Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Kuva lainattu Sara's Stripesilta!

Oon lukenut varmaan 10 naistenkympistä kertonutta raporttia ja vältellyt omaani, kun tuntuu että niitä tursuu joka paikasta :D Ehkäpä on kuitenkin ihan hyvä kirjata nämä fiilisket ylös tulevaa varten! Tulevaisuuden Saara, muista siis nämä: 1) tältä sinusta tuntui kun olit ensimmäisen kerran elämässäsi juossut 10km putkeen: Oksetti + ihana olo. 2) Noi hiukset olivat täydelliset. Double rainbow ihan omasta takaa!

Koko viikko ennen kymppiä oli jotenkin superhektinen. Ehdin treenata lähinnä kotona kahvakuulan kanssa ja käydä kävelyllä, mikä saattoi toisaalta olla ihan hyvä. Alkuviikko meni ExtremeRunista palautuessa ja loppuviikosta en tahtonut väsyttää koipia turhaan, koska olin päättänyt juosta kovempaa, kuin aiemmin.

Jotenkin kiire yllätti ja tankkaukseni ei ollut ihan yhtä hyvä, kuin ExtremeRunia varten. Eikä se sinänsä haitannut, olihan matka lyhyempi ja äärimmäisen tasainen, eikä esteinäkään ollut muuta kuin noin 20 000 naista... Sori kanssajuoksijat, jos saitte kyynärpäästä tai pelästytin muuten vaan, kun pyyhälsin liian läheltä ohi tunnin aika mielessäni siintäen :D

Mä lähdin kympille Lilyn juoksuporukan innoittamana, mutten ehtinyt yhdellekään yhteislenkille... Shame on me! Mutta oli huippua purkaa jännitystä mimmien kanssa ja onneksi törmättiin maalissakin ja saatiin vaihdettua fiiliksiä!

Alunperin mun juoksupariksi piti tulla Maija, joka kiritti mua myös ExtremeRunin mäkisissä maastoissa. Flunssa kuitenkin kaatoi naisen petiin ja en todellakaan halunnut että hän riskeeraa aivan kulman takana odottavaa maratonia tuollaisen treenikympin vuoksi! Maija siis jäi vällyjen väliin ja tilalle ilmestyi täysin puun takaa Vilma

Jonkin sanattoman sopimuksen sitomina me lähdettiin yhdessä taivaltamaan kymppiä, aina ykkösryhmän ruuhkaisesta peräpäästä nälkäisinä kärkeä kohti kirien. Tai, Vilman mukaan minä olin se alussa nälkäisempi osapuoli ja puikkelehdin ja ohittelin kuin mikäkin agilitysta innostunut pikkukoira ;)

Ensimmäinen kilometri kulki valitettavassa sumpussa, eikä hommaa oikein voinut kuvailla juoksuksi.. Se oli hieman harmi, koska kärkijoukoista startanneena olisimme ehkä saavuttaneet tavoitteemme, eli tunnin aikarajan alittamisen! Toisaalta, jos olisin lähtenyt matkaan kuin oman elämäni Paula Radcliffe, olisi vauhti saattanut tyssätä jo ennen kuin alkoikaan.

Koska edellispäivien tankkaus ei ollut kovinkaan huolellista, olin napannut vyölaukkuun yhden ExtremeRunilta ylijääneen energiageelin, minkä päätin hörpätä kiduksiin toisella vesipisteellä - virhe.

Toisin kuin edelliset kokeilemani, tämän merkin tavara oli about yhtä juoksevaa kuin kuiva sementti. Siis YÖK! Suu täynnä pureskeltavaa ja etovaa esanssista energiageeliä, mikä pitäisi saada alas parilla hassulla vesikulauksella... Oksennusrefleksi meinasi toimia jo tässä kohdassa. Olisin varmasti pärjännyt ilman lisätankkausta, mutta minkäs teet, kun tekee mieli testata miten omasta suorituksesta saisi 100% irti!

Matka kuitenkin jatkui ja kiritimme Vilman kanssa toisiamme vuoron perään aina viimeisiin kilometreihin asti. Kahdeksan kilsan kohdalla mulle meinasi iskeä joku ihan tajuton seinä, mutta en halunnut luovuttaa. Pidin vilman ponnarin tähtäimessäni ja ajattelin miten paljon ärsyttäisi, jos nyt hidastaisin tahtia.

Viimeinen 500m tuntui kestävän ikuisuuden ja pidin moneen kertaan silmiä kiinni ja toivoin että ne avattuani olisin jo ylittänyt maaliviivan :D

Vihdoin ja viimein se tapahtui ja napsautin kellon pois päältä: 1:03.

ÄH! Tai ei, vaan JEE!! Tunti ei alittunut, mutta saakeli, en mä silti ole koskaan juossut 10km putkeen, saati sitten noin nopeasti. 

Gasellijalkainen Vilma olisi jaksanut vetää vaikka toisen samanmoisen putkeen, mutta mä olin ihan onnellinen että homma oli hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Keskisyke oli mukavan 188bpm ja huippusyke sama kuin Extremellä 201bpm... Ehkäpä se peruskunnon kasvattaminen ja rasvakilojen pudottaminen alentaisi myös näitä hieman :D Pelottavaa kyllä, mä pystyin juoksemaan 50min ilman yhtään heikkoa hetkeä ja hetkittäinen puhumalla toteutettu raportointikin onnistui ilman vaikeuksia. Saako tästä vetää jotain johtopäätöksiä? Onko anaerobinen kestävyyteni rautainen, vai kestänkö mä hyvin tuskaa?

Virheet: 

  • Tankkaus...
  • Lisätankkaus a.k.a. radioaktiivinen hirviögeeli >:D

Parhaat hetket:

  • Se tunnelma!!
  • Alkuverryttelyjen aikana 20 000 naisen Psy:n Gentleman -tanssia kauhistuneena seuranneen teinipojan kuva valtavalla videoscreenillä
  • Ensimmäiset 5km
  • Juoksutoveri
  • Se hetki, kun istuin yksin autoon, join 0,5l vettä yhdellä kulauksella ja hymyilin silmät kiinni elämän ihanuudelle

Lopputulos: Kannatti osallistua!

Oli miten oli, tulipahan juostua hyvällä fiiliksellä, rikottua taas kerran omia rajoja ja nyt voin hyvillä mielin palata takaisin normaaliin treenaamiseen. Oh crosstraining, how I've missed you! Tänään pääsin jo tekemään sumomavea, voimatempausta ja heivaamaan varpaita tankoon.. Joskin viimeinen oli mun kohdalla tänään "sohin jaloilla jonnekin yläviistoa kohti".

Olen Tampereella torstaihin asti ja käyn todellakin Poltteella joka ikinen päivä vähintään kerran - huomenna jopa kaksi. Vedossa on myös ihanaa, mutta ei sitä roihuavaa ensirakkautta voi koskaan voittaa <3

Share

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

 

Me ollaan Natan kanssa tykästytty Lauttasaaren Vetosaliin ja moni teistäkin on ilmaissut kiinnostustaan testailla crosstrainingia. Ajateltiin sitten, että ryhdytään tuumasta toimeen ja kutsutaan parikymmentä tyyppiä sieltä ruutujen takaa testailemaan millaista treeniä me harrastetaan ^_^

Teenipäivää on siis luvassa, ja valitettavasti kyseessä on nopeat syö hitaat -tyyppinen ilmottautuminen.

Ennen kuin menet kommentteihin huutamaan HEP ja jätät sähköpostiosoitteesi osallistumisen varmistamiseksi, tarkista että ihan 100% varmasti pääset paikalle tuolloin 2.6!! Halukkaita on ihan varmasti enemmän kuin 10hlö/blogi ja olisi suoraan sanottuna anuksesta, jos joku jättäisi paikkansa käyttämättä, vaikka ilmottautuu :(

Varsinkin, kun sieltä treenipäivästä saa mukaansa vaikka ja mitä kivaa ja ihanaa goodiebagien muodossa!! 

Mutta sitten iloisempaan aiheeseen, eli siihen mitä kaikkea mukavaa tuona kesäisenä sunnuntaina tapahtuu.

Ajatuksena on aloittaa päivä leppoisasti ravintoluennolla. Tiiviin luennon puhujaksi on lupautunut munkin ravintovalmennuksesta vastaava Sami Sundvik. Nyt teillä on siis mahdollisuus tulla avartamaan omaa maailmakuvaanne, haastamaan Samia tiukoilla kysymyksillä tai ihan vaan tsekkaamaan, kuka ja mikä tyyppi oikein on.

Kun mielenne on räjäytetty kuten tässä klipissä:

Voidaan siirtyä testailemaan ja opettelemaan erilaisia crosstraining-treeneissä käytettäviä tekniikoita. Meillä ei ole vielä aavistustakaan siitä, mitä kaikkea Vedon valmentajat suunnittelevat, mutta se on varmasti mukavaa ja hikoiluttavaa! Kun tekniikat alkavat näyttää turvallisilta ja selkärankaan uponneilta, siirrytäänkin päivän hikitreenin pariin. 

Treenistä riippuen suosittelen ottamaan itsestään kaikki mehut irti, koska sellaisen 20min pläjäyksen nyt jaksaa seistä vaikka päällään, jos on pakko! Sunnuntaina ei ole pakko tehdä mitään, mutta vähänkö harmittaa, jos et tee ;)

Mitään ei siis tarvitse pelätä, tai varsinkaan jättää tilaisuutta käyttämättä koska: "En mä osaa mitään..." tai "Kaikki varmaan tuijottaa ja nauraa mulle.." Ei kukaan aluksi osaa, tai jos osaa, niin luultavasti joku menee silti vähän pieleen ja joutuu aloittamaan nollasta. Rohkaisevaa, eikö? Superhauskaa meillä ainakin on aina, vaikka välillä tekisi mieli mäjäyttää valmentajaa levytangolla päähän, kun sen suusta kuuluu vielä se viimeinen käsky tehdä burpee.

Me Natan kanssa treenataan tietysti mukana ja tsempataan teidän lisäksi myös toisiamme. Itsellä on tässä alla useamman viikon salitreenitauko juoksutapahtumien ja töiden ansiosta, joten mä taidan tarvita tsemppausta enemmän kuin kukaan muu ;)

Mukaan tarvitset siis:

  • Urheiluvaatteet
  • Urheilukengät (sellaiset vakaat/kovapohjaiset on monissa nostopuuhissa mukavimmat)
  • Vesipullon (Ei pakollinen, mutta mua ainakin monesti janottaa)
  • Valmiutta omien mukavuusalueiden ylittämiseen

En malta odottaa että olisi jo ensi sunnuntai ja että pääsen tapaamaan teitä näin kivan tapahtuman tuoksinassa!

Kymmenen tätä postausta ensimmäisenä kommentoinutta ja tulonsa 100% varmasti takaavaa tyyppiä mahtuu mukaan. Jätä kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi, että voimme kommunikoida jatkossa salaisen ja erittäin mystisen sähköpostiketjun kautta.

Myös muutaman ylimääräisen tyypin yhteystiedot otetaan varuiksi talteen, jos joku osallistujista vaikka sairastuu tai katkaisee jalkansa, eikä pääse osallistumaan.

SUNNUNTAINA REENATAAN!

 

p.s. Kunhan pääsen taas syksyllä pidemmäksi aikaa Manseen, voisin juonia jotain samankaltaista teille tamperelaisille, jos Poltteen jengi vaan on messissä!

p.p.s. Jos ja kun sunnuntai on superhitti, saattaa vastaavia tilaisuuksia järjestyä jatkossakin :)

Share

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Huomenna se sitten vielä lähtis, 1x10km eli Naisten Kymppi! Jos sää on nätti, päälle lähtee kuvassa näkyvät ja mukavan räikeät vehkeet. Ihan hyvältä näyttää ;)

Ajattelin lähteä matkaan tunnin porukassa ja katsoa, mihin paukut riittää. Viime viikon 16km ainakin kasvatti uskoa siihen, että hyvässä hapessa tämäkin tulee menemään.

Lihaksissa pitäisi olla kunnolla tankkausta ja meininki on muutenkin hyvä. Ainoa vähän jännittävä elementti ovat lenkkarit.. Pegasukset ovat viime viikonlopun jälkeen mennyttä, mutta ajattelin kokeilla blogin kautta saatuja Puman Mobium Elitejä! Eiköhän popoista voi antaa ihan hyvän arvionkin sitten, kun niillä on kipittänyt tuollaisen reissun.

Niin ja jos lenkki menee penkin alle, niin syy on tietty kengissä!!

Tossut on muuten ihan supermukavat jalassa ja ne ovat olleet mulla arkikäytössä useampana päivänä, eli mikään hiertäminen ei huoleta. Viimeinen vaihtoehto on napata auton takakonttiin Nike Freet ja tehdä viimeinen päätös intuitioon luottaen juuri ennen Lilyn juoksutiimin tapaamista.

Kymppiraporttia siis luvassa huomenna ja nykäiskääs hihasta, jos minuun törmäätte ^_^

Share

Pages