Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Hoi kaikki Tampereen alueen eläjät, jotka olette pohtineet tuonne Poltteelle suuntaamista! Nyt olisi oiva hetki tarttua tuumasta toimeen ja ottaa uudelle vuodelle uusi ja parempi suunta. Viimeinen On-Ramp tuntini on ylihuomenna, enkä malta odottaa kunnon treeneihin lähtemistä.

Mun fiilis on koko hommasta edelleen niin fantastinen, että tahdon myös kaikki teidät kokemaan samoja onnistumisia!

Seuraava On Ramp -kurssi alkaa 7.1.2013 klo 20:00 ja kaikki kurssille etukäteen ilmottautuvat blogin lukijat saavat tarjouksena liittymismaksun ilmaiseksi!

Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että maksat liittyessäsi vain ensimmäisen kuun treenit (47e). Mun fiiliksiä Poltteesta voi kerrata täältä ja Poltteen omat nettisivut löytyvät tästä.

Nyt siis muutoksia tekemään ja rohkeasti mukaan, niin voidaan heitellä gymillä yläfemmoja, kun ollaan niin badass-treenaajia :)

Ilmottautumiset voi hoitaa osoitteeseen: 

elamani.kunnossa.blogi@gmail.com

Kuka olisi uskonut, että osoitteet elamanikunnossa, ekblogi ja muutamat muutkin näppärämmät nimet olivat jo käytössä :D 

Ilmottautumiset tsekataan viimeisen kerran 7.1.2013 klo 12:00, eli lähetä ennen tätä nimesi ylhäällä näkyvään osoitteeseen ja minä kiikutan sen vuorostani Poltteelle. Treenejä ei tarvitse pelätä, kuten mä tein, vaan sisältöön voi tutustua nämä postaukset lukemalla. 

Superhauskaa uuttavuotta kaikille - palataan treenijuttuihin sitten ensi vuoden puolella!

Share

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Kolmantena On-Ramp -päivänä me treenattiin maastavetoa painonnostotyylillä, sekä tajuttoman hankalaa rinnallevetoa.

Tehtiin kunnon lämmittelyt ja musta tuntuu, että Jenni kiusaa meitä tahallaan istuttamalla meidät johonkin uskomattoman tuskalliseen staattiseen pitoon, missä kyykitään parhaimmillaan minuutti, kun neito etsii paikkaa, mistä kaikki näkisivät mitä seuraavaksi tapahtuu.

Jonkin sortin salaliitto ja "huomaamatonta" kestävyysjumppaa? Pitää kysyä, onko tämä julma toiminta tahallista. Ainakin mun etureidet on jälleen kerran ollut kaksi päivää kosketusarat :D

Selkä kipeytyi taas hieman, mutta käskytettynä venytin taas lonkankoukistajia hieman ja ongelma katosi tyystin. 

Ei huolta siellä ystäväiset, mä olen menossa osteopaatille heti alkuvuodesta ja otan selvää ongelman laadusta, enkä tee mitään, mikä sattuu! :)

 

Me maisteltiin RiVeä jo viimeksi pelkän kepin kanssa ja osasinkin odottaa sen hankaluutta.. Ideana on siis vetää tanko maasta rinnalle mahdollisimman lähellä vartaloa, kiskaista se varpaille nousemalla ja  hartiat nostamalla mahdollisimman ylös ja tiputtautua sitten kivasti sen alle. 

Mulla tuli ongelmia jo siinä varpaille nousemisessa. Niin ja sitten siinä hartioiden nostamisessa. Niin ja kiepauttamisessa.. Tai oikeastaan jo siinä ala-asennossa tasapainossa olemisessa... :D

Saakeli, että on vaikeaa. Mutta hiljaa hyvä tulee ja mihinpä tässä taas kerran on kiire. Tekniikka kuntoon toisto kerrallaan ja sitten voinkin isotella kaikille kundeille ja nöyryyttää kaikkia kaveripoikia syvällä tietämykselläni. Sen takiahan mä siis oikeasti treenaan.

 

Maastavetoakin mä olen luullut tekeväni hienosti.. Tai no joo, kyllä mä tietynlaista mavea teenkin ihan passelisti, mutta tämä versio pisti taas kerran nöyräksi. Peppu nousee liian ajoissa ja selkä meinaa luiskahtaa yläasennossa notkolle.

Mitä enemmän toistoja tekee, sitä selvemmin vain tajuaa, kuinka paljon kaikki on kiinni siitä liikkuvuudesta. Ja kyllähän sitä liikkuvuutta koko ajan tuleekin!

Mun ryhti pysyy koko ajan helpommin pystyssä ja mä jaksan melkein päivittäin venyttää kriittisimpiä kohtia vähän väljemmiksi.

Olisikin oikeastaan pitänyt ottaa jotkut alkukuvat mun raajojen ja selän asennnoista ja  sitten verrata niihin parin kuukauden kuluttua! Ehkäpä vieläkin ehtisi..

 

Treenin lopuksi tehtiin minimaalinen kiertoharjoitus. Erilaisia staattisia rääkkäyksiä 20sec / piste ja muistaakseni 4 kierrosta.

Ensin seinää vasten istuskelua (mun kädet oli oikeasti kohtisuoraan eteenpäin, mä vaan korjaan tuolla asentoa).

Sitten tangosta roikkumista jossakin leuanvedon vaiheessa oman voimatason mukaan.

Viimeisenä masuja lattialla jännittäen, niin että alaselkä pysyy kiinni lattiassa.

Harjoitus oli supernopea ja hauska, eikä tuossa ajassa ehtinyt vielä ärsyttää mikään - paitsi ehkä tuo seinäistuskelu.. Tuli lähinnä sellainen fiilis, että LISÄÄ, LISÄÄ!

Viimeinen On-Ramp tämän jengin kanssa onkin heti tammikuun alussa ja sen jälkeen lennämme pesästä. Tämä kurssi oli joulun pyhien takia muutettu intensiiviversioksi ja jokainen kerta oli normaalia pidempi :)

Share

Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Hiiohoi ja anteeksi hiljaiselosta. Tein viikonloppuna yllätysvisiitin Ouluun, enkä luonnollisesti voinut kertoa tästä tai mistään muustakaan tekemisestäni julkisesti :D

Nyt olen tehnyt paluun sekä Tampereelle, että salille. Eilen oli vuorossa On-Rampin toinen päivä ja käteni tietävät sen oikein hyvin. Tämä sohvalla istuminen ja käsien rauhallinen koneen päällä lepuuttaminen passaa oikein hyvin..

Ensimmäisellä tunnilla kyykkäiltiin ja eilen taas keskityttiin treenaamaan sitä, miten asiat nostetaan turvallisesti pään päälle.

Ensin lämmiteltiin ja avattiin taas kroppaa kokonaisvaltaisesti pienet levypainot käsissä. Lämmittely tuo jotenkin mieleeni yläasteen musiikkiluokalla tehdyt kokonaisvaltaiset äänenavaukset, joiden jälkeen korkeimmatkin äänet oli vaivatonta laulaa.. Paitsi että lämmittelynkään jälkeen kyynärpääni eivät ojentuneet edes puoliksi niin pitkälle eteen, kuin olisi tarkoitus.

Ensin opettelimme hahmottamaan omaa vartaloamme ja etsimään tasapainopistettä, joka kulkee aina korvasta jalkapohjan keskelle. Etu- tai takapainotteisena seisominen aiheuttaa sen, että selkä joutuu paljon suuremman rasituksen alle ja kokonaisuus on alttiimpi romahtamaan, kun pään päälle heivataan paljon rautaa.

 

Ryhmämme jaettiin tämän harjoituksen jälkeen kahteen osaan, joista toinen lähti Laurin mukana treenaamaan kahvakuulan oikeaoppista nostelua ja toinen taas jäi Jennin kanssa nostelemaan levytankoja pään päälle.

Olen tehnyt pystypunnerrusta tangon kanssa jo pitkään, mutta taas löytyi vaikka ja mitä korjattavaa.

Henkilökohtaista iloa herätti se, että olisin jaksanut tehdä vauhdittomia nostoja testailuvaiheessa vaikka tuplamäärän! Ja se olisikin ollut ehkä ihan paikallaan, sillä unohdin puolet ajasta keskittyä kyynärpäideni eteen tuomiseen..

Tämä kuulemma helpottuu, kun hommaa vain tekee ja tekee.. Ja tekee ja tekee ja tekee :D

Kun kaikkien nostot vaikuttivat tarpeeksi solideilta, vaihdoimme paikkaa kahvakuularyhmän kanssa ja aloimme etsiä oikeita otteita, sekä turvallisia liikeratoja, joita pitkin kuulaa on "kevyttä" ja turvallista heilautella.

Olisikohan Kukka ollut ylpeä? 

Vaikka koen olevani melko molempikätinen, oli vasemman käden koordinointi selkeästi vaikeampaa! Myös kyynärvarret ovat nyt hieman hellänä, kun kuula pyörähtää turhan lennokkaasti rinnalle..

 

Molemmissa vaihtoehdoissa oli omat haasteensa, enkä uskaltautunut vastaamaan kysymykseen: Kumpi oli helpompaa?

Uskon vakaasti, että molemmista tulee eteen vielä yksi jos toinenkin hankalahko niksi ja viilattava juttu.

Päivä päätettiin leikkimieliseen parisoutuun, missä soutajaa vaihdettiin 100m välein. Meidän tiimillä oli mittarissa jäljellä reilu 200m, kun voittaja karjaisi noh, voiton merkiksi.

Tuo vajaa 1,5h hujahtaa kyllä ohi aivan hetkessä, enkä malta odottaa huomista, jolloin syvennytään enemmän rinnallevetoon, sekä maastavetoon.

Share

Pages