Viljaton elämä osa 1.: Miten tähän päädyttiin?

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Kaikki blogia seuranneet ovat varmasti kärryillä siitä, että kuukausi sitten ruokavaliopalettini meni täydellisesti uusiksi jo toisen kerran parin vuoden sisään. Aiheesta on toivottu postauksia ja kas, tässä juttusarjan ensimmäinen osa! Tämän postauksen lisäksi kirjoitan ainakin osat 2. Miten muutos tapahtui ja 3. "Ethän sä saa syödä enää mitään..".

Tässä ensimmäisessä osassa kuitenkin pureudutaan siihen, mikä oli viimeinen tikki omaan kokeiluni aloittamiseen!

Viljaton ja maidoton paleotyyppinen ruokavalio on kiinnostanut mua jo pitkään (kiitos HaLon), mutta ajatus viljojen ja varsinkin maitotuotteiden täydellisestä karsimisesta tuntui vieraalta ja vaikealta, varsinkin kun olin rajoittanut ruokavaliotani jo toisella tapaa parempien tulosten toivossa. Kaikki paleohässätykset kaiken lisäksi ärsyttivät ihan perkeleesti! Oikeastaan, kaikki lähes uskontoon verrattavat ruokalahkot nostavat mun karvat pystyyn, koska oma terveys ja hyvinvointi on niin subjektiivista.

Ymmärrän kyllä että kun sen oman polkunsa löytää, tekee siitä mieli meuhkata - trust me, I've been there too ;). Yleensä homma rauhoittuu muutamassa kuukaudessa ja muidenkin mielipiteet saavat hiljalleen keskusteluissa tilaa jyrkän vastarinnan sijaan. Pahimmassa tapauksessa nämä ruokakultistit seisovat vierekkäin ja kaksi tismalleen yhtä hyväkuntoista ja onnellista ihmistä ovat sitä mieltä, että toinen tekee kaiken aivan väärin, koska: lisää tähän valitsemasi ruokakultin nimi..

 

Kaikki me olemme saaneet peruskoulun penkillä aika samanlaisen ravintokasvatuksen, eikä siellä todellakaan kyseenalaisteta sitä, etteikö ruisleipä margariinilla ja lasi maitoa pitäisi jokaista meistä terveellisellä polulla. Kun sen oletuksen rikkoo ja alkaa tutkia maailmaa maidon takana, löytää yhtä jos toista, joka kuulostaa joko huuhaalta, tai järkevältä. Tieto lisää tuskaa ja sitä löytyy liiallisuuksiin asti, joten jokaiselle tekee hyvää lähdekritiikin ja omien aivojen käyttö. Lopulta me ollaan kaikki vastuussa vain itsestämme.. Tai no, jossain tapauksissa myös 18 vuotta jostain toisesta ;)

Mä en onneksi ole koskaan pitänyt maidosta, enkä kyllä margariinistakaan.. Jälkimmäinen saattaa johtua siitä, että joku uskotteli mulle, että se tehdään edelleen 60-luvun skandaalin tapaan kissoista. Ei muuten ollut Lidlin hevosenlihat kovin suuria skandaaleita siihen verrattuna, että kuolleista kissoista tiristettiin rasvat leivän päälle! :D

Vanhojen tottumusten muuttaminen ja uusien ajatusten omaksuminen oli siis pitkänpitkä taival ja kuukausi sitten tehty lopullinen päätös vain se viimeinen pisara. Syystä tai toisesta mä tiesin, että olen tähän valmis, enkä kokenut vanhoista tavoista luopumisen tuskaa yhtä suureksi kuin aiemmin. Nyt epäilykset ovat muuttuneet innostukseksi ja ymmärrykseksi siitä, että homma toimii. Olo on parempi, iho on puhtaampi, paino putoaa ja kroppa ei reistaile.

Miten tähän siis päädyttiin?

 

Kun painoni oli jumittanut kaloreiden rajoittamisesta, liikkumisen lisäämisestä ja eri makroravinteiden kanssa kikkailusta huolimatta pari kuukautta, tutkitutin varmuuden vuoksi kilpirauhasarvoni ja sokeriherkkyyteni. Kilpirauhasen tutkiminen tosin on melkoisesti mutkikkaampi juttu, kuin se TSH ja t4v -arvojen mittaus, mutta mitään extrahälyyttävää ei tullut esille ja sokeriarvotkin olivat vallan mainiot. Näiden testien aikoihin suolistoni alkoi reistailla ja huolestuin entisestäni siitä, mitä kropassa nyt oikein tapahtuu.. 

Kyselin ja googletin, ihmettelin ja jatkoin kaloreiden laskemista ja mitään ei edelleenkään tapahtunut - paitsi että oireet pahenivat.

En nyt ala erittelemään kaikkia vaivojani, koska olen hieno leidi, mutta ehkä jokainen osaa laskea yhteen sanat: suolistovaivat + huolestuminen + lääkäri + tähystys... Ja jos eivät, voi oirebingoa käydä pelaamassa tämän artikkelin "milloin hoitoon" -kohdasta..

Oireet eivät siis aluksi olleet päivittäisiä, eikä vatsani ollut koskaan kovinkaan arka - tai ainakaan en siinä vaiheessa osannut tulkita tiettyjä vatsavaivoja oireiksi, toisin kuin nyt. Muutaman kuukauden (krhm... olisiko pitänyt reagoida ja mennä lääkäriin heti?) vitkuttelun jälkeen oireet olivat viikko viikolta pahentuneet sellaisiksi, että jokainen päivä jännitti vähän enemmän kuin edellinen.. Kun kerroin oireista graafisen tarkasti Samille yhteistä taivalta aloitellessamme, oli käsky selkeä: Lääkäriin heti, ja todennäköisesti myös tähystykseen.

 

Aha, juu ok... Soitankin tästä heti.. Tämän käskyn lisäksi sain todella rajatut ohjeet syömiseen, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Lääkärisuosituksiakin sain muutamia, mutta kiireiden ja kärsimättömyyden vuoksi varasin sattumanvaraisesti ensimmäisen vapaana olleen gastroentrologin ajan, ja saavuin vastaanotolle vain muutama tunti Samilta saamani kehotuksen jälkeen. 

Jollain tasolla olen lopulta ihan helpottunut siitä, etten päätynyt makaamaan esimerkiksi superkiireisen ja ihan komeahkon Olli Sovijärven tutkimuspöydälle ja itkemään tuskasta, vaikka siellä asiantuntemus ja diagnoosit olisivat varmasti olleet tarkemmat.. Joskus sitä vain on alistuttava tällaisiin todella naisellisiin reaktioihin... If you know what I mean :D 

Lääkärini oli lopulta vanhempi naishenkilö, jonka näkemys oli samanlainen kuin suurella osalla muistakin: "Käytä lääkkeet ja jatka sen jälkeen elämää ihan vaan entiseen malliin. Ei tällä varmasti ole mitään yhteyttä sun ruokavalioon."

Ai siis, että sillä mitä mä pistän suuhuni ja mikä kulkeutuu lopulta sinne oireilevaan suolistooni ei ole mitään yhteyttä tän ongelman kanssa? Samat sapuskat vaan suuhun ja parin kuukauden päästä uudestaan reseptiä kouraan? Ei kiitos.

Edes siinä vaiheessa, kun kerroin oireiden helpottuneen heti ruokavaliomuutoksen jälkeen ja rauhoittuneen reilusti ennen tähystystä, ei lääkäri halunnut vetää minkäänlaista syy-seuraussuhdetta asioiden välille.. Ok, mennään näillä sitten vaan!

En lopulta käyttänyt lääkekuuria laisinkaan, koska oireet olivat muutamassa viikossa kadonneet täysin ja vatsan olotila muutenkin kohentunut. 

Tällä hetkellä viljatonta elämää on takana aika tasan kuukausi ja mitä ikinä tulevaisuus tuokin tullessaan, on vatsan sisäinen ja ulkoinen olotila juuri nyt parempi kuin vuosiin. Ruokavalioni on edelleen kasattu suoliston ongelmia peilaten, eli ruoka-ainevalikoimani on edelleen suppeahko. Silti musta tuntuu, että saan syödä paremmin ja monipuolisemmin kuin koskaan aiemmin! Aika siistiä, mutta tästäkin lisää siinä seuraavassa postauksessa.

 

Jokaisen keho reagoi asioihin eri tavalla ja toiset eivät oireile koskaan mitenkään, vaikka tekisivät mitä. Meidän suvussa on aika paljon erilaisia vatsan ja suoliston oireita kautta linjan, enkä usko tehneeni tälle perimälle yhtään hyvää viimeisten vuosikymmenien eines- ja sokeriruokailuillani. Onneksi kroppa antaa anteeksi ja uusiutuu!

Ollaan jauhettu tästä aiheesta mm. Natan kanssa, koska hänen teräsvatsa kestäisi varmaan pikkukivet ja rukiin jyvät vitalineassa ja sokerissa pyöriteltyinä :D En siis väitä tämän olevan ainoa totuus tai paasaa, että niiden, jotka eivät oireile millään tavalla pitäisi muuttaa toimintatapojaan. Sami hoitaa kyllä sen puolen omassa blogissaan ;) Jokainen toimii omalla tavallaan ja tekee omat päätöksensä, mutta jos oireet kuulostavat tutuilta, tai paino ja kroppa jumittavat vaikka teet mitä, kannattaa tätä vaihtoehtoa ehkä tutkia!

Haluan siis kertoa, että minun kohdallani muutos huonosta pahempaan ja sieltä hyvän kautta alati paranevaan oli yllättävän helppo ja nopea! Lopullisia tuloksia ja universaaleja totuuksia en ajatellut laukoa, vaan katsotaan mihin tämä homma kehittyy. Kuukausi on todella lyhyt aika, ja tiedän sen kyllä.

Toistaiseksi kaikki kokemukset ovat olleet vain ja ainoastaan positiivisia.

Se, mikä oireet alunperin laukaisi on siis edelleen mysteeri, enkä ehkä koskaan saa tietää sen vastausta. Tärkeintä on se, että reagoin niihin heti (tai ainakin nopeahkosti), ja sain samalla avun myös muihin ongelmiini. Ruoka ja treeni maistuvat hyvin ja elimistö tuntuu vihdoin pelaavan mun kanssa samassa tiimissä.

 

p.s. Aihetta sivuten kannattaa ehdottomasti katsoa tämä ohjelma, joka löytyy 8.6. asti areenasta! Sokeriarvojaan pelkän VHH-ruokavalion avulla helposti hallitseva diabeetikko saa suomalaisilta lääkäreiltä nuhteita "lääkevastaisuudestaan", vaikka on elänyt jo pitkään täysin oireettomasti. Onko oikesti huono juttu, jos joku ei tarvitse sairautensa hallitsemiseen lääkkeitä, vaan haluaa käyttää ravintoa muutenkin kuin nautintoaineena? Pitääkö näiden juttujen sulkea toisensa pois? Miksei ruoka muka saa olla lääke?

p.p.s. Kiitos ihanat vanhemmat, jotka olette tajunneet ottaa minullekin sairasvakuutuksen. Olen todella ottanut siitä kaiken ilon irti viime vuosina :B

Share

Kommentit

Jepu (Ei varmistettu)

Erittäin mielenkiintoinen juttu, en ole aikaisemmin kuullut viljattomasta ruokavaliosta!
Täytyy kuitenkin kysyä, että ilmeisesti et syö enään riisiä tai pastaa? Millä korvaat ne?

Saara S.
Saara Sarvas

Riisiä kyllä saa syödä, viljattomuus koskee siis vain kotimaisia gluteenia sisältäviä viljoja! Tämän unohdinkin täysin tarkentaa, mutta tästä rajauksesta on tulossa lisää juttua seuraavassa osassa :) 

Vastaavia tärkkelyspitoisia hiilareita löytyy maailmasta aika paljon, joten niiden korvaaminen ei ole ainakaan tässä vaiheessa tullut ongelmaksi vielä kertaakaan - tuskinpa tulee jatkossakaan ^_^

Vilja (Ei varmistettu)

En tiedä mitä olen tästä tekstistä mieltä... Hyvä että ohimennen mainitset ettei tämä ruokavalio ole ainoa totuus, mutta siitä asti kun mainitsit tuon Samin blogissas mulle tuli sellainen olo, että pian tämä blogi muuttuu sellaiseksi paasaamiseksi etten enää voi olla lukija. Onnea uuden ruokavalion kanssa kuitenkin ja kerrothan myös suoraan, jos tulee negatiivisia vaikutuksia?

Saara S.
Saara Sarvas

Hahaha, onko tämä homma vielä muuttunut paasaamiseksi? Mä en taida pystyä sellaiseen, vaikka kuinka yrittäisin :D Kerrothan kuitenkin, jos homma alkaa kuulostaa liikaa hmm.. No, ei-minulta? 

Sami on tosiaan aikamoinen vedenjakaja ja oman elämänsä askeetikko, mutta ehkäpä maailma tarvitsee myös sellaisia nettipersoonia? Kuten olen aiemminkin maininnut, livenä homma ei ole ihan yhtä hmm.. Julmaa :D. Itse olen saanut tyypiltä todella paljon käytännönläheisiä ja helposti noudatettavia vinkkejä, vilpitöntä valmentajallista huolenpitoa ja tukea. 

Kerron myös ehdottoman puolueettomasti kaikista kokeilun puolista, eikä mulla ole minkään sortin sitoomuksia mihinkään suuntaan.

Loon (Ei varmistettu)

Hei! Olis kiva jos tekisit jonku sellasen postauksen, missä kertoisit, että mitä oikein sitten syöt päivän aikana. Niinku aamupala, lounas, välipala, päivällinen jne. -tyyliin. Mua kiinnostais tietää! :) Tsemppia elämäsi kuntoon!

Saara S.
Saara Sarvas

Kerron varmasti omista ruokailuistani, mutta jälleen kerran - tarkkoja ruokapäiväkirjoja täällä ei tulla näkemään! 

Vinkkejä ja apuja oman ruokavalion rakentamiseen kuitenkin tulee löytymään :)

Sal-la
Herkkupalapeli

Toi lääkäreiden asenne ruokavalioon on kyllä jotain älytöntä! Oon ite sairastanu Crohnin tautia reilut neljä vuotta eikä sinä aikana yksikään lääkäri (joita oon tavannu varmaan kymmeniä) ole ottanut puheeksi ruokavalion vaikutusta tähän sairauteen. Ite oon kokeillu VHH:t, SCD:t ja nyt paleon, joista vika onkin jollain tapaa auttanut. Tsemppiä mahavaivojen kanssa, toivottavasti pysyvät jatkossa poissa!

Saara S.
Saara Sarvas

No jep, älä muuta virka.. Lääkäriksi opiskelevat tuttuni ovat kertoneet, ettei ravinnon merkityksestä muutamaa kurssia lukuun ottamatta juuri puhuta, ellei siihen nimenomaan tahdo perehtyä ja erikoistua.

Mene ja tiedä, mutta vaikka lääkärit tietävätkin ihan älyttömästi ihmiskehosta ja sen toiminnasta, tuntuu painotus edelleen olevan oireiden hoitamisessa, ei niinkään niiden ennaltaehkäisyssä. Se taas olisi varmasti kaikille hyödyllisintä monissakin kroonisissa sairauksissa :(

Kiva kuulla, että paleosafkasta on ollut apua myös sinulle!

Elsi_ (Ei varmistettu)

Kiva kuulla, että sä oot löytänyt apua vatsaoireisiin. Jään isolla mielenkiinnolla odottelemaan jatko-osia! :)

(Itse asiassa mäkin kirjoittelin tänään omasta viljattomasta kokeilustani, teksti löytyy täältä: http://www.kaunisvahvaonnellinen.com/2013/05/viljaton-kokeilu-miten-kavi... )

Saara S.
Saara Sarvas

Oi olipa mielenkiintoinen juttu! Ja tavallaan allekirjoitan viimeisen kappaleen mietteitä vahvasti, viljattomuus kun on varmaan nopeimmin kasvava ruokakultti.. :B

Itse olin toisaalta niin jumissa kropan kanssa tappelusta, että ihan vilpittömästi toivoin, että:  "SAAKELI TOIMISIPA TÄMÄ NYT MUNKIN KOHDALLA!!!!" Ja niin, tuntuuhan se toimivan..

Tuo vatsaoireiden katoaminen ja niiden aiempi "normaalina" pitäminen kuulostivat myös äärimmäisen tutulta.. Miten sen olon kanssa on voinut elää tyyliin 24/7? Miten siihen ei ole osannut reagoida millään tavalla?

Inna (enjaksakirjautua) (Ei varmistettu)

Tosi mukava kuulla, että paleotyyppinen ruokavalio on helpottanut. Mulla alkaa olla kohta kaksi vuotta viljatonta takana, kokonaan maidottomalla en ole ollut missään vaiheessa, koska koen että juustosta luopuminen ei ole sen väärti. Mulle sysäys lähteä kokeilemaan jotakin virallisterveellisestä linjasta poikkeavaa tuli avomiehen kautta, mutta omasta tahdosta. Sain 19-vuotiaana diagnoosin niveltulehdukselle negatiivisillä reumafaktoreilla ja ehdin kaks vuotta syödä reumalääkkeitä (jotka siis ovat melkoisia myrkkyjä) kunnes aloin miettiä, että ei tää voi mennä näin. Jätin reumalääkkeet tosi nopeasti pois enkä ole sittemmin harkinnutkaan uudelleen aloittamista. Silloin tällöin otan jotakin reseptillistä naprometin-valmistetta yhden kipaleen. Sokeri, alkoholi ja gluteeni ovat ehdottomasti pahimmat tulehduksen liekittäjät. Meillä on suvussa noita autoimmuunisairausmörköjä, joten koen kyllä, että olen tehnyt itselleni ison palveluksen kun olen opetellut syömään oikein.

Toivottavasti kokeilusi jatkuu yhtä menestyksekkäänä.

Saara S.
Saara Sarvas

Vau, kiitos tarinan jakamisesta! Tunnen itsekin yhden niveltulehduksesta kärsivä tuttava, joka on elänyt diagnoosinsa takia tasan samalla linjalla jo vuosia. On se vaan mukavaa, että voi ottaa ohjat omiin käsiin, eikä tarvitse heittää kirvestä kaivoon! :)

Äitini kanssa ollaan myös juteltu siitä, että vaikka tämä oman elämäni alkupuoli ja alkuaikuisuus on mennyt hieman "pellossa", on mulla nyt kaikki maailman mahdollisuudet tutkia ja kokeilla läpi eri vaihtoehdot ja etsiä paras mahdollinen tie itselleni.

Tsemppiä siis sinnekin ja toivottavasti pysyt jatkossakin diagnoosin niskan päällä!

Norppa83 (Ei varmistettu)

Työskentelen itse lääkärinä julkisella sektorilla ja miltei päivittäin vastaanotolla käy suolisto-oireista kärsiviä nuoria potilaita. Itselläni on pikemminkin se kokemus, että potilaat eivät usein näe ruokavalion merkitystä mahdollisena syynä vatsavaivoihin, vaan kokevat sen oireidensa vähättelynä. Tietysti tutkin potilaat huolellisesti ja suljen perustutkimuksen ja kokeiden avulla pois vakavan sairauden todennäköisyyden mutta kun ehdotan, että miettisimme, mikä ruokavaliossa mahdollisesti voisi oireita aiheuttaa, niin monet suoraan vain sanovat, etteivät oireet voi johtua ruoasta ja syövät ihan terveellisesti. Sitkeästi silti usein annan erilaisia ohjeita, mitkä ruoat voivat suolisto-oireita pahentaa :) Tietenkään mitään yksioikoisia ruokavalio-ohjeita ei pysty antamaan, ihmiskeho kun on niin yksilöllinen, mutta aivan totta on, että iso osa suolistovaivoista monilla potilailla ovat kyllä ruokavaliomuutoksilla väistyneet!Lääkkeillä on tietenkin osansa niillä, joilla taustalta löytyy lääkitystä vaativa piktäaikaissairaus ja ne joilla hankalat toiminnaliset vatsavaivat jatkuvat ruokavaliomuutoksista huolimatta.

Kiitos Saara mahtavista blogeista :)

Saara S.
Saara Sarvas

Ihanaa kuulla, että ihmisiä ottaa vastaan myös tyyppejä, jotka etsivät oireiden syytä!! Uskon kyllä vahvasti siihenkin, että ikäpolvien vaihtuessa näkemykset hiljalleen muuttuvat - kuten myös ne suositukset :)

Ja en yhtään väheksy lääkkeiden tärkeyttä vakavissa sairauksissa, mutta monilla se menee juuri siihen, että yritetään sammuttaa tulta vedellä ja heitetään samaan aikaan liekkeihin lisää bensaa toisesta suunnasta.. Kyllä ihminen vaan on välillä pöljä.

Pakko muuten kysyä, saatko vinkata sellaisiakin juttuja, jotka eivät ole virallisten suosituksien mukaisia, jos uskot niihin itse?

Ja kiitos kommentista, tulin tätä kommenttia lukiessa jotenkin todella hyvälle mielelle!

Norppa83 (Ei varmistettu)

Itse luulen, että ongelma on siinä, että lyhyillä vastaanottoajoilla on usein helpompi vain määrätä potilaita tutkimuksiin ja määrätä lääkettä kuin pysähtyä keskustelemaan asioista. On muuten jännä lukea ihmisten kommentteja siitä, miten lääkäri vain määräsi lääkettä eikä keskustellut ruokavaliosta, kun luulen, että monet lääkärit luulevat potilaan odottavan lääkitystä tai tutkimuksia kun tulevat vastaanotolle, vaikka kaikkein hedelmällisintä olisi varmasti keskustella ihan perusjutuista ihmisen kehon toiminnasta ja siitä, mitkä asiat viittaavart yleensä ns.toiminnallisiin ruokavalion aiheuttamiin vatsavaivoihin ja mitkä vakaviin sairauksiin. Itseasiassa ihan virallisten hoitosuositusten mukaan raskaampia tutkimuksia esim.tähystyksiä, pitäisi tehdä ainoastaan silloin kun potilaalla on hälyyttäviä oireita tai selkeä epäily esim. tulehduksellisista suolistosairauksista tai keliakiasta. Muussa tapauksessa lääkärin nimenomaan pitäisikin puhua ruokavaliosta ja elämäntavoista, mutta kuten totesin, se tuntuu monelle olevan vaikeaa. Tietysti vastaanottoajatkin ovat joskus ihan järjettömiä, 10-20min, jona aikana pitäisi ehtiä vielä kirjata asiat ja tehdä tilastointeja tms. mutta eihän se ole potilaan vika ja aina voi varata uuden ajan ja jatkaa keskustelua ja antaa sitä ennen esim.kotiin luettavaksi tietoa suolisto-ongelmista ja ruokavaliosta. Uskon, että se, ettei potilaan kanssa pysähdy keskustelemaan ja kuuntelemaan, voi usein vain vahvistaa potilaan mahdollisia pelkoja esim. vakavista sairauksista oireiden taustalla. Mutta niin kuin sanoit, uskon itsekin, että me nuoret lääkärit olemme vähän valveutuneempia näiden ruokavalioasioiden suhteen..huhhuh, mitä paasausta ;)

Ihanaa kesää, johon toivottavasti kuuluu vähän jätskiä ja mansikoitakin :)

Luttajotta (Ei varmistettu)

Kiitos nästä kommenteista, Norppa83! Omat huoleni välillä reistailevasta mutta pitkiä aikoja kuitenkin toimivasta vatsastani helpottivat taas. :)

Angeleye (Ei varmistettu)

Ruokavalion muutokseen ihmekyllä tottuu. Itse olen ollut jo n. 6 vuotta maidoton, viljaton, soijaton, melkein mausteeton, ihan suolisto ongelmien takia. Tällä hetkellä kananmunakin on pannassa. Kaiken sen poisjättäminen helpottaa. Tuntuuhan se siltä, ettei mitään voi syödä. Mutta vähän kun jaksaa miettiä ja käyttää mielikuvitusta niin aika paljon on sellaista mitä voi syödä ja vielä monipuolisesti. =)

Saara S.
Saara Sarvas

No vähän samaan olen päätynyt itsekin.. Ehkä tämä "menetys" harmittaa korkeintaan pressitilaisuuksissa käydessä, kun kaikki snacksit on rakennettu jonkun leipäpalan päälle >:D Koko maailma on täynnä ruokaa ja nykypäivänä lähikaupastakin löytyy vaikka ja mitä.

Jätä ihmeessä joskus kommentteihin reseptivinkkejä. Kuudessa vuodessa on varmasti kehitelty kaikenlaista! ^_^

Tea. (Ei varmistettu)

Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei se kaikki "huuhaa möykkääminen" ole ihan tuulesta temmattua :/ Anteeksi yksioikoisuuteni, mutta eikö jo sen tiedon pitäisi soittaa hälytyskelloja että ravitsemusneuvottelukunnassa istuu teollsuuden ja kaupan-alan ihmisiä?

Saara S.
Saara Sarvas

Hehe, lopullisiin totuuksiin on varmasti matkaa vielä vuosisatoja. 

Itseänikin kieltämättä kiinnostaa aika paljon se, minkälaisilta tahoilta ja mitkä intressit mielessä niitä terveysnäkemyksiä jaellaan.. Isot ovat ne tahot, jotka tätä maailmaa pyörittävät - ja tulevat pyörittämään jatkossakin.

Onneksi kaikilla on myös oma pää! :)

Jennipenni (Ei varmistettu)

Viljaton ruokavalio kiinnostaa itseänikin. Mulla on ollut jo monta kk aika tähystykseen, tosin keliakiaepäillyn takia mutta en ole mennyt... Pelottaa. Tiedän, pitäisi ryhdistäytyä ja saataisiin ainakin se pois suljettua. Jos minulla ei keliakiaa kuitenkaan ole, taidan silti kokeilla viljatonta ruokavaliota. Sen verran kauan olen kärsinyt kaikenmaailman oireista, mm. päivittäinen vatsakipu.

Saara S.
Saara Sarvas

Aijaijaiii, mene sinne! Heti!! Laitat nyt SAMAN TIEN hälytyksen maanantaiaamuksi, että varaat ajan! Se on ihan kamalaa, mutta a) sen jälkeen synnytys ei enää pelota b) saat oikeasti rauhan asian suhteen.

Viljaton kokeilu ei varmasti tee huonoa sitä odotellessa ^_^

HeidiPee (Ei varmistettu)

Hei, mulla oli vastaavanlaisia pelkoja tähystyksen suhteen ja kaikki sanoi että ihan kamalaa ja olin paniikissa. Soitin sitten sinne ja lupasivat, että halutessaan saa rauhoittavan liuoksen, kun tulee ajoissa (n. 30min?) ennen toimenpidettä paikalle.

Itse tähystys oli tietenkin tosi epämiellyttävä, mutta ei kuitenkaan kivulias (kuulostaako epäloogiselta?) Toki joillakin varmasti voi myös sattua, mutta itse olin jopa ihmeissäni kun olin tosiaan kuullut kaikenlaisia kauhujuttuja. Homma oli suht nopeasti ohi ja sain diagnoosin pari vuotta vaivanneisiin oireisiin. Eli rohkeutta vaan jos et vielä käynyt =)

marimari (Ei varmistettu)

Voi kiitos, tästä kirjoituksesta. Olen pitkään seurannut tätä blogia, koska minullakin jumittaa paino aivan yhtä lailla ja taidamme aika samoissa mitoissa olla. Välillä olen itsekin yrittänyt (tuohon alleviivaus) viljatonta elämää. Viime kesänä onnistuin siinä 3 viikkoa ja olo oli mahtava. Kuitenkin jotenkin sosiaalisten (esim. jos vietän aikaa poikaystäväni luona, hän syö huimasti leipää) ja henkisten paineiden vuoksi huomaan aina välillä palaavani leivän/pizzan/jne ääreen. Point being, olisiko sinulla jotain käytännön vinkkejä sen suhteen? Kiinnostaisi noin muutenkin tietää mitä yleensä suunnilleen syöt aamupalaksi :) Kiitos tosi paljon kattavasta blogista, oot mun idoli!

Saara S.
Saara Sarvas

Mulla oli tosi pitkään juuri se, että mitenkäs kaikki sosiaaliset tilanteet.. Nykyään raahaan monesti omat sapuskat mukaan, mutta ne ovat yleensä paremman näköisiä/makuisia, kuin muiden kiskomat einesvaihtoehdot ;)

Mä olen toisaalta meidän taloudessa se, joka ne ruoat laittaa ja tällä hetkellä poikaystäväkin aikoo kokeilla viljatonta linjaa :P Voiko poikakaverisi hyvin tai onko hän kiinnostunut terveydentilastaan?Mitäs jos keksisitte tästä yhteisen projektin? Silloin kaikki tosiaan on helpompaa :)

Itse herään yleensä niin myöhään, että aamiaiseksi menee samaa kuin melkein kaikilla muillakin aterioilla :D Proteiinia kanasta, kalasta tai lihasta, kasviksia ja hyvää rasvaa joko öljystä, manteleista tai avokadosta. Yleensä teen parin päivän safkat kerralla jääkaappiin odottamaan!

Jään seuraamaan mielenkiinnolla tätä juttusarjaa!

Diagnosoin joskus vuosia sitten (puolitosissani) itselleni tuon ärtyvän suolen oireyhtymän jotain kotilääkärikirjaa lukiessani, mulla on nimittäin _aina_ ollut oikutteleva maha, yhtenään kipeänä ja tosiaan välillä ei uskalla lähteä paikkoihin jossa ei tiedä onko vessaa lähistöllä : D Lääkärissä en oo tietenkään uskaltanut tällaisen vaivan kanssa käydä ( koska "kaikillahan nyt välillä on maha kipeä"), eikä itsekuri tai jaksaminen oo riittänyt esim. viljattoman ruokavalion kokeiluun. (Ja joo, oon Valiolla töissä niin maidoton ruokavalio kuulostaa suorastaan koomiselta ajatukselta :'D) Mitä ihmettä mä söisin aamiaiseksi jos leipä ja puuro on kielletty? Ei sitä munakasta tai rahkaa piltilläkään jaksais joka päivä.

Eli siis ruokavinkkejä odotellen, ja ehkä tsekkaan myös Samin ajatuksia siinä välissä.

tinaroseee (Ei varmistettu)

Ja leipää ja puuroako jaksaa sitten joka päivä? :D Voi kuules, munakkaasta ja rahkoista saa tehtyä niin paljon erilaisia variaatioita ettei uskoiskaan! Itse syön vähähiilihydraattisesti (eli noh, karppaan, mutta en pidä tuosta sanasta sen melko negatiivisen kaiun vuoksi...) ja syön paljon munia ja rahkaakin! Tosin nyt paino jumittelee hiukan joten olen vähentänyt maitotuotteita jonkin verran :) Itse laitan rahkaan(rainbown kermarahka) lähinnä marjoja = toimii! Varmaan jotain hedelmiäkin vois kokeilla? Avokado sopii yllättävän hyvin! Tee joku smoothie? Rahkaa ja luonnonjogurttia + marjoja/hedelmiä/mehukeittoa? Munakkaaseen puolestaan voi sekotella jotain lihaa(kinkkua, tonnikalaa) ja kasviksia sekä erilaisia mausteita..... vaihtoehtoja on oikeasti paljon, eikun reseptejä etsimään ;) Itse karppaajana syön usein aamulla meetwursti-gouda-kurkku rullia :) Ja tänään lisäksi vielä pähkinöitä! Tarpeeksi rasvaa niin nälkä lähtee ja pysyykin poissa pitkään, hehs! Tää Saaran teksti nyt ei karppaamiseen liittynyt mutta kun periaatteessa itsekin vältän viljoja niin noh, kai tää vähän liittyy... :D

Tää juttu oli Saara tosi mainio, innolla odotan seuraavaa! :)

harakka (Ei varmistettu)

Viljojen vähentäminen on kyllä auttanut munkin mahavaivoihin. Eikä musta tunnu siltä, että olisin erityisesti luopunut mistään - gluteenittomat "viljat"; riisi, hirssi, tattari, quinoa, mitä näitä nyt on riitää vallan mainiosti. Niistä voi vaikka tehdä sen aamupuuron :) se myös auttaa, etten edes pyri mihinkään 100 % viljattomuuteen (ajatuksella et leipä on "kielletty") vaan syön silloin tällöin jos mieli tekee.
Kaikista näistä ruokakulteista ja -suosituksista olen sitä mieltä, että kukin päättäköön itse mikä parhaiten sopii. Jos olo on kaikinpuolin hyvä eikä mitään oireita ole, niin ei kait sitten ole mitään tarvetta muuttaa ruokavaliota mihinkään. Mutta jos jotain tollaisia mysteerivaivoja ilmaantuu, kannattaa ehkä kokeilla josko ruokavaliolla olisi osuutta asiaan. Testaamallahan sen vaan voi tietää, mikä itselle loppujen lopuksi sopii...

Saara S.
Saara Sarvas

Aika samoilla linjoilla ollaan siis ^_^

Tiilis (Ei varmistettu)

Ehhehee. Itselläni epäiltiin samaa oireyhtymää muutama vuosi sitten (sitähän ei tosiaan millään testeillä voi ikinä varmaksi todeta) - tosin jouduin ravaamaan siellä lääkärissä ensin varmaan kymmenen kertaa turhaan. Ehdotin jo ekalla kerralla lääkärille, että voisiko tämä olla ärtsy, kun äidillänikin oli aiemmin ollut se, ja samalta vaikutti. Lääkäri jotain vain mumisi siihen, ja jotenkin unohti koko homman. Sitten ravattiinkin kaiken maailman verikokeissa ja klamydiatesteissä ja epäiltiin umpisuolta ja ties mitä ihmeellistä...:D Kunnes äijä jäi lomalle! Sijaistava, nuorempi lääkärismies kysyi ehkä 10-15 täsmäkysymystä, totesi sen jälkeen, että vaikuttaisi aika selvältä ärtsyltä, tulosti mulle listan vältettävistä ruuista, ja se oli siinä. Oireet lakkasi hyvin pian :)

Itsellä tuon laukaisi selkeästi stressi, oli vaikea elämäntilanne silloin, ja nähtävästi se taipumus elimistössä (ja kun tuon sun linkkaaman artikkelin luin, niin tuli muuten juotua niitä "vatsajugurtteja"kin silloin? Epäilin niitäkin silloin...) Mä olen tosin niin ruokapossu, että olen oireiden lakattua palannut takaisin ihan normaaliin ruokaan ;)

Saara S.
Saara Sarvas

Ärsh miten ärsyttävää venkoilua olet joutunut käymään läpi >:D

Ja hei, jos oireet ovat pysyneet poissa, niin mikäs siinä ^_^ Jos ja kun pääsen itse siihen terveydentilaan ja painoon mitä suunnittelen, en näe syytä palata entiseen, kun olen aika tyytyväinen tähän.. Paitsi, että ruoka on todella kallista :P

tui_ (Ei varmistettu)

Kärsin myöskin oikuttelevasta mahasta, tosin onneksi olen välttynyt miltään todella pahoilta oireilta. Itselläni oireet ovat lähinnä iltaisin ilmenevää vatsakipua ja pahoinvointia, satunnaista ummetusta, mutta onneksi hyvin harvoin kuitenkaan löysää vatsaa / ripulia. Haluisin myös kokeilla viljatonta/maidotonta ruokavaliota, mutta tällä hetkellä minulla ei vaan ole varaa. Todella tyhmältä kuulostava syy, kun kyseessä on kuitenkin oma terveys. Mutta ruokabudjettini on nytkin jo todella tiukka, ja se juuri ja juuri riittää juurikin noihin viljaa tai maitoa sisältyviin perusjuttuihin, kuten leipä, jugurtti jne.

Saara S.
Saara Sarvas

Ymmärrän ongelman ihan 100%. Itsellä on todella se onni, että tuloni ovat ihan hyvällä tasolla ja menot verrattain pienet. Pystyn siis panostamaan ruoan laatuun ja ostamaan vaikka kaiken luomuna - ja se vasta kallista onkin... Symppaan siis täysillä ja olenkin pyöritellyt ajatusta edullisten ruokakorien ja -reseptien suunnittelusta! Pysy siis kuulolla :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Toi sun linkittämä artikkeli todella osui ja upposi. Tunnistin itseni huolestuttavan monesta kohdasta, joissa kuvailtiin oireita, ja tilanne on ollut tällainen jo vuosia :( Tästä viisastuneena aion jättää samantien viljat kokonaan pois ja koetan vähentää maidon käyttöä. Olen huomannut, että hapatetut maitotuotteet, esim. rahka, aiheuttaa vatsakipua, mutta taidanpa jättää varmuuden vuoksi muutkin pois.

Tähän mennessä olen syönyt töissä aamupalaksi kaurapuuroa (tällä hetkellä gluteeniton versio käytössä), ja kaipaisin kyllä vinkkejä siitä mitä syödä aamupalaksi?

Saara S.
Saara Sarvas

Jaiks! Siitä vaan sitten basmatiriisiä kaapit täyteen ja uutta eloa kohti ^_^

Kuten ylempänäkin vastasin, niin itse rakennan kaikki päivän ateriat aika samalla tavalla, enkä sillä tavalla kaipaa mitään erikoista "aamiaista". Se on tällä hetkellä minulle ateria muiden seassa ja lautaselta löytyy kasviksia ja proteiinia. Suurin ero on se, että napsin ruoan kylkeen myös kourallisen lisäravinteita :D

Voisin tosin suositella todella lämmöllä sitä banaanipannaria!! Banaani ja kaksi munaa blenderiin, paisto kookosöljyssä ja pakastemarjoja päälle. Oooooohhhhh odotan niin sitä, että saan taas syödä kananmunaa!

Veekku (Ei varmistettu)

Kiitos mahtavasta palstastasi, olen ollut mukana seuraamassa alusta alkaen, mutta en ole vielä kertaakaan uskaltanut kommentoimaan, vaikka jokainen postaus on tullut luettua. Nyt aihe liippasi niin läheltä että pakko kommentoida.

Hienoa että olet löytänyt viljattoman ruokavalion. Itse olen ollut ruokavaliolla kerran aikaisemmin ja nyt viimeisen 6 kk viljattomalla ruokavaliolla ja en voi kun suositella. Nyt toivon, että paluuta entiseen ei enää ole. Olo on energisempi, ylimääräinen pöhötys on lähtenyt, viimeiset raskauskilot joita luulin etten saa koskaan pois ovat lähteneet. Lisäksi koskaan en saa itseäni syömällä enää sellaiseen ähkyyn, kun mitä pastalautasen jälkeen.

Oma äitini on saanut terveen paperit myös 2. tyypin diabeteksestä tämän ruokavalion avulla. Lisäksi mieheni, joka sairastaa vaikeaa autoimmuunisairautta, on voinut lopettaa lääkityksen lähes kokonaan, ja toiveissa onkin lopettaa lääkitys pian kokonaan - kiitos viljattoman ja vähähiilihydraattisen ruokavalion. Hänelle, jolle on sanottu ettet tästä sairaudesta koskaan parane voidaan kohta kirjoittaa lähes terveen paperit. Kimmoke viljattomaan ruokavalioon lähti osittain samoista syistä kun sinullakin, kun epämääräiset vatsaoireet, joille ei koskaan löytynyt varsinaista selitystä tähystyksistä huolimatta, loppuivat kun seinään tällä ruokavalion muutoksella.

Tiesitkö että viljayliherkkyys on yhdeydessä yli 150 eri sairauteen (mm. syömishäiriöt, diabetes, autismi, ms-tauti...)? Ja jos suvussasi on keliakiaa tai viljayliherkkyyttä, tulisi viljojen syöntiä ainakin rajoittaa tai lopettaa kokonaan. Ehkä kohdallasi on sama tilanne kun miehelläni, sillä hänellä todennäköisesti olisi puhjennut keliakia lähivuosina, niin käy ihmisille joilla on viljayliherkkyys, mutta jotka eivät tajua lopettaa ajoissa..

Minusta ei voi olla kun sattumaa että yhä useammassa paikassa alkaa törmätä viljattoman ruokavalion ja terveyden yhteyksiin. Lääkärithän kieltävät tämän täysin. Mieheni otti yhteyttä lääkäriinsä ja kertoi oireidensa hälvenemisestä ruokavalion avulla - lääkäri suorastaan nauroi hänelle. Mutta jos on olemassa ilmainen hoitokeino, miksi sitä ei kokeiltaisi? Diabeteksen kohdalla lääkkeethän hoitavat oireita, mutta eivät itse taudin aiheuttajaa. Näin on oikeastaan aika monen lääkkeen kohdalla - hoidetaan oireita mutta ei taudin aiheuttajaa. Syödään lääkkeitä (joiden vaikutuksesta esim suoliston toimintaan tai muuhun terveyteen ei varmasti ole täyttä varmuutta) diabetekseen, jotta voidaan jatkaa sokerin ja kaiken muun syömistä, jotka alunperinkin sairauden aiheuttavat.. Minusta jos suomalaiset saataisiin heräämään siihen, että sillä mitä syöt todella on merkitystä, olisi kansanterveytemme tila melkoisen paremmalla tolalla.

Suosittelen tutustumaan Braly&Hoggan:in Vaaralliset Viljat- kirjaan, mikäli aihe kiinnostaa.

Anteeksi paasausmainen kommenttini. Kaikessa lyhykäisyydessään piti vaan sanoa että "aamen". Nyt ollaan asian ytimessä, hieno postaus. Tsemppiä projektiisi, jatka samaan malliin!!!!

Kisu (Ei varmistettu)

Tää sun blogi on kyllä mainio :) Ja oon itekin kokeillut erilaisia ruokavalioita omien vatsaoireiden pohjalta ja juossut aikoinaan kaikki maailman tähystykset... Ite oon kokemuksen kautta löytänyt pari ruoka-ainetta, jotka ei sovi mun vatsalle ollenkaan. Ja mun vatsan terveyden kannalta kaikista tärkeintä on annoskoot! Kroppa menee ihan sekaisin isoista lautasellisista, ei oo yks eikä kaks kertaa kun oon ollut kylmä hiki otsalla ravintolaillan jälkeen. Helpottavinta oli kuitenkin ehkä käydä tähystyksissä ja saada selville, ettei mitään vakavaa vikaa ole. Keliakiat ja muut tuli myös testattua ja vatsa rauhoittui tosi paljon testien jälkeen - iso osa oli siis myös stressillä.

Sen haluisin vielä tarkentaa, että kun itellä on 1. tyypin diabeetikko perheessä, niin tuntuu kamalalta kun ihmiset tuuttaa sen VHH-dieetin nimiin! 2. tyypin diabeetikolla se varmasti voi toimia, mutta 1. tyypin diabeetikolle dieetti on hengenvaarallinen - tämä kannattaisi tähdentää aina asiasta puhuttaessa! 1. tyypin diabeteksessä omaa insuliinintuotantoa on enää mahdotonta elvyttää ja insuliinia taas ei voi pistää kehoon ilman hiilihydraattien lataamista - muuten verensokeri laskee liian alas ja tuloksena pahimmassa tapauksessa kuolema... Ja se verensokeri ei taas pysy mitenkään tasaisena ilman sitä insuliinia.

Saara S.
Saara Sarvas

Hei ihan mahtava ja todella tärkeä tarkennus diabetestyypeistä.

Itse olen kyllä kuullut myös tapauksista, joissa muokatusta VHH:sta apua on saatu myös 1. tyypin hoidossa. Olenkohan ihan hakoteillä? Muistaakseni osalla lyhytvaikutteisen insuliinin tarve on melkein nollaantunut ja pitkävaikutteisenkin vähentynyt. Tällaisissa tapauksissa ruokavaliomuutos vaatii varmasti kokeilijalta todella tarkkaa monitorointia ja kiinnostusta aiheen tutkimiseen :) Pitääkin vähän googlailla tätä, omassakin lähipiirissä on nimittäin diabeetikoita molemmista ryhmistä.

Ja joo, itsekin olen huomannut että joskus kroppa saattaa yllättyä, kun vetää yhtäkkiä naamaan hirveän satsin sapuskaa! Olenkin tietoisesti treenannut rauhassa ja seesteisesti syömistä. Joskus se onnistuu, joskus ei ;)

juliaa (Ei varmistettu)

Heips, täällä eräs tyypin 1 diabeetikko! Diabeteksesta ei tosiaan pitäisi puhua yhtenä sairautena ilman, että tarkennetaan mistä tyypistä on kyse... :) Tosin mediassa tätä tehdään koko ajan, äh. Vasta luin yhden kirjoituksen jostakin, jossa päiviteltiin, kuinka tämä elämäntapasairaus tulee kalliiksi hyvinvointivaltioille, kun ihmiset ovat omaa laiskuuttaan sairastuttaneet itsensä. Siinä puhuttiin yleisesti diabeteksesta, vaikka tuo kuvaus rajaa tyypin 1 täysin koko jutun ulkopuolelle :D Sen syntysyitä kun ei vieläkään tarkkaan tiedetä ja se on "lapsuus- tai nuoruustyyppi".

Oon itse karsinut enimmät hiilarit pois (pasta, riisi, vaalea leipä, sokeri jne.), ja syön päivittäin 100-130 g hiilihydraatteja. Koen yksinkertaisesti että se helpottaa sokeritasapainon hallintaa, kun ei syö paljoa sokereita nopeasti nostavaa ruokaa eikä siten joudu pistämään paljoa sokereita laskevaa insuliinia -- heittelehtiminen vähenee. Tosi pieni hiilarimäärä voi tosiaan olla vahingollista 1. tyypissä. Insuliini liittyy myös kasvuhormonitoimintaan, joten esim. vhh-ruokavalio ja kova treeni ei 1. tyypin diabeetikolla välttämättä saa toivottuja tuloksia kropassa aikaan, kun insuliinia ei kehossa luonnostaan ole ja vhh-ruokavaliota noudattaessa sitä ei saada tarpeeksi kehon ulkopuoleltakaan, kun insuliinia ei voi paljoakaan pistää. Ihmisen kroppa on niin fiksu, että se pystyy annostelemaan insuliinin tosi tarkasti proteiinipitoista ruokavaliota noudattavallakin, mutta 1. tyypin diabeetikko ei voi proteiinipitoisiin, vähän hiilihydraatteja sisältäviin aterioihin ateriainsuliinia juuri laittaa. Puhun nyt tosin tietysti vaan monipistoshoidon näkökulmasta, kun itselläni semmonen on. Mutta että tämmöstä! Ei oo tyhjentävä kommentti tämä, mutta jotain täyty nopeesti raapasta kasaan :) Kiitti kivasta blogista hih!

Sanski (Ei varmistettu)

Kiitos hyvästä ja valaisevasta postauksesta! Oireet kuulostivat ikävän tutuilta ja tässä olisi ehkä yksi keino mitä kannattaa vielä kokeilla :) Odotan innolla jutun seuraavia osia!

Saara S.
Saara Sarvas

Kiva jos tästä oli jotain apua. Perästä kuuluu lisää! :)

omakokemus (Ei varmistettu)

Hienoa, jos olosi on parempi ruokavaliomuutoksen johdosta. Itselläni vain tuli tekstistäsi mieleen oma kokemukseni, jonka ajattelin nyt jakaa. Eli minulla oli myös todella kiusallisia iho- ja suolisto-oireita silloin, kun olin miinuskaloreilla ja yritin dietata. Meni aika pitkään ennen kuin tajusin, että tämä kalorikiristely oli se asia, joka sai kroppani sekaisin. Kaikki oireet siis hävisivät vain sillä, että nostin kaloreitani. Enkä siis edes ollut millään anorektikon alle 1500 kcal dietillä.

Tuulia8 (Ei varmistettu)

Hankin tällaisen kirjan, kun olin kiinnostunut akupunktiosta: Terveyden kiinalainen käsikirja. Kiinalaisessa lääketieteessä nimenomaan korostetaan että ensimmäiseksi puututaan ruokavalioon ja lähes aina suositellaan erilaisten kasvisten lisäämistä. Siksi tuntuu hassulta, että meillä ajatellaan toisinpäin: jokaiseen vaivaan olisi oltava joku pilleri.

Itselleni tuli ihana akne näin heti raskauden alussa, kun ruisvoileivät oli ainoita mikä ei yököttänyt. Nyt siirryin gluteenittomaan ruokavalioon, kun sitä suositellaan aknen hoitoon:
http://www.terveydenjuuri.fi/?page_id=371

Maitotuotteita en ole jättänyt pois, kun syön niitä aika vähän, ehkä 2dl per päivä. Nyt 4 päivän gluteenittomalla kokemuksella uusia finnejä ei ole tullut (aiemmin tuli joka päivä). Eli luultavasti viljojen vähentäminen jo auttaa.

Oon Saara tosi iloinen sun kuluneesta "elämäni kunnossa" vuodessa, kun tuntuu että oot tehnyt kaiken niin hienosti omaa kroppaa kuunnellen ja ilolla! Ihanaa kesää

Vierailija (Ei varmistettu)

Pian pian PIAN jatkopostauksia :)!

auringonlapsi (Ei varmistettu)

Hei!

Ajatusmaailmaasi saattaisi sopia kiinalaisen lääketieteen näkemys siitä, että oireita ei tulisi hoitaa, vaan nimenomaan etsiä syy siihen sairauteen ja poistaa se. Länsimainen lääketiedehän ei tätä näkökulmaa tunnu koskaan näkevän! Suosittelen ehdottomasti lukemaan Nina Haaviston kirjan: Ruoan voima - kansantajuisesti kiinalaista lääketiedettä. Avasi silmäni niin gluteenillisten viljojen ja maidon suhteen. Uskomatonta, miten paljon parempaa elämä voi olla oikean ruokavalion löydyttyä! Maitotuotteetta ja erityisesti vehnähän keräävät limaa elimistöön, mikä synnyttää tulehdustiloja eri puolille kehoa jne. Mutta todella, lukaise kirja. Löytynee Suomalaisesta kirjakaupasta ja netistäkin.

Aurinkoista kesää!

N

EvaK (Ei varmistettu)

Hyvä postaus. Kärsin itse tuosta samasta vaivasta, joka todella on v-mäinen. Pitää tutustua tarkemmin tuohon maidottomaan ja gluteiinittomaan ruokavalioon, josko siitä löytyisi apuja.
Henkilökohtaisesti puhdas vhh ei toimi, vaan pahentaa oireita entisestään:(
Olisiko mahdollista saada paleo/gluteiintiton ruokapostaus jossain vaiheessa.

Luttajotta (Ei varmistettu)

Kiitos postauksesta! Jatkoa odotellessa..

Seela (Ei varmistettu)

Heippa,

Todella huima juttu, että olet saanut oireitasi lievemmiksi :)

Sivusit ruokavalion merkitystä autoimmuunisairauksissa ja jossain kohden Sovijärveäkin, joten ajattelin että voisin jakaa täällä tietoa kyseisen herran plus muiden ei-niin-perinteistä lääketiedettä kannattavien lääkärien hoitotyyliä puolustavasta adressista. Valvira siis haluaa tällä hetkellä kieltää kilppariongelmaisten hoidon uudella tyylillä, josta on kuitenkin ollut apua lukemattomille potilaille. Ja niin, ruokavaliollahan ei virallisesti mitään vaikutusta ole autoimmuunisairauksiin missään tilanteessa koskaan ollut eikä tule olemaan :D Kilpirauhasen vajaatoiminnan viitearvot ovat olleet paljolti keskustelun alla oikeellisuutensa takia, mutta virallinen taho luottaa edelleen niihin ja haluaa sitä myöden pakottaa useat nyt lääkityksen piirissä olevat hakemaan lääkkeensä jatkossa ulkomailta. Hurjaa.

Jos lääketieteen kehittyminen laajakatseisempaan suuntaan on lähellä sydäntänne, osallistukaa ihmeessä adressiin. Tässä ollaan liikkeellä sanoinkuvaamattoman tärkeän asian puolesta. Tai sitten täytyy vaan toivoa, että on itse kilpparisairauksille immuuni nyt ja tulevaisuudessa ;P

Adressiin voi klikkailla tätä polkua

http://www.adressit.com/vastustamme_valviran_aikeita_puuttua_kilpirauhas...

Vierailija (Ei varmistettu)

Sehän on tutkittua ettei ihmisen keho osaa vielä pilkkoa näitä kaikkia viljoja eikä sokereita ja sen takia niistä saakin kärsiä.
Itse oon ollut ilman viljaa jo 3vuotta. Joskus saatan sen vehnäpullan syödä tai pizzan mut kyl sen mahassa sitten tunteekin! Sen takia niitä ei edes teekään hirveänä mieli enää :/
Mut hienoa et VHH ruokavalio menee hyvin :)

Pages

Kommentoi

Ladataan...