Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Vietin sunnuntai-iltapäivän muutaman muun katsojan tapaan Hartwall-areenalla, missä esiintyi legendaarinen kanadalainen Cirque du Soleil ensi vuonna 20 vuotta täyttävällä Alegría -näytöksellään. 

Saatoin olla hieman hormonaalisessa tilassa, mutta vietin ensimmäisen puoliajan kyyneleitä pyyhkien ja huulta pureskellen :D Lähtemättömän vaikutuksen tekivät:

  • Trampoliiniakrobaatit, jotka hyppivät toistensa yli aivan sikinsokin ja laskeutuivat välillä korkeista hypyistä suoraan kovalle lavalle. Nivelten ja jalkojen rasvapatjojen täytyy olla huikeassa kunnossa. Älytöntä.

  • Voimistelija, joka pyöritti samanaikaisesti vannetta molemmissa nilkoissaan. Ei kovin kummallista, mutta toinen nilkoista oli pään päällä piikkisuoraksi ojennetun jalan jatkona.. Ai niin ja pyörittihän nainen myös kahta vannetta molemmissa käsissään samaan aikaan! Mikä coren voima ja mikä dynaaminen liikkuvuus!!

  • Synkrotrapetsitaiteilijat, jotka pyörivät ja roikkuvat ja hyppivät ja pelästyttävät ja huh, olivat upeita.. 

  • Jönglööri, joka jonglöörasi mm. päällään seisoen..

 

  • Russian Bars -akrobaatit ja ennen kaikkea lankkuja pidelleet ihmisjouset, jotka jarruttivat ja ponnistivat lankun päällä taituroineen esiintyjän yläilmoihin. 

  • Yliliikkuvilla nivelillä "siunattu" contortionist eli käärmenainen (?), jonka taittumista katsellessa omassa selkärangassa teki melkein kipeää. Oli yliliikkuvuus kuinka luontaista tahansa, täytyy lihaksiston olla rautaisessa kunnossa, että kykenee kaikkeen siihen.

  • Trapetsitaiteilijat, jotka tekivät olympiatasoisia hyppyjä ja voltteja 10 metrin korkeudessa kuuden ihmisen voimin. Siis kuusi ihmistä pyörimässä ja hyppimässä yhtäaikaisesti..

 

Mitä enemmän olen oppinut tuntemaan omaa kehoani, sen mahdollisuuksia sekä niitä lukuisia kehitystä vaativia osa-alueita, sitä suuremmin mä liikutun ja vaikutun siitä kun joku käyttää kehoaan työvälineenä niin taitavasti, saumattomasti ja vaivattoman oloisesti.

Uskomatonta taitoa vaativat asiat saadaan näyttämään niin vaivattomilta, kun esiintyjien ammattitaito ja kehonhallinta on niin uskomaton.

Kuinkakohan paljon kiertueen aikana tulee loukkaantumisia? Käärmenaisia lavalla oli ainakin kahden sijaan vain yksi... Entä kuinka taiteilijat hoitavat ja huoltavat vartaloitaan? Esityksiä on monesti kahdesti päivässä ja kiertueaikataulu on aika tiukka.

Entä kuinka moni esiintyjä haluaisi töihin johonkin tämän sirkuksen kiertävistä esityksistä? Onko Suomessa edes yhtä sirkustaiteilijaa, joka voisi päästä mukaan?

 

Sunnuntaista inspiroituneena aion tehdä kehonhuoltoa ja liikkuvuusharjoituksia tuplasti enemmän! Myös paljasjalkalenkkeily ja sitä kautta nivelten ja muun jousituksen parantaminen, kehon oman räjähtävän voiman kehittäminen ja yleinen kestävyys alkoivat kiinnostaa aivan uudella tavalla.

Eikös Helsingissä ole muutamiakin sirkuskouluja?

Saatan kevään aikana lähteä kokeilemaan omia rajojani...

 

p.s. Äiti oli kuulemma pitkään ollut lähdössä katsomaan Algeria -esitystä :D

Share

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Liikkuvuustreeneistä mainittuani useampikin teistä taisi siitä kiinnostua. Vieläkään ei ole sen aika, että tekisin aiheesta syväanalyysiä tai näyttäisin teille liikkeitä, koska aihe on mulle niin uusi ja liikeradat niin pienet! Pintaraapaisun voitte kuitenkin saada.

Ylemmässä kuvassa on allekirjoittanut keskittymässä tulevaan liikkuvuusjumppaan viimeistä aivosoluaan myöten.

 

Liikkuvuus eli nivelten liikelaajuus tunnetaan ehkä paremmin notkeutena. Mun korvaan notkeus kuulostaa kuitenkin luonnonlahjalta ja liikkuvuus asialta, minkä eteen voi tehdä töitä! Jokaisen liikkuvuuteen vaikuttaa ikä, geenit ja noh.. Kaikki eri muuttujat.

Parhaimmillaan liikkuvuus on ennen kouluikää, ja viimeistään teini-iässä me sitten alamme jäykistyä jäykistymistämme, ellei asialle tee jotakin.. Harva tekee ja siksi me olemmekin kasa venyttelyä vihaavia pökkelöitä jotka eivät osaa edes kyykätä!

Liika liikkuvuskaan ei ole hyvästä, mutta siitä ei minun, eikä suuren osan teistäkään tarvitse huolehtia vielä toviin ;)

Liikkuvuus voidaan jakaa karkeasti passiiviseen ja aktiiviseen liikkuvuuteen.

Passiivinen on sitä liikkuvuutta, mitä saadaan aikaan painovoiman tai muun ulkoisen avun (toinen ihminen, teline, venytyslaite) kautta ja aktiivinen sitä, mihin nivelet omalla lihastyöllä yltävät.

Aktiivinen liikkuvuus voidaan jakaa vielä kahtia dynaamiseen ja staattiseen liikkuvuuteen. Dynaamisessa liikkuvuudessa esim. jalka viedään potkaisemalla ääriasentoon niin, että se vain käväisee lakipisteessään. Staattisessa se koipi taas pitäisi nostaa ja pitää ääriasennossa hetken aikaa ihkaoman lihasvoiman avulla.

Ideaalitapauksessa liikkuvuus on tietysti tasapainossa niin, että passiivisen ja aktiivisen välillä ei ole suurta eroa :)

 

Mun liikkuvuustreenien harjoitukset on liikkeitä, joissa tehdään sekä dynaamisia, että staattisia venytyksiä, joissa yritän kerta ja viikko toisensa jälkeen laajentaa nivelteni liikeratoja.

Tekemäni liikkeet eivät siis ole venytyksiä, vaan sellaisia liikkeitä, joissa vartalon eri osat  viedään toisto kerrallaan pidemmälle ja pidemmälle. Samalla ärsyttää ja tekee mieli puskea vielä hieman pidemmälle :D

Painotetaan vielä kerran, että liikkuvuusharjoitukset eivät saa sattua! Hitaasti ja varmasti, toisto toistolta ja viikko viikolta hieman pidemmälle, eikä kerralla runnomalla rikki.

Omien liikkuvuusjumppieni lisäksi otan seuraavan kerran Tampereella ollessani ohjelmistoon Poltteen liikkuvuus-tunnit, joista saa hyviä ideoita ja kädet tunnin jälkeen lattiaan.

 

Tämä tie on pitkä, varsinkin kun on uskotellut itselleen vuosia, että: "jumi on voimaa..". Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, mutta suunta on oikea ja lopussa kiitos seisoo.

Väisty siis ankea venyttely ja tee tilaa tuplasti ärsyttävämmälle liikkuvuusjumpalle!

 

p.s. Kyllä sitä venyttelyäkin saa vielä harrastaa, molempi parempi ;)

p.p.s. Melkein jokainen tän postauksen kappale sisältää sanan liikkuvuus ainakin kaksi kertaa. Yritän jotain Jedi mind tricksejä täällä.

p.p.p.s. Lisätietoja voi alkaa etsiä vaikka kirjoittamalla googleen: "dynamic mobility excercises" tai "mobility warm-up"

Share

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Hei hoi! Nyt se on tämä ensimmäinen kevyen kevyt treeniviikko saatu päätökseen. Siihen kuului kolme 30-50min alle 140 BPM -lenkkiä ja pari salitreeniä.

Olo vaihteli treenin intensiteetin mukaan, mutta ennen kaikkea odotan oikeiden treenien jatkumista ja upouuden ohjelman suunnittelua.

Ensimmäisestä perjantaina tehdystä koko kropan treenistä on edelleen oikea etureisi ihan tuhottoman hellänä, vaikka tein kaiken rauhallistakin rauhallisemmin. Koko muu kroppa tuntuu hyvältä, joten ties mitä tuolle oikealle koivelle on sattunut  :D 

 

Perjantai - Kropan herättelyä

Lämmittelyä ja liikkuvuutta 10min

Syviä kyykkyjä 10kg tangolla 2 x 10

SJMV 20kg 2 x 15

Hauiskäännöt 5kg 2 x 10 / käsi

Vinot linkkarit 2 x 10 / kylki

Penkkipunnerrus 17,5kg 1 x 10, 20kg 1 x 10, 25kg 1 x 6

Ranskalaiset punnerrukset 5kg käsipainoilla 2 x 10 / käsi

Pystypunnerrus 5kg käsipainoilla 2 x 10

Olkapään vipunostoja 5kg käsipainoilla 2 x 10 / käsi

Rintalihakset 5kg käsipainoilla 2 x 10 / käsi

Selkä taljassa 20kg 2 x 10

Ylätalja leveällä myötäotteella 30kg 2 x 10

No huh... Näyttääpä pitkältä tuolla tavalla auki kirjoitettuna! Ei se kuitenkaan rankalta tuntunut, kun vastukset olivat noin kevyitä, tauot pitkiä ja sarjoja niin vähän :)

 

Lauantai - Kehonhuoltoa ja liikkuvuutta

Lauantaina lähdin hyvällä fiiliksellä PT-henkilön seuraan tekemään liikkuvuustreenejä! 

Hyvä fiilis loppui kuin seinään, kun alettiin tehdä liikkuvuustreenin liikkeitä läpi ja kaikki paikat tuntuivat älyttömän jäykiltä ja oikealla kyljellä makaaminenkin sattui, kipeän etureiden takia. 

Mun vastaus jokaisen uuden liikkeen kuulemisen kohdalla oli poikkeuksetta äänekäs tuhahdus tai hiljainen: "kuulostaa ankealta.."

Liikkuvuusharjoitukset ovat kivempia, kuin venyttely, mutta turhauttavia, koska niitä tehdessä on ikävä olo, kun liikeratoja yritetään hiljalleen ja tietoisesti sekä hyvällä ja turvallisella tavalla "pakottamalla" laajentaa..

 

Tuntuu tavallaan siltä, että mitään ei tapahdu, vaikka sinnikkäästi ja säännöllisesti liikkeitä toistamalla liikkuvuus paranee aivan varmasti. Jo tuon yhden perusteellisesti tehdyn treenin jälkeen sain kämmenet helposti lattiaan.

Tuota yhtä riemun hetkeä lukuun ottamatta, mä olin surkein ja mäkättävin ja yhteistyöhaluttomin asiakas ikinä :D.

Tein kyllä aivan kaiken ja keskityinkin vielä! Mutta muutaman kerran kyyneleet olivat silti lähellä, kun alaselkä vaan on niin hiton jäykkä ja esim. se kyykky ei vaan pysy kasassa matalalle mennessä. 

Olen kuitenkin aina mieluummin tyttö joka raivostuu, puree  hammasta ja kaatuu  yrittäessään, kuin tyttö, joka alkaa hihittää ja lopettaa tai alkaa pelleillä.

Kyyneleitä teki mieli myös tirauttaa lopuksi, kun venyteltiin kroppa läpi niin, että jokaista lihasryhmää venytettiin 3 x 30sec.. 

Buu. Mun täytyy vain pyhittää yksi päivä viikosta pelkkään kehonhuoltoon.

En tiedä/muista suurimman osan tekemieni liikkeiden nimiä, eikä niitä tullut nyt kuvattuakaan. Lupaan kuitenkin tehdä tästä aiheesta kunnon juttua, kunhan otan siitä vielä enemmän selvää!

Tässä vielä loppukevennyksenä yksi kyykkyharjoituksistani! Alaspäin on tultu tässäkin ^_^

 

Share