Ladataan...
Elämäni Kunnossa

Lukaisin äsken Virpi Salmen punakynä-kirjoituksen (kommentteineen) ja odotin jännittyneenä, missä välissä silmiin hyppää linkki omaan blogiini.. Niin ei käynyt, mutta fiilis tekstin lukemisen jälkeen oli huvittuneen sijaan hieman hämmentynyt. Olkoon  teksti sarkasmia, satiiria, tietoista provosointia tai ihan mitä tahansa, näin puolifitnessfriikkinä provosoiduin tarpeeksi kirjoittaakseni tämän aihetta sivuavan postauksen.

Moni juttu Salmen tekstissä osui ja upposi ja jopa nauratti. Mieleen nousi kuitenkin se, onko nyt sittenkään ihan niin kauheaa, että tänne blogosfääriin syntyy "parikymppisen tytön arkea ja elämää ja kaikkea kivaa" -käsittelevien blogien rinnalle yksittäisten ihmisten treenimanifesteja? 

Ehkä sekin on osa sellaisen psyykkisen kuntoprojektin elinkaarta, joka hiljalleen tasoittuu ihan oikeaksi hyvinvoinniksi? Kenenkään ei ole pakko lukea niistä sanaakaan, ellei itse halua. Facebookissa on toimiva hide-nappi ja tämänkin ruudun yläreunassa pieni ruksi.

 

En hetkeäkään usko, että Salmi olisi aktiivista elämäntapaa tai liikkumista vastaan, kysyn vain keneltä tämä trendi-ilmiö oikeastaan on pois? Työssäkäyvistä suomalaisista on tälläkin hetkellä ylipainoisia yli puolet ja se on minun mielestäni noin 100% liikaa. Mun mielestä tässä valossa ei ole huono asia, että tiedostetaan ja tiedotetaan siitä, mitä kaikkea jokainen voisi tehdä myös itsensä hyväksi.

Ymmärrän kyllä että ärsyttää, jos fitness-kisaaja tulee lätkäisemään vuoden ainoan laskiaispullan pois kädestä, heristää sormea ja käskee punnertamaan kunnes kaikki kalorit on kulutettu. Tätähän tapahtuu nykyään päivittäin!

 

Sisätautilääkäri kertoi minulle viikko sitten, että syömme keskimäärin saman verran kaloreita, kuin sata vuotta sitten. Voidakseni syödä saman verran, kuin 100 vuotta sitten elänyt ruumiillista työtä tekevä keskisuomalainen vertauskappaleeni, minun pitäisi kävellä päivässä viisi tuntia. Siis 5h. 

Itse ainakin istun sen ajan helposti tietokoneella kirjoittamassa mm. kuntoprojektistani. (Totuus: Facebookissa ja YouTubessa hakusanojen "funny cats" seurassa.)

Kun ruumiillisen työn määrä vain vähentyy alituisesti, sitä on pakko alkaa kompensoida liikkumalla enemmän tavalla tai toisella, tai meidän sukupolvemme on 50 vuoden päästä todella romuna! Näen jo silmissäni, kuinka sukupolvi osteoporoottisia ja ylipainoisia vanhuksia selaa uusinta iPadia hoitokodeissaan, eikä pääse kyykkyyn edes vessakäyntiä varten.

 

 

Missä vaiheessa omana elinaikanani yleistynyt ylipaino, jalostettu ruoka ja kokonaisvaltaisen epäaktiivinen elämäntapa alkaa näkyä nykyistäkin enemmän ihan käytännössä? Entä missä mä olisin itse kymmenen, tai vaikka sen 50 vuoden kuluttua, jos en olisi muuttunut tällaiseksi proteiinin mussuttajaksi ja kuusi kertaa viikossa kuntoilevaksi tyypiksi? 

Mielestäni kaikki liikunta on plussaa, oli se sitten hiihtolenkki viikkoon tai puolet vuorokaudesta haukkaava elämäntapa. Kunhan liikkuja on itse sinut tekemistensä kanssa, kaiken pitäisi olla kunnossa.

 

Itse tiedostan kyllä koko ajan, että teen vartaloni eteen töitä paitsi tämän hetken hyvinvoinnin, niin myös pitkän tähtäimen tulevaisuuden takia. Itse ajattelin siis silloin tulevaisuudessakin syödä hyvin ja treenata, vaikka tämä blogi joskus jäisikin yksinään bittiavaruuteen.

Olen pohjattoman onnellinen, kun mulla on mahdollisuus liikkua näin paljon ja intensiivisesti, sekä rahaa syödä puhtaasti. Olen onnellinen myös siitä, että saan jakaa ja säilyttää kaikki tämän prosessin aikana tapahtuvat ilot ja surut itseäni varten tässä blogissa. Toivoisin jokaiselle samanlaista saumaa tutustua ja oikein paneutua omaan fyysiseen potentiaaliinsa, koska tällaisia voitontunteita en ole kokenut minkään muun suorituksen yhteydessä.

Siis että tämä kroppa pystyy tekemään kaiken tuon!

Hyvällä tuurilla mä myös tsemppaan jonkun muun ylös itsesäälin ja sohvan pohjalta ja kas, siellä hoitokodissa on kaksi osteoporoottista vanhusta vähemmän. 

Kun jatkan samaa rataa, mulla on hyvät mahdollisuudet käyttää eläkesäästöjäni vuosia pidempään, nousta niin sängystä kuin vessanpöntöltä omien reisilihasteni avulla ja heitellä lapsenlapsia laiturilta veteen kunnon kaarella, niin että molskahtaa!

 

Taidan mennä syömään lisää pähkinöitä ja tekemään hauiskääntöjä. Onneksi uusi Jutta ja puolen vuoden superdieetitkin alkaa ihan kohta. :)

Share