tätä onnea...

Mä rakensin parista eurolavasta, patjan tyngästä ja tyynyistä ihanan sohvan parvekkeelle. Helppoa, nopeaa ja halpaa. Tyynyillä saa koko komeudesta oman näköisen. Siinä istuskellessa on kiva katsoa kun kasvit kasvaa!

Kommentoi