Valokuva on tarkka peili: tunteet heijastuvat ulos

On mahtavaa kun asiat loksahtavat. Ensin oli ohikiitävä ajatus siitä, että pitäisiköhän otattaa valokuvia itsestäni, jotta näkisin näkyykö sisäinen muutos ulospäin. Ajatus kiisi ohi niin, että melkein unohtui.

Sitten tuli ystäväni, valokuvaaja Janica Karastin viesti:

"Mulle tuli idea! En tiedä, mitä ajattelet tästä, mutta kerropa sitten :) Mun pitäisi tehdä kouluun projekteja, joissa toisin esille erilaista otetta kuvajournalismiin. Jotain sellaista, mistä välittyisi tunteita ja fiiliksiä – kerrottaisiin pienillä jutuilla isoja asioita. Mitä sanoisit, jos tehtäisiin 'sinun itsesi rakastamiskuvaukset' sulle?"

Että mitäkö sanon?

”Wooo! Joo! Mahtavaa!”

Tiesin odottaa jotain muuta kuin, katso kameraan, ei kun enemmän oikealle –juttuja, sillä olen seurannut Janican työtä sekä kiinnostuneena ystävänä että kirjoittajana. Hänen ottamansa Beloved-kuvat ovat monesti kirvoittaneet ainakin tämän katsojan kyyneliin – ja nauruun. Janica tekee myös Sinä olet kaunis –kuvauksia ja saa puhallettua tunteen lehtikuviinkin. Tulokset ovat usein mielettömiä - eikä vähintään siksi, että aitoja tunteita ei voi pakottaa.
 

Ja lauantaina iltapäivällä Janica sitten tuli.

Itse olin huonosti nukutun yön ja aamupäivän gaelic football –treenien jälkeen sopivan rennossa tilassa. Energia virtasi tasaisesti, kuin en olisi koskaan jännityksestä kuullutkaan.

 

Janica antoi tehtäviä. Ensimmäinen oli yhteyden hakeminen koko sielun voimaan, sitten koko maailmankaikkeuteen.

 

Sattumalta sopivan herkässä tilassa kiitollisuuden kyyneleetkin ehtivät herahtaa silmiini :D


Ja totta vie – tässä kuvassa silmistäni näyttää heijastuvan koko universumi. 


Iloa!


Lisää iloa!
 


Kiitollisuus itselle tehdyistä valinnoista.


Paluu elämän vaikeimpaan hetkeen, puoliksi siellä ja puoliksi täällä. Huomaan, että mun on jostain syystä vaikea hyväksyä kuvia, joissa näkyy ”negatiivisia” tunteita, kuten surua. Niitä kun olen aina yrittänyt piilottaa käsittelemättä… 

 


Kehoakin käsiteltiin monin tavoin, ensin shamaanivilttiin kietoutuneena, sitten ilman. Tässä K-18 rajauksilla: miltä tuntuu olla juuri tässä kehossa?

 

Paljon kiitollisuutta ja rakkautta Janicalle ja myös minulle <3

Janican kotisivut: www.janica.fi

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.