Vesipäivän arvonta: Voita SodaStream Source!

Elämäni Kunnossa

Tällä viikolla on vietetty tasa-arvon päivää, onnellisuuden päivää, sekä maailman runouden päivää. Tänään on sitten YK:n Maailman vesipäivän vuoro! Vesipäivää vietetään jotta saataisiin lisättyä tietoisuutta puhtaan veden merkityksestä ja muistutettua makeavesivarantojen kestävästä kehityksestä. 

Olen ehkä aiemminkin maininnut muoviahdistuksestani.. Me kulutetaan päivittäin ihan älytön määrä muovijätettä, joka on enemmän kuin vähemmän ikuisesti ympäristön haittana. On kauppakassia, kertakäyttömukia, kertakäyttöastioita, ruokapakkauksia, kosmetiikkapurkkeja, kinder-yllätyksiä ja ties mitä muuta muovista ROSKAA. Juomapullot ovat yksi niistä eniten tilaa vievistä ja järjettömimmistä.

Maailmassa kulutetaan päivittäin yli miljardi tölkkiä ja muovipulloa, eikä kaikkialla tosiaan ole yhtä hienoa ja toimivaa pullojenpalautussysteemiä kuin meillä. Palpan tuotteista palautuu yli 90%!! Hävikkiä ja turhaa kulutusta on silti liikaa, eivätkä kaikki myytävät pullot ja tuotteet kuulu pantillisten tuotteiden piiriin.

Kaikista parastahan olisi, jos me kaikki lopetettaisiin ylimääräinen kuluttaminen (muutenkin kuin pullotettujen tuotteiden tiimoilta), juotaisiin vain kraanavettä tai omasta metsäpurosta kanistereissa kannettua virvoiketta. Sitä kuitenkaan ei tule tapahtumaan noin vaan, joten mä tarjoan osaltani yhdelle onnekkaalle mahdollisuuden voittaa kotiinsa hiilihapotuslaitteen, jonka avulla turhan pullojen kaupasta raahaamisen voi ainakin lopettaa! ^_^

SodaStream kertoo olevansa vahvasti sitoutunut vähentämään ympäristöhaittoja ja panostavansa tuotteidensa ekologisuuteen. Perusideana on luonnollisesti se, ettei muovipulloja kuluteta yhtä paljon, kun kotona on mahdollisuus tehdä samaa tuotetta kätevämmin. Sanoisinkin, että n. 150€ maksava laite maksaa itsensä takaisin melko nopeasti, ainakin jos jokaisesta käyttökerrasta laskettaisiin se parin euron hinta. 

Mä olen aina ollut ihan tajuton limsahiiri, mutta nykyään rajoitan kokiksen litkimisen juhlatilaisuuksiin ja lomamatkoille. Vichyä ja muita hiilihapotettuja vesiä tulee juotua arkisempina juhlajuomina viikoittain, mutta tuntuu joka kerta vähän tyhmältä ostaa kolmella eurolla vettä.. Siis sitä tavaraa, mitä saamme loistavan laatuisena suoraan hanasta valuttamalla. UNESCO:n mukaan meidän vesivarantomme ovat laadultaan jopa maailman parhaat! Se on aika siistiä.

Elämässä pärjää loistavasti myös ilman SodaStreamia, mutta mun lähipiirin kymmenet tyytyväiset käyttäjät eivät voi olla ihan hakoteillä. Jos sinäkin haluat liittyä pullovettä karttaviin hiilihappoveden litkijöihin ja voittaa itsellesi upouuden SodaStream Sourcen, jätä tähän postaukseen kommentti, missä kerrot: 

  • Jonkun veteen liittyvän muiston
  • Minkä värisen laitteen haluaisit, jos voitat
  • Sähköpostiosoitteesi

Vastausaikaa on sunnuntaihin 24.3.2013 klo 22:00 asti!

p.s. Hiilihappopullot ovat myös kierrätystavaraa ja uuden saa edullisemmin, kun vanhan palauttaa myyntipisteeseen vaihdon yhteydessä. Yhdellä patruunalla valmistaa noin 50 litraa valmista juomaa!

p.p.s. Pitäisiköhän mennä vesipäivän kunniaksi uimaan ^_^

 

Share

Kommentit

Essi Vainio (Ei varmistettu)

Uintiaiheisesta jälkikirjoituksesta tuli mieleen, että lapsena olin aika kova molskahtelemaan veteen aina kun se ei kuulunut suunnitelmiin. :D Mökillä, rannoilla ynnä muualla, kun ei ollut uikkareita ja pyyhettä mukana, menin aina kahlaamaan, ja aina toki luiskahdin sitten päälakea myöten veteen. Tätini asui Ruotsissa, kun olin alle kouluikäinen, ja olimme kerran käymässä siellä. Kaupungilla kävellessämme pysähdyimme ison suihkulähteen kohdalle levähtämään, ja minä ja veljeni halusimme mennä lähteeseen kahlaamaan. Mulla oli uudet hienot vaatteet päällä, ja tottakai sitten menin ja liukastuin siellä. :--D Nyttemmin olen yrittänyt hillitä kahlausintoani, ja oonkin onnistunut liukastumaan lähinnä kuivalla maalla.

Sininen sopisi keittiön sisustukseen! eemv330(a)gmail.com

Kaiser (Ei varmistettu)

Paras vesimuisto on se, kun opin hyppäämään Kanarialla pää edeltä veteen! :D Vähän noloa, kun olin sillon jo 13-vuotias, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan I guess. Musta streameri olis kiva!

rajala_kaisa@hotmail.com

Xeve (Ei varmistettu)

Jospa voisi olla jo kesä ja pääsisi mökille uimaan! :)

Musta sopisi keittiöömme parhaiten!

xeve@hotmail.fi

haamutus (Ei varmistettu) http://sporttaillaan.blogspot.fi

Parhaat vesimuistot liittyvät lapsuuteen, jolloin vietin kaikki kesät veneillen. Tuli aika paljon uitua päivän aikana meressä, ja sukkelleltiin veneiden alta ja hypittiin veneiden katolta. Hienoa aikaa!

Musta Sodastream olisi kaunis ja kiva kapistus omaan keittiöön :)

hanna.taimen@gmail.com

Vierailija (Ei varmistettu)

Yksi tilanne, jolloin vesi on maittanut erittäin hyvin, oli Karhunkierroksella. Tai itseasiassa sama tilanne toistui tuolla vaelluksella useasti. Hirveetä määrää ei kehdannut kerralla kantaa rinkassa ja ilo oli aina yhtä suunnaton, kun seuraava puro tuli vastaan ja pääsi juomaan säästelemättä. :) Vaikka vesi ei aina täysin kirkasta ollukaan, se oli silti ihanan raikasta ja sammutti vaeltajan janon. Eikä mitään mahaoireita tullut, kun vaan muisti, että vain virtaavasta purosta vettä joi.

Valkoinen masiina ois nätti. :)

lotta.ahlholm(a)gmail.com

Meillä oli lapsena isovanhempieni mökillä aito vanhanaikainen kaivo, josta sai käsin nostettua raikasta vettä. Mun mielestä se oli lapsena jostain syystä kovin jännää. :D Sittemmin se kaivo täytettiin ja mökkiin vedettiin vesijohdot, mikä on myöhemmin alkanut harmittamaan vanhempiani, jotka nykyisin omistavat mökin.

Jos voitan, musta Sodastream olisi valintani. elinakv@gmail.com

jeekesä (Ei varmistettu)

Ensimmäisenä muistona mieleen tuli jollakurssit muutaman vuoden takaa. Se jännitys kun lähdettiin tekemään ekaa kertaa vähän pitempää reissua yhden saaren ympäri ja sen jälkeen harjoiteltiin kaatumista jollalla keskellä ruotsinlaivojen reittiä :)

Jos voittaisin, tahtoisin valkoisen SodaStreamerin.

swra@hotmail.fi

Jennipenni (Ei varmistettu)

Ensimmäisenä tulee mieleen sellainen muisto, kun pienenä parhaan kaverini kanssa päätimme ilmoittautua uimakouluun. Harmi vaan, että lähes joka kerta myöhästyimme uimakoulusta ja ilmaannuimme uimarannalle, kun uimakoulu oli jo loppunut tai oppitunti veteli viimeisiään. Onneksi sentään olen oppinut uimaan, vaikka missasinkin uimakoulun tuona kesänä. :)

Jos voitan, kotiuttaisin mielelläni valkoisen Sodastreamerin! :)

jennuska@hotmail.com

Lotta Katariina
Pumpui

Joskus ehkä vuonna 1999 Ilosaarirockissa. Oli käsittämättömän kuuma päivä ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Vesipisteelle oli hirveän pitkä jono. Edellä ollut kundi kertoi että ei ollut muistanut juoda vettä koko viikonloppuna. Hän täytti puolentoista litran pullon, vetäisi sen kerralla huiviin ja huusi "Miksei kukaan oo kertonut mulle että vesi on oikeesti näin hyvää?" :D

Rosterinen sopisi meidän keittiöön :) pumpuiblogi [at] gmail.com

 

Lokikirja

Nykyään vichy/mineraalivesi on yksi lempijuomistani. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut, se on ollut yksi kamalimmista asioista, mitä tiedän. Olin skidinä tanssiryhmän esiintymismatkalla Virossa. Sää oli lämmin ja bussissa istuttiin tunti jos toinenkin. Jollain huoltsikkatauolla ihmiset kävivät ostamassa juotavaa, ettei porukka ihan sippaisi kuumaan bussiin. Muistan edelleen, miten kamalalta sitruunanmakuinen kivennäisvesi maistui.

Meillä myös kiusattiin sisaruksia tarjoamalla ystävällisesti toiselle lasillinen appelsiinimehua, joka oli blandattu vissyllä. Jota kukaan meistä ei voinut sietää silloin. Good times!

En kyllä osaa valita noiden värien välillä, mutta jos silmäni näkevät oikein ja tuo oikean puolimmainen on valko-hopea, niin valintani osuu siihen.

Tahdon järveen uimaan! (Ei varmistettu)

Pari kesää sitten oltiin istumassa iltaa kaverin läksiäisten merkeissä Tampereella. Jatkettiin baariin ja notkuttiin aivan täynnä olevalla terassilla jonne ei mahtunut edes istumaan koska kukaan ei tahtonut olla sisällä kuumana kesäyönä. Siinä me yhtäkkiä tajuttiin että mitä ihmettä me tehdään täällä eikä uimassa. Lähdettiin noin kymmenen ihmisen voimin rauhanniemeen,matkan varrella asuvat hakivat kotoaan pyyhkeitä ja juomaa, ja siellä me vietettiin aikaa pilkkuun asti ja ylikin. Arpaonni suosii harvoin mutta jos näin kävisi niin punaisen tahtoisin ja osoite olisi jenni.kaunisto@gmail.com

Sunday (Ei varmistettu)

Veden olennaisuudesta tulee mieleen ihan nämä viime päivät, jotka oon taas yrittänyt kasvatella rairuohoa pääsiäistä varten. Rairuohohan ei kasvamiseen vaadi juuri mitään muuta kuin vettä, mutta tosiaan tälläkin kertaa ruoho on jo pari kertaa päässyt kuivahtamaan :) Onneks se ei pienestä hermostu. Kyseinen ruohohan kasvaa vaikka talouspaperin päällä, olennaista on vain se vesi ja talouspaperin ainoa tehtävä on käsittääkseni pitää siemenet paikoillaan kastellessa. Minä käytin kyllä ihan multaa, on kivemman ja luonnollisemman näköistä. Aiemmin kun mulla oli marsuja, ne odottelivat innokkaasti pääsiäisen päättymistä, jolloin ruohomatot päätyivät niiden herkuksi.
Mukavaa pääsiäisen odotusta!

Jos voitan, valkoinen ois suosikki noista väreistä.

lifeinmy30(a)gmail.com

lusiliu (Ei varmistettu)

Toissa vuonna tuli osallistuttua opiskelijaporukalla akateemiseen MM-kyykkään. Tapahtumalle luonnollisesti koko päivä selvitettiin pääasiassa oluella. Pitkän päivän, pakkasessa vietettyjen tuntien ja saunomisen, jälkeen paluubussissa tuli torkahdettua suu auki. Koskaan ei ole ollut niin kova jano, kuin takaisin kotikaupunkiin päästyä! Olin kyllä varautunut päivään vesipullolla, mutta jalomielisesti olin tarjonnut sitä jollekulle toisellekin saamatta pulloa takaisin. Kieltä kirjaimellisesti särki, en tiennyt janontunteen voivan edes yltyä niin päällekäyväksi. Matkalla kotiin poikaystäväni lopulta luovutti ja päätyi syömään lunta pahimpaan janoon. Mikään ei ole tuntunut niin hyvältä kuin suuri tuopillinen kylmää vettä tuon reissun jälkeen..

Jos lykästää, niin mustalle Sodastreamerille löytyisi paikka leivänpaahtimen kyljestä. :-)

emkalind@gmail.com

Vierailija (Ei varmistettu)

Muistan ikuisesti kosketukseni veteen, kun olin pieni ja olimme isän ja veljen kanssa onkimassa mökillä. Tai no, itse laittelin innoissani matoja koukkuun ja katselin vierestä. Siinä sitten kyykkyasennossa tuijottelin veden pintaa ja etsiskelin kaloja siinä ihan veden äärellä kalliolla. Kurkottelin naamallani lähemmäs veden pintaa kunnes liukas kallio luiskahti altani ja plumpsahdin veteen pää edellä. Samalla sekunnilla isä jo veti minut ylös kuivalle maalle. Tilanne kävi niin äkkiä etten ehtinyt vetää vettä sisuksiini tipan tippaa. Koominen tilanne oli ohi hetkessä. Dramaattisesti säikähtäneenä lähdin kuitenkin itkien metsään etsimään äitiäni, joka oli mustikoita keräämässä. Muistaakseni veljeni jäi naureskelemaan tapahtunutta, joka säikytti varmasti viimeisetkin kalat tiehensä.

Ja valkoinen laite olisin mieluinen.

T. Anni, annnni@hotmail.com

Hedelmasalaatti (Ei varmistettu)

Parhaat vesimuistot liittyy kyllä ehdottomasti lapsuuteen ja kesiin mummolassa, jossa on parin sadan metrin päässä aivan ihana pikkuinen lampi. Kyseisessä lammessa mä olen oppinut uimaan, hyppimään reippaasti laiturilta ja hirveetä vauhtia piti uida matalampaan veteen ettei haikalat pure varpaita irti :D (Suomessahan tunnetusti joka ikisessä lammikossa on haikaloja..) Mun lapsonenkin on samaisessa paikassa oppinut uimaan ja menin sitten tyhmänä mainitsemaan hänellekin niistä haikaloista.. *hups* :D

Rosterisen ottaisin mieluiten :)

hedelmasalaatti ät gmail piste com

Inga (Ei varmistettu)

Paras vesimuisto on se kun isäni aikoinaan vei minut ja pikkuveljeni uimaan aina ku oltiin viikonloppu hänen luonaan. Vanhempani ovat eronneet, isä asuu toisessa maassa eikä häntä tule nähtyä kuin kerran vuodessa. Välit eivät ole mitä parhaimmat mutta tuo muisto kuitenkin lämmittää sydäntä ja aina kun käyn uimassa tulee ajateltua isää.

Sodastreamia olen haikailut niin kauan kun omassa asunossa on asuttu ja toivoisin ehdottomasti valkoista yksilöä!

inkku_1121@hotmail.com

Vierailija (Ei varmistettu)

Oma vesi muistoni liittyy viime kesään. Lähdimme rannalle 40km päähän. Saimme pyyhkeet rannalle ja meni 10min. kun vettä alkoi satamaan kaatamalla! Meitä nauratti koko tilanne, sillä aluksi oli niin aurinkoinen päivä ja yhtäkkiä taivas täyttyi tummista pilvistä. Päästiinpä ainaki pizzalle ;)
Musta olis sopiva väri meidän uuteen kotiin!

piia.vahakangas@luukku.com

Murkinamasu (Ei varmistettu)

Paras vesimuisto on mökki ja uiminen. Olen aina pitänyt uimisesta. Lapsesta asti puhuimme aina siskoni kanssa, että koska pääsee uimaan. Tällä tarkoitettiin mökille menemistä. Emme juurikaan kyselleet, koska pääsisimme mökille, vaan aina 'koska pääsee uimaan'. Lapsena olis se hassu sääntö, ettei syömisen jälkeen saanut uida, joten aina ennen ruokailua oli kiire järveen ja uimaan. Meitä ei meinannut saada millään sieltä ruokapöytään. Huulet sinisinä, hampaat kalisten jaksoimme uima ja polskia loputtomasti.

kemikand (at) hotmail-piste-com

sni (Ei varmistettu)

Useiden edellisten kommentoijien tapaan omat vesimuistot liittyy kaikista vahvimmin lapsuuden kesiin järvien äärellä. Oon miettinyt näin vanhempana, kuinka sitä jaksoi joinain kesäpäivinä leikkiä ja riehua vedessä oikeasti koko päivän?! Välillä käytiin syömässä ja sitten taas järveen ja uutta leikkiä kehiin. Tuntuu, että nykyään sitä varmaan jäätyisi pystyyn jo 15min rantavedessä räpiköinnin jälkeen täällä Suomen "lämpimässä" kesässä..

Sodastreameista mulle kelpaisi parhaiten punainen väri :)

skr104(at)gmail.com

SaraL (Ei varmistettu)

Veteen liittyvänä muistona voisi sanoa sen kun kävin ekaa kertaa avannossa! Ristiriitainen muisto sillä en vieläkään tiedä oliko se enemmän inohttavaa vai virkistävää ja terveyttä edistävää. Noh toistaiseksi en ole käynyt uudestaan joten pitää ehkä unohtaa tuo muisto että tulee uskallettuas mentyä taas :D hehe.

Musta sodastreamer sopisi keittiöön! :)
sara.lehtera@hotmail.com

Lilliputti (Ei varmistettu)

Paras vesimuistoni on viime kesältä kun heräsin viime vuonna kaverin mökillä ennen muita ja menin laiturille nauttimaan aamuauringosta sekä kauniista ja hiljaisesta järvestä. Varpaat tietenkin vedessä.

Valkoinen sodastreamer on jo pidempään ollut hankintalistalla joten semmoisen ottaisin erittäin mielelläni jos sattuisin voittamaan.

marjaana85@hotmail.com

Janet (Ei varmistettu) http://my.fantazya@gmail.com

Mukavin muisto veteen liittyen on se, kun lapsena leikittiin aina delfiinejä. Tätä leikkiä ei tietenkään lisännyt teeveestä tullut Flipper. Pulikoitiin uimahallissa monen monta tuntia kunnes henkilökuntakin tuli meitä häätämään :D Edelleenkin olen kova vesipeto, mutta uiminen on silti jäänyt harmillisen vähälle.

Valgeinen streami olisi niiiin ihuna :)

myfantazya@gmail.com

HelloAochi

Koko elämäni on veteen sidottu. Olen aina asunut meren rannalla, muualla ahdistun. Rakastan veneilyä, uimista, laivalla matkustamista. Isäni sanoi aina, kun olin vielä pieni tyttö, että minusta tulee isona merikapteeni - hauskaahan se olisi.

 

Punainen on kaunein.

palespring@hotmail. com

Aadanen (Ei varmistettu)

Veteen liittyy paljonkin hyviä muistoja, mutta ehkä ensimmäisenä tulee mieleen ihanat järvellä vietetyt kesäyöt soutuveneessä onkien. Jos voittaisin niin punainen Sodastream olis mahtava.
aho_immonen(at)hotmail.com

Annalie (Ei varmistettu)

Veteen liittyvä muisto, kun mummi kysyi minulta pienenä, että mitä joisin kun mummin luona oltiin kylässä. Aina vastasin, että vettä ja aina mummi vastasi tähän, että "vesi vanhin voitehista". Sympaattisin ja arvokkain neuvo tuli opittua jo pienenä (:

Omaan keittiöön valkoinen SodaStream sopisi parhaiten!
anna_nuutinen(at)hotmail.com

Vierailija (Ei varmistettu)

Parhaat veteen liittyvät muistot on kesällä järvessä uimisesta ja soutelusta! Jos voittaisin, musta olis ihana.

Inka.soukka@gmail.com

dafne (Ei varmistettu)

Hienoa, että Sodastream on sitoutunut tuotteidensa ekologisuuteen, mutta eettisellä puolella olisi huomattavasti petrattavaa. Sodastreamilla on tehdas Israelin laittomassa siirtokunnassa, Finnwatch selvitteli jo aiemmin alkuperämerkintöjä siirtokunnista tuotavissa tuotteissa ja pari päivää sitten uutisoi uudestaan Sodastreamista http://www.finnwatch.org/uutiset/90-finnwatchin-seurantatutkimus-sodastr...

sanumaria

Pienenä meidän mökin ohi lipuivat niin armeijan alukset kuin Ruotsin laivatkin. Parhaita (ja jännittävimpiä) muistoja oli juosta uimaan AINA kun laiva meni ohi. Joku serkuista huusi että "aaaltojaaaaa" ja sitten juostiin mereen :D

Sininen on aina paras väri, ja meiliosoite on sanu(at)iki.fi

Milja888 (Ei varmistettu)

Paras veteen liittyvä muisto on kun pienenä polskuttelin läpi kesän Päijänteessä. Äitini on sanonut, että taisin viettää 90% kesästä veden alla, ollessani pieni. Veteen olis päästävä veden lämpötilasta riippumatta. Nykyään uiminen on valitettavasti jäänyt, joskus Juhannuksen aikaan vasta ensimmäisen kerran veteen uskaltautuu.. :D

Punainen on hienoin!

Miljanu@student.uef.fi

Rintessa (Ei varmistettu)

Vaikka meillä puhtaat vedet onki, valitettavasti julkisten paikkojen vesihanoista on jäänyt jopa traumoja. Ikimuistoisin veteen liittyvä hetki on varmasti se, kun opettajamme rupesi yliopistolla ottamaan luokan hanasta juomavettä, ja noin parin minuutin ajan hanasta valui vain ällöttävän näköistä keltaista vettä. Toki ylimääräiset ainesosat olivat tulleet jostain putkistoista, kun kyseisen luokan hanaa tuskin usein käytetään, mutta tuon näkemisen jälkeen olen kyllä aina kahdesti miettinyt, että mistä uskaltaa vettä ottaa.

Tänne kelpais tuo laite mustana, voisin sen itse asiassa lahjoittaa papalleni käyttöön, kun hän kovasti tykkää hiilihapotetusta vedestä :) tanijaah@hotmail.com

tuijavee (Ei varmistettu)

Veteen liittyvä muistoni on itseasiassa nyt alkuvuodelta. Meille ilmoitettiin yhden äkkiä, että kylpyhuone menee totaaliremppaan putkirikon vuoksi. Eipä siinä sitten auttanut kun käydä vessassa viereisessä asuinrapussa ja suihkussa vierailin Elixialla. Tulipahan ainakin treenattua urakalla ja opin arvostamaan niinkin itsestäänselvyytenä pidettyä asiaa kuin juoksevaa vettä! :)

Valkoinen ois kiva.

tuija_vidgren@hotmail.com

Vierailija (Ei varmistettu)

punainen, ehdottomasti sopisi keittiööni! :)

paras veteen liittyvä muistoni on se, kun opin uimaan eräänä kesänä. silloin ei mökkijärvestä sitten poistuttukaan!

maria@live.fi

Vierailija (Ei varmistettu)

Kävin tiistaina ensimmäistä kertaa elämässäni avannossa! Avantoon menemistä ei helpottanut yhtään, että laiturin päällä oli 20cm vettä noin 2m matkalla!!
Selvisin hengissä ja ymmärsin, miksi ihmiset niin hehkuttavat mahtavaa oloa avannossa käynnin jälkeen :)

Valkoinen SodaSream sopisi parhaiten keittiööni, arvontaan osallistun sähköpostilla:
katri.tirkkonen@hotmail.com

-Katri

Emppuliisa (Ei varmistettu)

Paras (vaikkakin säikähdyttävä) vesimuistoni on, kun Nokian Eden-kylpylässä joskus naperona lähdin pienen veljeni kanssa isän kauempana valvoessa uimaan toiselle puolelle allasta. Veljeni ei jaksanutkaan uida loppuun asti ja jalkamme eivät enää ylettäneet pohjaan. Minä sukelsin veden alle ja otin veljen olkapäilleni. Hän siinä sitten puristi hiuksiani ja tähysti isää apuun kun minä sisukkaana pidätin veden alla hengitystä ja tasapainoilin veljeäni hartioillani. Jälkeen päin naurattaa, silloin ei, onneksi selvisimme säikähdyksellä! Valkoinen sodastream olisi ihana! emppuliisan@suomi24.fi

Sophine
Being Sophine

Paras ja tuorein vesimuistoni on Singaporen Sentosa-saarelta, jossa seisoskelin kirkkaassa ja lämpimässä vedessä ja annoin pikkukalojen nipistellä/pureskella jalkojani. Halusin koko ajan veteen, koska hiekalla oli niin kuuma (tosin vesikin oli toooosi lämmintä). Siellä haluaisin olla tälläkin hetkellä!

Sodastreamin haluaisin mieluiten valkoisena.

beingsophine@gmail.com

Sauni (Ei varmistettu)

Ikimuistoisin vesikokemukseni tapahtui muutama vuosi sitten matkaillessamme Tansaniassa. Olimme rannalla ja päätin pulahtaa mereen uimaan. Aikani pulikoituani aloin kauhoa takaisin rantaan. Kuinka ollakkaan yhtäkkiä tunsin polttavaa kipua käsivarressa ja pian sen jälkeen kainalossa. APUA MEDUUSA! Mielikuvitukseni lähti heti laukkaamaan, ajattelin, että olen uinut suoraan meduusajoukon keskelle ja olen sen piirittämänä.. No, selviydyin kuitenkin rannalle ja loppuloman käsivarressa ihastutti kirkkaanpunainen mötti, joka kutisi ja kirveli...

Punainen Soda Stream sopisi punaisen kahvinkeittimen kaveriksi.. =)

sanni.niem@gmail.com

Vierailija (Ei varmistettu)

Vedestä nousee mieleen muistot lapsena vietetyistä kesistä mökillä. Muistatteko ne vesipatjat jotka oli täynnä "koloja" joihin sai laittaa juomamukin? Vesiluistelu nousee myös muistona mieleen vahvasti ja tyyni järvi joka vastaa, kun sille huudetaan :)

Musta väri sopis keittiööni parhaiten!

lael3766@gmail.com

Pirre (Ei varmistettu)

Valkoinen! Jääpalat tehdään vedestä, niistä mul olis yks muisto :D lapsena sukulaisen häissä meinasin tukehtua jääpalaan, onneksi yks vieraista oli lääkäri ja sai palan pois kurkusta, ennen kuin tukehduin... Se onkin kurjin muisto, muut ovatkin vähän kivempia :D

khanel@windowslive.com

Nora S (Ei varmistettu)

Ensimmäisenä veteen liittyvästä muistosta tuli mieleen matka Teneriffalle viime syksynä. Ihana isämme ei ottanut vakavasti varoituksia paikallisen hanaveden puhtaudesta - vai pitäisiköhän sanoa likaisuudesta. Kuinka ollakaan, koko muu perhe sai loppuloman nauttia isän vatsavaivoista, isä tottakai itse mukaanlukien. Onneksi ei käynyt pahemmin kuitenkaan!

Itse pidän eniten valkoisesta!

noraemilia.seppala@hotmail.com

RiikkaH (Ei varmistettu)

Ihan ensimmäisenä vedestä tulee mieleen tämä maanantai: menin extemporena spinningtunnille ja vesipullo oli tietysti kotona. Hikoilin ja huhkin tunnilla ja kieli tuntui kuivuvan kiinni kitalakeen.
Salin jälkeen menin pikavauhtia kotiin (asun noin 5 minuutin päässä) ja nappasin jääkaapista litran pullon kylmää vettä ja voi pojat, vesi ei ole koskaan maistunut niin hyvälle!

Jos voitan, niin valkoinen laite olisi oikein mieluisa :)

huudot10@gmail.com

Paras vesimuistoni on ehdottomasti pikkutyttönä "sammakkolammella" vietetyt tunnit! Voi miten jännää olikaan katsella sammakonkutua ja kuunnella isojen sammakkojen kurnuttamista. Jotenkin onnistuin kumisaappaat jalassa aina mulaan inhottavan haisevaan lampeen. Tai äidin mielestä se oli haiseva, minulla ei ollut asian kanssa ongelmaa. Sininen SodaStream ihan vain sammakkolammen muistoksi kelpaisi! saarawrr@hotmail.fi

Projekti -30/2013

Tais olla viime vuoden juhannuksen aaton aatto kun oltiin kavereiden kanssa baari-illan jatkoilla Saimaan rannassa uimalaiturilla istuskelemassa juoruilemassa ja ihastelemassa nousevaa aurinkoa. Kesken tän illan/yön keksittiin kaverin kanssa mennä siitä uimaan ja samalla heittämään talviturkit kerrankin ajoissa :) Oli muuten aika kylmää.

 

Ja musta kone ois passeli mein keittiöön 

Nnora (Ei varmistettu)

Paras muisto vedestä on varmaan mökiltä viime kesänä. Oli +30 astetta lämmintä ja järviveteen juokseminen ei ole koskaan tuntunut yhtä ihanalta :)
Musta laite olisi mieluisin :)
nnoora.p@hotmail.com

Enniii (Ei varmistettu)

Kiva muisto on se kun uin Bulgariassa Mustassa meressä :)

Valkoinen!

enni_marttila@hotmail.com

Sarppa (Ei varmistettu)

Parhaimmat vesimuistot liittyy lapsuuteen ja mökkeilyyn. Meiltä löytyy veneen perässä vedettävä täyteenpumpattavat "vesiskootteri". Sillä on sitten monet reissut menty innosta kiljuen siellä veneen perässä ja kun isä on onnistunut saamaan skootterin kaatumaan niin se on sitten otettu vastaan lähinnä hysteerisellä naurulla. Nyt oon jotenkin pelkuroitunut niin paljon etten uskalla enää sen kyytiin mennä :D

Musta passaisi mun keittiöön kivasti!
saarasalon@gmail.com

Vierailija (Ei varmistettu)

Reilu kymmenen vuotta sitten itä-Suomessa mökillä, kuuman kesän elokuu, saunasta uimassa rakkaan kanssa, sataa kaatamalla, vesi on todella lämmintä, sekä järvessä että taivaalta alas tuleva. Unohtumattoman ihanaa.

Musta tai valkoinen parhaiten.

alvansu@gmail.com

E.e (Ei varmistettu)

Se tuli ekana mieleen,ku pienempänä oli niitä vedenjuonti kilpailuja :D itsehän en ikinä voittanut, mutta voittaja yleensä ryntäsi kyllä oksentamaan :D ei sitä liikaa saa juoda !! :D

Valkoinen ois ihana!
eva.saukko@gmail.com

Vierailija (Ei varmistettu)

Yksi mun suosikkimuisto on tällainen: Oltiin Turkissa lomamatkalla; minä, veljeni, isä ja äiti. Olin noin seitsemän vuotias ja veljeni kolme vuotta nuorempi. Kalvakkaat suomalaislapset tietysti polttivat itsensä auringossa, ja äiskä pakotti meidät uimaan Puuhamaasta ostetut t-paidan päällä. Jossain vaiheessa tajusimme (en TODELLAKAAN tiedä miten tämän keksimme), että kun lasten altaan reunalta hyppää veteen märkä paita päällä, ja samalla levittää käsillä paidan helmaa, jää paidan sisään ilmaa. Ilma ei päässyt pois, koska alhaalta sen tien tukki veden pinta, ja kaula- ja käsiaukot olivat liiskaantuneet ihoa vasten. Meistä se näytti siltä, että meille olisi hypyn aikana kasvnut järkyttävät lihakset, ja päädyimmekin hyppimään altaan reunalta ja pullistelemaan mahtavia lihaksiamme aina, kun joku muu lapsi yritti tulla altaaseen. Hotelilla levisikin huhu kahdesta lihaksikkaasta lapsesta, jotka omivat koko lastenaltaan itselleen. :D

Musta sopisi parhaiten meidän keittiöömme! :)

lauravirtanen9 [at] gmail.com

Mansikkamaa

Oi joi joi, punainen ilman muuta, uuh mikä kaunotar. <3

 

Vuonna 2004 kun odotin esikoistani ja asuimme silloin ulkomailla. Vesipömpelistä (tilattu vesi) vesi oli loppu ja kotona oli vain tuoremehua. Hanastakaan ei voinut juoda, ilman vaarantamatta omaa ja vauvan terveyttä. :)

Keskellä yötä heräsin aivan sydäntäriipivään janoon. Ei auttanut, kuin herättää armas ukkoni ja niin me, rakkaani, vauveli masussa ja minä lähdimme autolla hurauttamaan bensa-asemalla ja hakemaan vettä. Vauvalla taisi olla todella suuri jano tai tarvitsi lisää polskintavettä "uima-altaaseen."

Aina ei jaksa vettä juoda hanasta, joten tulee juotua paljon vichyä. Niitä vaan on ikävää kanniskella Ikeakassilla pullotolkulla.

 

Puhallan arvontalipukkeelleni kunnon onnenpotkut, jotta matka siivittyisi arvontahattuun päällimmäiseksi.

 

 

Laurau (Ei varmistettu)

Näin yhtäkkiä tuli mieleen tämä:

Muutimme isomummuni vanhaan taloon minun ollessa 5-vuotias. Sisälle ei tullut vettä, vaan vesi piti hakea omasta kaivosta. Kaivolla oli sininen pumppu, jota en kuitenkaan jaksanut pumpata, mutta olin aina isän mukana hakemassa vettä. Kuitenkin jonain päivänä kun vesi oli vähissä, päätin lähteä yksin hakemaan vettä. Olin reissullani kauan ja lopputuloksena oli se, että 10 litran sangon pohjalla oli kuin olikin vettä! Tai vettä oli alunperin enemmänkin, mutta en jaksanut raahata sitä sisälle asti. Mutta olin niiiiiin ylpeä itsestäni!

Joka kerta kun menen vanhempieni luokse ja näen sen kaivon pihalla, muistan tuon tapauksen.

Ja vaikka nykyisin vesi tulee sisälle asti, on siinä aina oma fiiliksensä käydä pumppaamassa jääkylmää vettä omasta kaivosta.

Musta masiina olisi ehkä hienoin! Rosteri muuten, mutta siihen jää sormenjäljet.8(

( laurae.kallio [at] gmail.com )

Pages

Kommentoi