Vuoden 2013 treenikohokohdat!

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

 

Jaa se olisi yksi vuosi taas paketissa! Sen aikana on tullut tehtyä yhtä jos toista. Tammikuussa aloitin huikean liikuntahaasteen, joka kaatui heti helmikuussa... Fail :D Toisaalta, olen tämän vuoden aikana kokeillut: Nyrkkeilyä, avantouintia, laitesukellusta, surffausta ja osallistunut kahteen juoksutapahtumaan! Ei ehkä niin paha fail sittenkään..

 

Helmikuu puolestaan oli erittäin Polte-painotteinen, sillä silloin juhlittiin Poltteen 1v. synttäreitä, jonne leivoin melko päheän kakun. Haastattelin myös Poltteen ihanaa Jenni Puputtia, jonka treenien perään haikailen viikoittain. Onko ok muuttaa toiseen kaupunkiin vain treenipaikan perässä?

 

Maaliskuussa hypin pois mukavuusalueeltani ja loikin 60cm bokseille tuosta vaan. Treenipössis oli tuolloin muutenkin ihan hirveässä nosteessa!

 

 

Huhtikuussa taas kävin ihkaensimmäistä kertaa nykyisellä stadisalillani, eli rakkaassa Vedossa! Saman megaviikonlopun aikana oltiin Natan kanssa myös Kukka Laakson kahvakuulakoulussa, jonka inspiroimana multa löytyy tätä nykyä kahvakuula myös olohuoneen nurkasta.

 

Toukokuussa koko kevään ahkerasti harrastamani lenkkeily kulminoitui kahteen huikeaan juoksutapahtumaan. Ensimmäisenä vuorossa oli ExtremeRun, jonka fiilikset näkyvät jopa bannerissa! Elämäni kamalin ja ihanin 2h30min, ja rakkaiden pegasuksien viimeinen reissu. Uskaltaudunkohan radalle tänä vuonna uudestaan? Entä saisinkohan manseboyn usutettua mukaan? ;) Vastaus molempiin kysymyksiin on melko selvä. Ensimmäiseen kyllä ja toiseen ei :D

Pari viikkoa myöhemmin vuorossa oli Naisten Kymppi, jonka juoksin ihanan Vilman kanssa reilun tunnin aikarajaan! 2014 aika voisi mennä alle tuntiin. 

 

Kesäkuussa pidettiin ensimmäinen lukijatreeni Vedossa, ja päivä oli ihan mahtava!

 

Heinäkuussa juhlin neljännesvuosisataan yltänyttä ikääni, ja sain parhaan synttärilahjan EVERR!! Postauksen tietoja päivittäen voinkin muuten kertoa, että noissa nostokengissä on piilopohjaa! Eli oikeasti korotusta on yhtä paljon, kuin tossuissa, jotka näyttävät korkeammilta myös ulkopuolelta tutkailtuna. 

 

Elokuussa lomailin kunnolla ystäväni häitä juhlien, ja bodasin ennen sitä villisti. Fiilistelin myös sitä, mikä kaikki aikuisuudessa on siistiä. Lista onneksi vain pitenee joka päivä!

 

Syyskuussa tein kurinpalautuksen treenirytmiin, ja mietiskelin aktiivisen palautumisen mahdollisuuksia. Ne ovat valtaisat ;)

 

Lokakuussa jaoin kanssanne reseptin jos toisenkin, ja hei, näköjään kolmannenkin! Pohdin myös talvilenkkareiden hommaamista, ja tuollahan ne nyt koristavat eteisen kenkäriviä. 

 

Marraskuussa pistin treenirytmit uusiksi, ja aloin tehdä taas tarkoituksenmukaisempaa ja toistuvampaa salitreeniä, joka jatkuu edelleen. Näiden treenien ohella huomasin, että ojentajani ovat olemattomat, mutta kyykkysyvyyteni ja asentoni on parantunut reilun vuoden aikana älyttömästi! Tästä iloitsen edelleen.

 

Joulukuussa vaihdoin taas "vapaalle", kun reissasin Manseboyn kanssa viikoksi Kanarialle aktiivihupsuttelemaan. Reissun kohokohdat olivat itselläni sukeltaminen, sekä pyöräretki. Pari päivää kotiin palaamiseni jälkeen sain myös kuulla, että pari viikkoa aiemmin karannut pieni koira oli löytynyt!!! Se oli koko joulukuun paras juttu, mutta ei tämä juuri nyt tapahtuva Lontoon-reissu ole yhtään hullumpi sekään.

Melko hyvä ja tapahtumarikas vuosi, etten sanoisi! Loppuvuotta kohti treenipostausten määrä tosin väheni. Treenimäärät eivät kuitenkaan ole laskeneet mitenkään merkittävästi, mutta tietty motivaatio on sen suhteen ollut hukassa.. Nyt se on tietysti korjattu uusilla treenipaidoilla ;).

Eivaan, en oikein vieläkään tiedä, missä vaiheessa se tietty kreisimotivaatio muuttui arkiseksi puhisemiseksi, josta ei tehnyt mieli raportoida niin aktiivisesti. Asiaa on pohdittu blogin ulkopuolella, ja tiettyjä ryhtiliikkeitä sekä muutoksia pistetty käytäntöön. Nyt keväällä aion jatkaa samaa vanhaa meininkiä, mutta mieleni tekisi ottaa komboon jotain uutta.. Mitä se taas on? Aika näyttäköön ^_^

Tiedättekös, blogin pitämisessä on kyllä ihan parasta se, että menneisiin tapahtumiin pääsee niin elävästi käsiksi. Postauksia selatessa päivät ja hetket, jotka ovat jo unohtuneet, nousevat mieleen kuin eilinen. Tämä touhu on välillä ihan järjetöntä, mutta blogia parempaa päiväkirjaa on vaikea löytää! 


Nyt siis rinta rottingilla kohti uutta vuotta, jonka aloitan lentämällä Lontoosta takaisin kotoisaan Suomeen ^_^

Share
Ladataan...

Kommentit

Nata - White Trash Disease

tän vuoden parhaita juttuja on ehdottomasti se, että tapasin sut! <3

Karolinchen (Ei varmistettu)

Ihana urheiluvuosi! :)) Ja se on niin totta, että blogin avulla pysyy hieman paremmin kärryillä omassa elämässään. :))

Hyvää ensi vuotta ja toivottavasti jatkat kirjoittelua vielä pitkään! :) &lt;3

Nooraåå (Ei varmistettu)

Hei onks mittää hajuu mistä noi maailman cooleimmat painonnostokengät on löydetty? Haussa omat ja kaikki muut mitä löytys on niin rumia :-D

Nostaja (Ei varmistettu)

Briteistä saa hyvin tuolta: http://www.pullum-sports.co.uk/weightlifting-shoes/cat_84.html ja sitten on Tampereella sellanen kun Sport Heavy -kauppa jossa on ihan hyllyssäkin paljon eri malleja ja kokoja! http://shop.sportheavy.fi/product_catalog.php?c=110

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei Saara ja sori kauheen pitkä ja ankea kommentti, mutta kaipaisin sinulta hieman jotain tolkun sanoja. Mulla on suuri ongelma löytää joku laji josta oikeasti tykkäisin. Oon kokeillut vaikka mitä (kuntosalin ryhmätunteja, aerobicciä, tansseja, aikidoa, salibandya, lentopalloa, jalkapalloa, yleisurheilua...), mutta aina niille tunneille ja lenkeille lähdetään itku kurkussa ja palataan kotiin samoilla fiiliksillä. Kauaa en jaksa puurtaa kun tuntuu että enemmän liikunnasta saa pahaa mieltä kuin mitään muuta. Sellaista oikeaa liikunnaniloa, josta kaikki puhuvat, en ole koskaan kokenut. Lenkkeilyyn totuin joskus aikoinaan kun asuin pururadan vieressä, kävin siellä erään kevään ja kesän aamuöisin juoksemassa kun ei ollut vielä muita liikkeellä. Ahdistun tuntemattomien ihmisten (etenkin miesten) seurassa urheilemisesta ja olen tosi epävarma omasta vartalostani erityisesti urheiluvaatteet päällä. Melkeen yhtä paljon ahdistaa se miten oikein tunnen kuinka huonossa kunnossa olen. Selkä, niska ja hartiat ovat ihan jumissa istumatyön takia ja pahin pelkoni on sairastua johonkin diabetekseen tai vastaavaan sairauteen. Olen yrittänyt kotona joogailla ja vähän jumppaillakin, mutta en saa siihen millään mitään rytmiä, tuntuu että liikkeet menee vaan vähän sinne päin eikä oikein. Cross training -tyyppiset jutut voisivat ainakin teoriassa kiinnostaa, ainakaan mitään koordinaatiokykyä vaativaa en enää halua okeilla, niin monesti olen nöyryyttänyt itseäni tanssitunneilla sekoilemassa. Olisiko sinulla mitään vinkkejä, mitä tehdä? Pitäisikö pakottaa poikaystävä kotijumppaamaan mun kanssa loppuelämä? Hyväksyä että tuun aina olemaan ihan rapakunnossa satunnaisista minijumpista huolimatta? Kerätä ensi kesänä rohkeutta ja uskaltautua hikoilemaan Töölönlahdelle muiden juoksijoiden sekaan? Mä oon kyllä hankala tapaus, kiitos jos jaksat sanoa yhtään mitään tähän viestiin! Blogisi saa haaveilemaan urheilullisemmasta elämästä, mutta en oikein näe miten siihen pystyisin.

jepukka! (Ei varmistettu)

Moikka Saara! :)
Ensinnäkin kiitos mahtavasta blogistasi, sitä on ilo lukea. Mutta lähdin kyselemään, kun muistelin että postailit joskus niistä langattomista kuulokkeista?( Sanahirvio NWZ-W273 Vesitiivis Walkman MP3-soitin :D ) Vieläkö ne on sinulla testissä? Oletko ollut tyytyväinen? Voitko suositella niitä nyt, kun ja jos olet niitä pidemmän aikaa käyttänyt? :) Itselläni on hankinnassa joku soitin salille, niin nuo olisi kyllä aika oivat siihen hommaan :)

Kommentoi

Ladataan...