Naiset kuntosalilla osa 1.

Elämäni Kunnossa

kuva täältä

Viime vuosina kaikenlainen kuntoilu ja hyvinvointi on ollut alati nouseva trendi ja se on ihan sairaan siistiä! Vaikka iltapäivälehdet julkaisevatkin tasaisin väliajoin dieettivinkkejä, jotka aiheuttavat lähinnä halun läpsäistä käsi otsaan, on suunta koko ajan parempi. Uusia lajeja ja ryhmäliikuntatunteja esitellään joka sesongissa ja jokaiselle löytyy varmasti tarjonnasta juuri se oma rakkauslaji, jota tekisi vaikkei siitä olisikaan mitään hyötyä.

Mä rakastuin pari vuotta sitten tankotanssiin, mutta sen harrastaminen on jäänyt aivan liian harvinaiseksi, osaksi sen takia, että mun hiljal.. No ei oikeasti edes kovin hiljalleen, vaan erään jenkkireissun ja sen jälkimaininkien aikana nopeasti kerääntyneet ylimääräiset kilot vaikeuttivat tankoilua ja rasittivat niveliä ja ranteitani, joita ei varsinkaan maskeeraajana halua tuhota. En saanut lajista irti niin paljon kuin tahdoin ja siksi innostus painui taka-alalle.

Tankotanssin tapaan multa on viime vuosina jäänyt todella moni kiinnostava laji kunnolla testaamatta, koska fyysiset rajoitteet ovat tuntuneet liian korkeilta. En suoraan sanottuna ole uskaltanut kokeilla mitään, koska olen pelännyt etteivät voimat riitä ja nolaan itseni ja siksi luovutan heti alkumetreillä – monesti ihan ilman syytäkin.

 

kuva täältä

Kuntosalilla pystyin kuitenkin alusta alkaen tekemään kaikkea ja rasittamaan itseäni omille äärirajoilleni ja kuntoni on kohentunut reippaasti. Nyt kun paino on pudonnut ja voimat kasvaneet huomattavasti, hingun päästä kokeilemaan kaikkia niitä juttuja, joista olen jäänyt paitsi oman nössöilyni vuoksi!

Pointtina tässä oli se, että kuntosali on täydellinen paikka aloittaa ihan nollatasosta, kehittyä ja voittaa itsensä. Mä haluan omalta osaltani kannustaa ja avustaa kaikkia siitä kiinnostuneita, koska mun elämänlaatu ja itsekunnioitus on kasvanut viime vuoden aikana niin huimaa vauhtia. Se, miten itsensä saa sinne salille ensimmäisen, toisen ja kolmannenkymmenennen kerran revittyä, on taas tarina erikseen :).

Yritän nyt muutaman jutun sarjassa parhaani mukaan avata teille elämänlaadun ja jaksamisen lisäksi kaikkia muitakin syitä salitreenaamiseen ja murtaa kaikenlaisia naisille tyypillisiä myyttejä siitä, mitä tapahtuu jos ”bodaa”. Tämä aihe on uskomattoman laaja ja näkemyksiä, mielipiteitä ja myyttejä on vaikka muille jakaa. Yritä kuitenkin avata mielesi sopukat, sillä kuka tietää, näissä horinoissa voi olla vaikka ideaa!

Tarkennuksena vielä, että puhun tämän juttusarjan ajan vain ja ainoastaan kuntosalilla tehtävästä lihaskuntoharjoittelusta. Tämän lisäksi useimmat salit tarjoavat tietysti monipuolisia ryhmäliikuntatunteja ja pitkät rivit erilaisia cardiolaitteita, joissa voi nostaa hien pintaan!

 

kuva täältä

 

Kompastuskivet

Kirjoitan tätä juttua käyttäen röyhkeästi stereotypioita naisista saleilla. Aloitetaan vaikka siitä, että kovinkaan moni nainen ei oikeasti tiedä, mitä salilla tekee. Anteeksi kaikille teille, jotka olette poikkeuksia sääntöön, teille tämä juttu on vain vanhan kertausta ;).

Monella teistäkin saattaa olla kuntosalijäsenyys, joka nappaa tililtäsi määrän X rahaa kuukaudessa. Onko liikkumisesi määrä ja kuntosi taso kohonnut niin paljon, kuin sen hommatessasi ajattelit?

Mä kävin salilla vuosikausia saamatta yhtään mitään konkreettista aikaan. Salille tuli lähdettyä lähinnä sen tavan vuoksi. Tiesin kyllä liikkeiden nimet ja miten ne pitää tehdä, mutta painot olivat liian pieniä ja pysyivät samoina kuukaudesta toiseen, sarjat liian pitkiä ja ennen kaikkea: pysyin liian usein mukavuusalueellani.

 

kuva täältä

 Jos salille lähtee ottamatta selvää siitä, mitä aikoo tehdä ja ennen kaikkea miten sen aikoo tehdä, alkuinnostus vaihtuu nopeasti ahdistukseen, tuskaan ja nolostukseen, kun mikään ei oikein suju eikä kehitystä tapahdu. Pahimmassa tapauksessa joku ylimielinen kanssatreenaaja vielä heittää kehiin alentavan katseen ja trauma on syntynyt.

Sellaista kohtaloa mä en halua yhdellekään teistä ja siksi kerronkin teille parhaan kykyni mukaan miksi ja miten salille kannattaa lähteä kuntoa kohottamaan. Mä nimittäin uskon, että jos kaikki tekin vain tietäisitte, miten nopeasti saatte aikaan tuloksia suunnitelmallisella treenaamisella ja oikeilla tavoitteilla, tulisitte kiskomaan kahvakuulat mun käsistä ja alkaisitte nostella niitä itse.

kuva täältä

 

Naisten klassisia ongelmia painoharjoittelussa:

  • Tavoitteiden ja säännöllisyyden puute
  • Olemattomat tai ikivanhat ”ulkomuistista” tehtävät saliohjelmat
  • Huolimaton tai huono suoritustekniikka ilman intensiivistä tekemistä
  • Iänikuiset 20 toiston sarjat liian pienillä painoilla
  • Laitteisiin juurtuminen
  • Pelko liian isoista lihaksista

 

Tämä juttu meinaa venähtää auttamattoman pitkäksi, eli käydään seuraavan parin päivän aikana perusteellisemmin läpi se, miksi listatut jutut ovat niin pers.. huonoja ja miten niistä päästään eroon! Kun mahdolliset sudenkuopat tiedostaa, on niihin paljon vaikeampi tipahtaa :). Huomiseen pupuset!

 

p.s. Kävin aamulla vetäisemässä aamucardiona saman mäkijuoksun, kuin pari päivää sitten. Jos saan kirjanpidon hyvään kuntoon seuraavan 2h aikana, lähden vielä kunnon kävelylenkille! Hmm.. Tai ehkä lähden joka tapauksessa :B

Share

Kommentit

Mimmiii (Ei varmistettu)

Innolla odotan jatko-osia! Muutenkin oon alkanut mielenkiinnolla seuraamaan sun uutta blogia, hyvä Saara!

Naiset tosiaan pelkää usein isoja lihaksia ja niitä kun ei ihan tyhjästä nyhjästä vaikka haluaisikin. Mä oon treenannut nyt tavoitteellisesti vuoden alusta ja jonkinlaista kehitystä jo pystyy huomaamaan. Kuntosali on kyllä siitä upea liikuntamuoto, että kroppa muokkantuu ja näkee tuloksia. Olin ihan paskat housuissa, kun mun salitreenit vaihtui nyt hetkeksi jättiläissarja-malliseen harjoitteluun. Eli perinteisen 8-12 toiston tilalle tuli 20 toiston jättiläissarjat. On kyllä hirveintä treenausta ikinä, kun kuolema meinaa joka kerta kolkutella olkapäällä, mutta ainakin voisi tulla tulosta! Nimenomaan enemmän rasvaapolttavaa tulosta. Sitten taas hetken päästä voisi palata tuttuihin ja turvallisiin 8-12 toistoon :D

Menipäs selittämiseksi. No mutta kiitti Saara kivoista ja mielenkiintoisista jutuista!

jennakaroliina
jennakaroliina

Mun mielestä toi vaan on niin hassua, että naiset ei harrasta mitään painoharjotuksia lihasmassapelon takia :D Ei ne lihakset kuitenkaan niin nopeasti kaameiksi könteiksi kasva, ja ei ne oikeasti edes kasva tekemättä. En ole koskaan kuullut, että kenellekkään olisi liian isot lihakset kasvanut vahingossa kasvanut :D

Eli rohkeutta vaan kanssa naisille ja suunnaksi kuntosali, niin hyvä siitä tulee :)

http://jk-jennnn.blogspot.com/

Vierailija (Ei varmistettu)

Toiminnallinen harjoittelu/crossfit on parasta. Kelkantyöntöä 160kg ja kankku kiittää ;)

Shekerim (Ei varmistettu)

Olet niin oikeassa! Mulla on ihan samanlainen kuntoiluhistoria kuin sulla. Tänä keväänä otin itseäni niskasta kiinni ja olen kehittynyt enemmän kuin vuosiin! Saliharjoittelu sopii myös sellaiselle, jolla ei ole ns.sisäsyntyistä lahjakkuutta tietynlaisiin lajeihin. Riittää, että on työtä pelkäämätön, ahkera ja pää kestää hyvin rutiineja. Olen onnellinen, että löysin vihdoin lajin joka innostaa :)

Miia R (Ei varmistettu)

Mä olen aina jollain tapaa haaveillut ns. bodaamisen aloittamisesta. Olen hyvin hoikka, minkä vuoksi on urheilu tuntunut todella vieraalta, sillä "eihän mulla ole missään mitään ylimääräistä". Lihaksia olen kaivannut aina, ja nyt tän sun blogin myötä on alkanut pieni salikärpänen tulla esiin! Olen NÄIN lähellä lähteä tutustumaan eri salivaihtoehtoihin hintojen puolesta, mutta edelleen jännittää se sinne meneminen. Mitä ihmettä siellä kuuluu ENSIMMÄISELLÄ kerralla tehdä. Mä en tunne laitteita kovinkaan hyvin, pitäisikö tässä googlettaa jotain saliohjelmia vai miten.. Nollasta on jotenkin hankala lähteä. Miten sä pääsit alkuun? Jos tän blogin ansiosta mä lähden salille ni mun perhe ja läheiset tulee varmaan ryminällä tänne lukemaan koska se ois oikeesti maailman N:nes ihme (en muista monesko ihme aina sanotaan)

-Miia

himourheilija (Ei varmistettu)

Oot ihana ko teet tällasta juttua! :) Ootan innolla jatko-osia!

ps. Tankotanssi on huippua, kokeilin sitä tänään ekaa kertaa ja hurahin siihen heti:)

Saara S.
Saara Sarvas

Mimmiii, Jee tervetuloa ja jatkoa piisaa piakkoin!! Joo, noi jättiläissarjat on aika greisejä, nostan hattua :B Odotan sitä hetkeä, kun PT päättää niitä iskeä joihinkin väleihin.. Ja joo, kun ruokavalio on vielä kunnossa, niin muutos alkaa näkyä viikoissa. Se on niiiiin motivoivaa!

 

jennakaroliina, No ei NIIN :D Mua kiinnostaa mistä tää myytti on syntynyt ja miksi niin moni edelleen alitajuisesti uskoo sitä. Lihakset on kauniita <3

 

Vierailija, Mä odotan innolla aikataulujen tasaantumista, että pääsisin testaamaan crossfitiä!! Ne reebokin koostamat videot on parhautta ja onneksi laji on saamassa suurempaa jalansijaa suomessakin.

 

Shekerim, Täydellisesti kiteytetty! Jos ei ole pienestä pitäen ollut harrastunut, kasvaa kynnys eri lajien kokeilemiseksi todella korkeaksi. Kun kunto ja itsetunto ovat tarpeeksi korkealla, voikin sitten lähteä kohtaamaan kaikki vanhat traumat ja etsimään lisää lempilajeja ja piileviä lahjoja :)

 

Miia R, Oih, olis ihanaa olla rimpula (käytän termiä rakkaudella) ja kasvattaa lihasta. Sais vaan syödä ja treenata ja syödä ja syödä <3___<3 

Tänne on 100% varmuudella tulossa ihan piakkoin vinkkejä ja vastauksia kaikkiin kysymyksiisi, pysy kuulolla! :)

 

himourheilija, Musta on IHANAA tehdä tällasta juttua, toivon vaan, että näin tavisnäkökulmasta kirjoitettunakin näistä jutuista saa tarpeeksi faktaa irti :) 

Viiviiii (Ei varmistettu)

Mäkin aloitin salilla "treenaamisen" about 4 vuotta sitten, olin hirveen kiinnostunut aiheesta ja kokeilin paljon erilaisia liikkeitä ja treenasin ahkerasti ja kaikkea tollasta kivaa soopaa, mut loppujen lopuks en ikinä (tai todella harvoin) poistunut oikeestaan mukavuusalueeltani. Vetelin loppujen lopuksi samoja sarjoja samoilla painoilla ("en haluu hirveitä muskeleita se on ruman näköstä ja mä haluun vaan kiinteytyä" paskat) sen neljä vuotta ja ei ihmekään että välillä sen motivaation kanssa sai todella taistella. Minkäänlaista edistystä kun ei tapahtunut.

Nyt oon vuoden alusta alkanut "treenaamaan kunnolla", painot oon saanut nousemaan ihan huimasti ja kehitystä on selkeesti tapahtunut ja oon enemmän innoissani tästä jutusta kun koskaan! Kumpa vaan joku olisi mulle puhunut järkeä jo silloin neljä vuotta sitten.

Ja tää sun uusi palsta. Ihan huikea!! Tsemppiä sulle tän (ja treenin) kanssa ihan sairaasti, mä ainakin saan tästä huikeesti motivaatiota. Nimim. testasin tänään muutamia uusia keskivartaloliikkeitä juurikin sun innoittamana ja voin kertoa että hyvälle (tai siis hyvällä tavalla pahalle!) tuntui! oot ihana saara!

Vierailija (Ei varmistettu)

Suosittelen kokeilemaan crossfitiä, jos haluat todella haastaa itseäsi ja kokea euforista onnistumisen tunnetta jokaisen treenin jälkeen. Vuosikausien punttiharjoittelun jälkeen kävin kokeilutunnilla ja se oli menoa - nykyään kaikki treenaaminen pyörii crossfitin ympärillä, ja siinä voit olla aina nopeampi, vahvempi, taitavampi, notkeampi, kestävämpi, liikkuvampi... Käy kokeilemassa ja anna crossfitin viedä!

Bio Muscle RX (Ei varmistettu) http://www.buildingmusclereview.com/best-muscle-building-supplements-2014/

Fiгst оff I want to ѕay wonderful blog!
Ӏ Һad a quick question in whiϲh Ӏ'd lіke tto ask if yοu don't
mind. Ι was intereѕted to ҡnow how you center
youгself and cear yߋur mind prior to writing. I've Һad ɑ haard
tjme clearing mү mind in getting mү thߋughts օut. I truly ɗօ
enjoy writing ƅut іt јust sеems likе the first 10 tߋ 15 minutes are ɡenerally
wasted just tгying to figure ߋut hoա tо Ƅegin. Any ideas oor tips?
Αppreciate іt!

??? (http://ewcliches.blogspot.com) (Ei varmistettu)

iloveyouuunainen! mä käyn ihan sairaalla rupusalilla (halpa mut toimii), missä useinkin on 8 testosteronilt haiskahtavaa lihaskimppuu ja mä ähisemässä, ja tunnen olevan niiden kanssa samassa kastissa enemmän ku näiden naissali-ihmisten. perse ruvella oon alkanu vääntämään ja ihan hirveet kicksit kun kokeilee yhtä pykälää isoimmilla painoilla ja pystyykin siihen (työn ja tuskan jälkeen)? HELL YEAH :D
en koe itseäni ryhmäliikuntaihmiseks, mut bodaamine.. se vasta onkin jotai &lt;3___&lt;3

nyt oon kyl jonkinlaises suvantovaiheessa - harmittaa et bodailun alotettua tuloksia tulee aivan supernopeesti eikä sitä silloin osannu arvostaa? :-( nyt sit pitää tsempata oikein urakalla. kai muillekin käy näin ku bodailu on jo muuttunu rutiiniks? :D

Miia R (Ei varmistettu)

Jep jep olen koko elämäni syönyt ja syönyt ja syönyt niin paljon kuin huvittaa. Inspiroiduin tästä nyt jo niin paljon että ostin 20 eurolla motivukseen kuukauden superkortin! Jee innolla ootan kaikkia niitä vastauksia, ensimmäinen treenausblogi josta sain sen sisäisen bodarini heräämään! Jee!

Kaisa :) (Ei varmistettu)

Jee Saara!!

Oon ihan urheiluhullu ja tälläsiä blogeja on niin kiva lukea:)
Etin pitkään tällästä hyvinvointi-/liikuntablogia, jossa teksti on sujuvaa ja selkeää luettavaa:D
NYT vihdoin löysin sen
kiitos kiiitos kiiiiiiiiitos!

Vierailija (Ei varmistettu)

aika yleistettyä...

Heijus (Ei varmistettu)

Oon itse aina ollut luonnostani hoikka ja liikkunut epäsäännöllisesti, koska ei ole olevinaan tarvinnut -.- Nyt oon kuitenkin havahtunut siihen, että kannattaisi ihan oman terveyden ja hyvinvoinnin takia alkaa liikkumaan säännöllisemmin. Katsoin myös parin vuoden takaisia kuvia, joissa olin herkuttelun seurauksena muutaman kilon painavampi, mutta näytin mielestäni paremmalta kuin nyt (162cm/50kg). Sain lahjaksi salikortin ja nyt olis tavoite saada vähän massaa lisää, mutta tällä kertaa lihaksen muodossa :D Ongelma tosiaan on, etten oikein tiedä mitä siellä salilla nyt kannattaisi loppujen lopuksi tehdä.. Odotan siis niin innolla tulevia postauksia, tää blogi tuli niin hyvään saumaan, kiitos! :) Olen kyllä niin ylpeä itsestäni, että toissa päivänä sentään uskalsin nousta laitteista ja käydä "bodarien" puolella tekemässä vapailla painoilla muutamia liikkeitä. Kyllä vähän hävetti rimpulakäsillä nostella 4 kilon käsipainoja, kun vieressä on tyyppejä joiden haban ympärys on suurempi ku mun vyötärön, mutta toisaalta suunta ei ole tästä kuin ylöspäin.. :D

käppänä (Ei varmistettu)

Buuuuuuuu. Ite oon just niin löllö liikkuja ku olla ja voi... Sen kyllä näkee. Ikinä en oo ollut laiha tai hoikka ja oon aina ajatellu ettei musta semmosta tuukkaan. Ajattelen itseasiassa vieläkin. En oo myöskään ikinä ollu liikunnan suuri ystävä, ala-asteen kolmannen luokan jälkeen.. Muutin toiselle paikkakunnalle ja uus luokkani oli pieni. Meitä oli vaan 12. IHAN jokainen uus luokkatoveri harrasti paaljon urheilua, suurin osa kilpaurheilua. Olin ainoa "normiliikkuja" (juoksennellaan pihalla ja ajetaan fillarilla, käytiin liikka kerhos ym lasten urheilujuttuja) ja harrastin kyllä liikuntaa mut en kilpaurheilua. Koulun liikuntatunneista tuli yhtä helvettiä. Olin aina viimeinen ihan joka helvetin asiassa, eikä opettajan paskat kommentit kauheesti mieltä lämmittäny. Kappas kummaa yläasteella sama meno jatkuu.. En ihan voittanu arpajaisissa ku jouduin himourheilijoiden liikka ryhmään. Olin taas ainoa epäurheilullinen. "Välillä" lintsasin liikkatunneilta tai hain terkkarilta vapautuksen koska mun itsetunto oli syvällä jossain maan uumenissa ihan joka liikunta tunnilla. Ei varmaan tuu yllätyksenä et mun liikka numero on ollut koko yläasteen 6.

Kummasti kävi kun alkoi ammattikoulu. Koululiikunta ei oo ikinä ollut niin hauskaa! Ensimmäistä kertaa elämässäni oikeesti jopa tykkäsin koululiikunnasta. Ei ollutkaan enää himourheilijat vs minä ryhmää vaan muutama "tavalliset ihmiset" ja kaksi himourheilijaa. Osallistuin innoissaan kaikkeen ja kävin vapaa-aikanakin välillä koulun salilla tai uimassa ja lenkillä yms. Liikka numero oli 3 (arviointi 1-3).

Nyt on ammattikoulu loppu ja viimesen vuoden aikana en oo liikkunut oikeestaan yhtään. Jotain pitäis tehdä ja äkkiä.. Joskus innostun viikoksi lenkkeilystä ja sit se jää. Salille en kehtaa mennä, koska en osaa käyttää niitä laitteita ja kuinka noloa onkaa ku tämmönen pullukka (158/68) menee salille eikä edes osaa käyttää niitä laitteita.. Ryhmätunnit ei tuu kuuloonkaa, ehkä sit paremmalla kunnolla. Lenkkeilyn vois alottaa ku sais vaan perseen penkistä ylös.. Saiski vaan urheilu innostuksen jostain ja löytäis itelle sopivan lajin. Ala- ja yläasteen opettajat ja kanssa liikkujat kolkuttaa takaraivossa vieläkin sen verran että ei vaan meinaa uskallusta löytyä alottaa mitään uutta harrastusta, vaikka muuten mulla onkin hyvä itsetunto. Saiskin jostain PT:n jonka kans vois treenata jossain yksityis salilla ilman muiden treenaajien katseita..

Hieman pitkä kommentti tuli raapusteltua. En tiedä saako tosta edes mitään selkoa ja miksi sen kirjotin. Oli kiva avautua.

Ainiin! Näitä sun kirjotuksias Saara on mukava lukea ja mietiskelen näitä ja toivottavasti saan perseeni penkistä ja pääsen alottamaan edes jonkinmoisen liikunnan taas. :)

Kommentoi