Epävirallinen Ruokamanifesti osa 1.

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

 

 

Mua vähän jännittää kirjoittaa tästä ruoka-asiasta.. Ruokailutuottumukset kuuluu samaan sarjaan kuin lasten kasvatus, kuntoilu ja... No ruokailutottumukset :D

Kaikilla – varsinkin anonyymeillä kommentoijilla – kun tuntuu olevan näistä asioista älyttömästi kokemusta ja tietoa ja vähintäänkin ammattitutkinto. Kuten aina ennenkin, mulla on vain oman kokemukseni, PT:n ja googlen kautta hankitut opit!

Kun kirjoitan näistä asioista, puhun ihmisenä, jolla on ylimääräistä painoa ja kokemusta jojolaihduttamisesta. Ei tämä silti mikään läskinvastainen manifesti ole, vaan oodi terveelliselle elämälle! Mun päätavoite on edelleen hankkia lihasta ja näyttää hyvältä. Kaikki nämä jutut pätevätkin aivan samalla tavalla, oli rasvaprosenttisi mikä tahansa. :)

Tästä juttusarjasta tulee ainakin 2-3 postauksen pituinen, enkä mä ole ajatellut julkaista niiden aikana yhtäkään ruokapäiväkirjaa. Syy tähän ei ole se, että mässään salaa ja häpeissäni jätskiä ja browniesseja – mikä muuten tapahtuu ilman salailua ja häpeää ainakin kerran parissa viikossa – vaan se, että jokaisen keho, peruskulutus ja tekemisen määrä on erilainen.

Jokaisen kaipaavan pitää oppia ja omaksua nämä asiat oman pään ja kehon kautta, ennen kuin oikeita muutoksia voi tapahtua.

 

 

 

Lopeta dieetit – muuta ruokavaliosi!

 

Mä en karppaa, skarppaa, fleksaa,  protaa, vauvanruoka-, kaalikeitto-, lentoemäntä- tai VLC-dieettaa. Koko sana dieetti on ihan lähtökohtaisesti saanut väärän maineen ja sen aiheuttama mielleyhtymä on aika negatiivinen. Suomessa dieetti ja ruokavalio ovat kaksi eri sanaa, mutta englanniksi diet tosiaan on vain ruokavalio. ”I’m on this awesome new diet!” on vapaasti käännettynä vain ”Mulla on tosi siisti uusi ruokavalio!”. Ok, karppaaminen on ehdottomasti ruokavalio, mutta monen ajatuksissa siihen liittyy samanlaisia ennakko-oletuksia, kuin laihdutuskuureihin yleensäkin - mulla ei siis ole karppaamista vastaan yhtään mitään, olen vain huvittunut ilmiöstä ja sen uutisoinnista :).

Dieetit ja ihmesellaiset voivat olla vaikka kuinka tehokkaita ja upeita, mutta dieetti on kuitenkin ajatuksena asia, joka loppuu aikanaan. Dieetin ajan sitä jaksaa tsempata ja unelmoida kaikista tuloksista, mutta takaraivossa jyskyttää edelleen ajatukset kaikista samoista herkuista ja ruoista, joilla lähtötilanteeseen on päädytty ja rykäyksen päätyttyä tai pään hajottua ollaan taas lähtöruudussa ja pahassa tapauksessa muutama askel sen takana.. Em. ajatusmalli muuten ei päde, jos kuvittelit päässäsi Monopolylaudan. Siellä lähtöruutua ennen on nimittäin Erottaja ja Mannerheimintie, mitkä on pakko saada ja varustaa hotelleilla! 

 

Kun puhutaan ruokavalion muuttamisesta terveellisempään suuntaan, kannattaa asioista ihan oikeasti ottaa selvää, eikä tehdä mitään radikaaleja tai perustelemattomia muutoksia. Pienellä lähdekritiikillä varustetut henkilöt löytävät googlesta ja esim. seuraavan viikon aikana tästä blogista varmasti hyviä vinkkejä sen oman ihanneruokavalion rakentamiseen.

Mä olen jojoillut elämäni aikana tästä kropasta sisään ja ulos varmaan lähemmäs 100kg rasvaa ja lihasta ja suurin sudenkuoppa on ollut se, etten ole ollut valmis tekemään koko elämän kestäviä muutoksia.

 

 

Tämänhetkisen ruokavalioni ja -tottumusteni kanssa taas näen pitkän ja valoisan tulevaisuuden!

 

Saara a.k.a. Kala-kasvissyöjä a.k.a. Pescovegetaristi

Saan varmaan kaikki vegaanit ja vegetaristit kimppuuni, kun käytän termiä pescovegetaristi, tai nykyäänhän se on kai enemmän kääntymässä muotoon pescetaristi, sillä ruokavalio sisältää lihaa – siis sitä kalan lihaa.. Selkeää, eikö vain?

Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että syön kasvisten ja hedelmien lisäksi kalaa, äyriäisiä, muna- ja maitotuotteita. Eli sitä, että en vain syö: sikaa, nautaa, lammasta, kanaa, kalkkunaa tai mitään muutakaan maalla kulkevaa selkärangallista otusta.

Monet puhtaasti kasvisruokavaliolla ja ilman eläinkunnan tuotteita elävät tuntuvat kokevan  termin Pescovegetaristi/pescetaristi sekasyöjien haluksi jeesustella ja syödä silti mitä lystää. Mä olen jättänyt kalan ruokavaliooni koska se on fantastinen proteiinin ja rasvan lähde, eikä mulla ole tietotaitoa tai halua olla ilman sitä.

Oma kala-kasvissyöntini lähti liikkelle vajaa vuosi sitten hetken mielijohteesta. Taustalla ei ollut suuria tunnontuskia eläintovereideni popsimisesta, enkä edelleenkään oikein osaa syitä kysyttäessä listata niitä tämän enempää:

  • Olo on parempi.

En tosin enää muista, millainen olo lihaa syödessä oli ja kebabia tekee edelleen satunnaisesti mieli.. Kuka tietää, ehkä palaan joskus täysveriseksi lihansyöjäksi, joskin hiipivästi lisääntyvä hippeyteni on ihan tyytyväinen siitä, etten enää vetele ROSS 508:ia iltapalaksi..

Nyt kun elämä alkaa taas hieman rauhoittua, yritän kesän sen mahdollistaessa syödä mahdollisimman tuoretta ja lähellä tuotettua ravintoa.

 

 

Sellainen pieni aloitusbriiffaus. Seuraavassa tekstissä pohdiskelen hieman kulutusta, makroravinteita eli mitä ruoka oikeastaan on ja miten niitä oikein pitäisi syödä!

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Tää ruoka on niin mun sudenkuoppa! Pystyn kyllä treenamaan vaikka kuinka lujaa, ja lisäämään kulutusta tosi paljonkin, mutta.. En vaan pysty millään lopettaa mun mielettömiä mässäilyjä. Oon yrittänyt kieltää kokonaan, oon yrittänyt ottaa kohtuullisesti, oon yrittäny syödä mitään rajottamatta sillon kun mieli tekee, mutta en vaan löydä siihen mitään normaalia suhtautumista. Joskus saattaa jopa puoli vuotta olla kohtuullisen järkevää meininkiä, mutta sitten taas tapahtuu jotain, ja pikkuhiljaa ollaan sitten taas lähtöpisteessä.

iiida (Ei varmistettu)

Aivan äärettömän fiksuja ajatuksia! Olen sun kanssa aika pitkälti samoilla linjoilla. En ole itse ikinä kiinnostunut minkäänlaisista dieeteistä, koska tiedän ettei itsekurini niihin riitä. Syön niin, että oloni pysyy hyvänä ja terveenä. Välillä mieli tekee herkutella enemmän, välillä taas syödä mahdollisimman terveellistä ruokaa. Pääasia, että tuntee olonsa hyväksi:)

Vierailija (Ei varmistettu)

Tästä sun blogista on tullu mulle hirmunen tsemppari! Aina odotan innolla uusia juttuja. :) Olen aina kamppaillut painoni kanssa ja olen vihdoin löytänyt elämääni liikunnan ilon. Tätä blogia seuraamalla olen vain saanut lisää puhtia kohti "parempaa" elämää. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Sama ongelma kuin ekalla kommentoijalla...treeniä on lisätty kohta viiteen kertaan viikossa, mutta ruoka on semmoinen ongelma, että...kun koko ajan tekee mieli suklaata ja karkkia. Siinä pahimmat ongelmat...pitkään ne pysyivät poissa kuvioista, mutta nyt ne on taas melkein joka päivä iltapalana...:/

Ihana blogi sulla! Niin paljon oikeaa asiaa ja hyvää mieltä! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä kirjoitus! Mun ruokafilosofia on lyhyesti: mä en syö protskuja, kaloreita, hiilareita enkä sokeria. Mä syön RUOKAA. Hyvää ruokaa. Panostan laatuun; en syö lisäaineita (no okei karkkia :D mutta pitää se nyt yksi pahe olla ettei aivan pingottamiseksi mene), syön mahdollisimman paljon lähiruokaa ja kevyttuotteet jää kauppaan. Lihapuoli koostuu hirvestä, porosta, metsosta, riekosta, satunnaisesti (n. kerta viikkoon jompaakumpaa) possusta ja kanasta, harvoin naudasta. Marjat poimin ihan itte; hillat, mustikat, puolukat, karpalot ja mansikat ja vadelmat kasvaa omalla pihalla. Perunat tulee omasta maasta ja kalat haetaan itte järvestä. Kirjolohta en syö. Enkä seitä, hyi olkoon. Taimen, siika ja ahven voittaa sellaset aivan 100-0.

Musta tuntuu että ihmisillä on hävinny maalaisjärki ruuan suhteen kokonaan ja jotenkin ihmiset on tosi vieraantuneita siitä, mistä se ruoka oikeasti tulee. Ihmetellään kun kerron että käyn ite poimimassa hillat enkä osta kaupasta juurikaan lihaa, saati kalaa. Jännä silleen kun mä en osais edes ostaa kaupasta kalaa, ei vaan kuulu tapoihin. :D Myöskään kevyttuotteita en vaan käsitä. En ymmärrä miksi joku haluaa esim. tukkia kurkusta alas aspartamiimijogurttihirvityksiä kun vois ottaa ihan oikeaa jogurttia ja pistää tuoreet marjat sekaan.

Hear Hear!

Noissa ruokahifistelyasioissa on se hyvä puoli, ettei tarvitse olla ikään einstein oppiakseen niistä melkoisen määrän. Tarvitsee vain vähän kiinnostusta asiaan, niin tieto karttuu samalla, kun lueskelee asioista esimerkiksi lehdistä tai netistä.

Ja hallelujaa, dieetti kuuluu sanana juuri sinne samaan romukoppaan laihdutuskuurien ja repsahdusten kanssa. Muutosten pitää olla juuri sellaisai, ettei tuollaisia sanoja tarvita.

Vierailija_nanna (Ei varmistettu)

Aijai, oon semmonen nutrition-intoilija että voisin höpistä aiheesta ikuisuudet! Onneksi harva lähtee siihen väittelyyn mukaan. Itselle sopii parhaiten vähähiilarinen ruokavalio, karppaamaan en ala koska se on mulle liian pingottamista, ja tykkään jätskistä (taas se kuumottelis tuolla pakastimenpohjalla). Ja hedelmistä. Perunan, pastan, leivän ja riisin olen karsinut ruokavaliosta pois, koska en tykkää niistä. Salaatti ja raejuusto on parempaaaa. Palasin just puolen vuoden vaihdosta Briteistä, ja siellä tuli empiirisesti huomattua, että jos ruokavalio on väärä, saat ihan huoletta liikkua seitsemän tuntia viikossa vailla mitään vakavastiotettavia tuloksia. Miten ihmiset pystyy pitämään ranskalaiset päivittäisessä ruokapyramidissaan? Ei käsitä :D

prefecta
Hieno päivä

Vanhemman naisen kokemuksella blogasin aiheesta tuossa taannoin: http://blog.tiski.fi/2012/05/besserwisserointia.html

julle (Ei varmistettu)

orastava hippeys on nostanut päätään myös omalla kohdallani. lihan vähentäminen ruokavaliosta on tehnyt olosta (ja olemuksesta) kokonaisvaltaisesti mukavamman, johtuen siitä, että päivän aikana vatsa on täyttynyt enemmän kaikella muulla - hedelmillä, vihanneksilla, maitotuotteilla, viljoilla... tällainen ruokavalio sopii itselleni parhaiten, mutta vasta aika monen mutkan kautta se on löytynyt.

tulee siitä myös hyvä fiilis itselleen, kun tietää että omilla ruokavalinnoillaan ei vaikuta ainoastaan oman kropan hyvään oloon, vaan sillä voi vaikuttaa myös ympäristöön ja tehotuotantoon. loppujen lopuksi kuluttajien valinnathan muokkaavat ruokateollisuutta.

pidän kovasti tavastasi kirjoittaa - tapasi on rohkea ja nöyristelemätön.

Tea Elisabeth (Ei varmistettu)

Hyvä Saara! Sun teksti on hyvä ja ei jeesusteleva. Looking forward to the rest of it! Terkuin, Tea :)

Kimmo (Ei varmistettu)

Kuulostaa lupaavalta kirjotussarjalta! Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa osaa. Kiitos!

Ibalee (Ei varmistettu)

Saara, mä oon niin mielettömän onnellinen ja ylpeä susta<3

Vierailija (Ei varmistettu)

Voi kamala tuota kanajuttua :S Tuntuu pahalta syödä lihaa kun ajattelee noita raukkoja. En siltikään ole tähän mennessä pystynyt luopumaan lihasta vaikka kanaa ja kalaa enimmäkseen kotona syödään. Ravintolassa on aina pakko saada pihviä ja meetvurtsti maistuu leivän päällä ..

Ropsoni (Ei varmistettu)

Heip Saara, mahtavan ja fiksun jutun olet kirjoittanut :)

Pakko jakaa mielipiteeni tuosta "kasvisjeesustelusta" jonka mainitsit. Itse olen ollut vegetaristi reilut 10 vuotta, eikä päähäni mahdu mitenkään päin miten kukaan kasvissyöjä voi kokea "uhkaksi" jos joku muukin elää lähinnä kasvispainotteisella ruokavaliolla ja kutsuu itseään pescovegetaristiksi. Oikealla suunnalla silloin kuitenkin ollaan! Jokaiselle ei sovi 100 % vegetarismi tai veganismi, sen sijaan osittainen lihankarsiminen ruokavaliosta ei tuota ongelmia. Sekin on jo ihan mahtavaa ja säästää ympäristö/ eläimiä/ omatuntoa mielestäni todellakin mainitsemisen arvoisesti. Ja vaikka motiivina olisi oma hyvä olo, ei se vähennä ruokavalion eettistä positiivisuutta lainkaan. Jeesustelijat kaatuvat omaan ideologiaansa jos näkevät tässä minkäänlaisen mussutuksen aiheen, mielestäni on aina parempi ottaa pieniä askelia kuin nyhjätä paikallaan kanafileidensä ja pihviensä takana ja mainostaa, ettei vaan voi luopua lihasta koska täydellinen kasvissyönti ei ole vaihtoehto.

Toiseksi, jos vegetarismin pääperiaate on oman erinomaisuuden ylistäminen ja korostaminen niin moro ja onnea :D (tiedän että näitä tapauksia löytyy!) Hienoa tietenkin, että he omilla valinnoillaan toimivat eettisesti, mutta toisaalta en näe heidän inspiroivan ketään ympäristössään ottamaan selvää asioista ja kenties vähentävän lihaa ruokavaliostaan, mikäli taustalla vaanii jatkuva syyllistäminen ja samalla itsensä paremmuuden korostaminen. Itse en tätä harrasta, mutta kerron mielelläni ruokavaliostani ja sen ajatuksesta muille, mikäli he itse kysyvät. Ja kuin itsestään huomattava osa lähipiiristäni on vähentänyt lihansyöntiä ja elää nyt kasvispainotteisella ruokavaliolla, ihan loistavaa. Enkä todellakaan tuomitse heitä jos he silloin tällöin eksyvät mäkin autokaistalle, parempi vaan ettei näin tapahdu joka päivä ;)

Eli täältä saat ainaki täyden tuen pescovegetarismille, ihan mahtavaa Saara ja jatka samoin! Ehkäpä muutama pihvikarppilaihduttajakin lähtee nyt sun inspiroimana etsimään hyvää oloa kasvissyönnin kautta... ;)
Ja sori hirviökommentti, voisin puhua aiheesta tuntikausia...:D

JUULAI (Ei varmistettu)

MÄ OON SUN KISSUKKA

Kommentoi

Ladataan...