Ladataan...
Eleganssi

Pidän neutraaleista, lempeistä väreistä. Suosin niin pukeutumisessani, sisustuksessa kuin käyttöesineidenkin kohdalla yksinkertaista värimaailmaa. Mielestäni se tekee kokonaisuudesta rauhallisen. Jokainen voi itse miettiä, mitä harmoninen värimaailma omalla kohdalla tarkoittaa.

Olen oppinut yksinkertaistamaan käyttämiäni värejä kantapään kautta. Joskus ostin kivan olkalaukun oranssina, koska väri oli mielestäni hauska. Toinen vaihtoehto olisi ollut musta. Laukku riitelikin sitten suunnilleen kaikkien vaatteideni kanssa, joten sitä oli hankalaa käyttää. Stabilon ohuet tussit olivat koko kouluaikani in, ja minullakin oli niitä penaali täynnä. Kesti pitkään tajuta, miksi tunnen oloni levottomaksi joka kerta katsoessani kalenteriani tai muistiinpanojani: ne olivat täynnä erilaisia värejä. Ymmärsin muutama vuosi sitten, että liika värien runsaus on ärsyke, joka stressaa minua kummallisen paljon. Sittemmin olen yksinkertaistanut värienkäyttöäni monella eri alueella.

Pukeutumisessani suosin mustaa, harmaata, valkoista sekä tumman- ja vaaleansinistä. Pidän myös beigestä ja puuterimaisen vaaleanpunaisesta, mutten jostain syystä juurikaan omista sen värisiä vaatteita. Silloin, kun väri ei ole oikeastaan keskeinen tekijä vaatteen valinnassa, pidän yksinkertaisimpana hankkia tuotteen mustana. Päätin ajat sitten, että ostan vain mustia alusvaatteita ja sukkia. Mustia ovat myös esimerkiksi laukkuni, kenkäni ja sateenvarjoni ja suurin osa muistakin asusteistani. Vaatevaraston yhtenäinen väritys helpottaa vaatteiden yhdistelyä: kokonaisuus on oikeastaan väkisin hallitun näköinen. Samalla pyykkääminen ja esimerkiksi kenkien lankkaaminen yksinkertaistuvat.

Kotimme on sisustettu neutraalein värein, mutta siinä missä suosin tummia vaatteita, sisustuksessa pidän vaaleiden värien raikkaudesta. Omilleen muuton jäljiltä sisustustekstiilivarastoni on ollut vuosia varsin sekalainen, mutta nyt yksinkertaistan sitä pala kerrallaan. Valkoiset lakanat luovat makuuhuoneeseen rauhallisempaa tunnelmaa kuin tummat kuviolliset, ja pyyheosastolla pidän enemmän yksivärisistä yksilöistä kuin Muumeista. Suosin neutraaleja värejä myös, jos hankin keittiöliinan, kauhan, kynttilän, uuden kangaskassin kaupassa käyntiä varten tai mitä hyvänsä pieniä kodin tavaroita.

Ajattelen hankintoja tehdessäni suurempaa kokonaisuutta. Saatan ihastua Marimekon värikkääseen uuteen kuosiin tai viininpunaiseen kaulahuiviin. Silloin mietin, millaiset hankinnat pitävät harmonista kokonaisuutta yllä eivätkä tee siihen säröjä. Värikäs huivi voi olla kaunis, mutta loppujen lopuksi en tahdo kenkieni, takkini, huivini ja hansikkaideni olevan kaikkien keskenään eri väriä. Siispä valitsen neutraalin värin, yleensä mustan.

Neutraaliin värimaailmaani on olemassa poikkeus. Joidenkin tavaroiden on järkevää olla värikkäitä tai niitä ei ole saatavilla neutraaleissa väreissä. Silloin otan käyttöön tavaramerkkivärini (signature color, kuten onnellisuusasiantuntija Gretchen Rubin sitä kutsuu). Päätän siis, että jos tavara on värikäs, se saa luvan sopia yhteen muiden värikkäiden tavaroideni kanssa. Tavaramerkkivärini on vaaleanpunainen. Minulla on esimerkiksi vaaleanpunainen matkalaukku (sen erottaa hyvin hihnalta), nimilappu mustaan käsimatkavaralaukkuun, joogamatto (tarve oli pikainen ja se oli paras saatavilla olevista väreistä), juomapullo, tärkeiden papereiden kansio sekä matkakortin suojakuori. Kalenterioivalluksesta viisastuneena mietin nykyään myös, millaisia kyniä käytän. Sinisen kuulakärkikynän ja muiden perustarvikkeiden lisäksi käytän nimittäin korostusväreinä ainoastaan punaisen sävyjä.

Harmonisen värinen ympäristö vapauttaa huomiotani muille asioille. Niin, pienillä asioilla on levollisen olon suhteen paljon merkitystä. 

Share

Ladataan...
Eko
Eleganssi

Olen viime kuukausina vähentänyt reilusti tuottamani muovijätteen määrää. Usein se käy varsin helposti! Muovinkeräysastiamme tyhjennysväli pitenee koko ajan, kun opimme lisää ja otamme käyttöön ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Kokosin teille sellaisia suosikkiniksejäni, jotka on mielestäni ollut helppo toteuttaa. Jotkin niistä vaativat hiukan rahaa, mutta ne joko maksavat itsensä pian takaisin tai kompensoituvat siinä, että toiset vinkit puolestaan säästävät rahaa.

Olisiko myös Valion uuden luomuvälipalan suunnittelussa voinut kiinnittää huomiota muunkin kuin sisällön ympäristöystävällisyyteen?

 

  • Käytä palakosmetiikkaa ja -puhdistusaineita. Palasina voi hankki ainakin shampoota, hoitoainetta, kosteusvoidetta, kasvojenpuhdistusainetta, deodoranttia, kuorinta-ainetta sekä tietenkin saippuaa. Oliiviöljysaippua sopii myös niin tiskien kuin pyykkienkin pesuun, ja mielestäni ylivoimaisin tahranpoistoaine on palanen sappisaippuaa.
  • Kuori iho ja kasvot sokerilla tai käytetyillä kahvinporoilla.
  • Investoi monikäyttöiseen kangaskeittiöliinaan ja -servietteihin ja vaihda kertakäyttöiset siivousliinat mikrokuituisiin.
  • Vaihda hammasharja biohajoavaan. Niitä myyvät esimerkiksi Ruohonjuuri ja Punnitse & Säästä. Leikkaa hammastahnatuubi auki, kun se alkaa tyhjetä, niin saat muoviputkilon sisällöstä kaiken irti.
  • Valitse pahvipaketissa oleva pyykinpesujauhe muovipullossa olevan nesteen sijaan ja mieti, tarvitsetko todella huuhteluainetta.
  • Säilytä avattuja ruokapakkauksia pakasterasiassa sen sijaan, että repäisisit niiden suojaksi pakastepussin. Salaattikulhon päälle voi laittaa suojaksi lautasen tuorekelmun tai folion sijaan.
  • Kerro kassalla, ettet tarvitse pilliä/kantta limumukiin/suojapaperia ostoksellesi.
  • Kuljeta aina laukkusi pohjalla varalta yhtä kangaskassia.
  • Käytä kangaskassia ostaessasi muutakin kuin ruokaa. Jostain syystä en pitkään älynnyt varata omaa kassia vaikka vaateostoksille, vaikka ruokakauppaan otin sellaisen aina mukaan.
  • Käytä muovisten hedelmäpussien sijaan kestokasseja. Niitä voi ostaa esimerkiksi Punaiselta Ristiltä (näitä myydään myös joidenkin markettien vihannesosastoila) tai Granitista – tai ommella itse vaikka vanhasta tyynyliinasta. Kauppojen biohedelmäpussit ovat asteen muovipusseja parempi vaihtoehto mutta maatuvat itse asiassa aika huonosti.
  • Valitse kaupassa sellaisia kasviksia ja hedelmiä, jotka myydään irtona. Samoin valitse jogurtti pahvipakkauksessa eikä muovipurkissa, sinappi metallituubissa, majoneesi lasipurkissa ja niin edelleen.
  • Etsi peruskosmetiikkaa, joka on pakattu metalliin. Marketista saa esimerkiksi Nivean vartalovoita ja useita huulirasvoja metallisissa rasioissa.
  • Mieti, mitä kosmetiikkatuotteita todella tarvitset. Jos jätät ostamatta vaikkapa kasvoveden, säästät paitsi muovipullon myös paketillisen vanulappuja muovikääreessä.
  • Suosi makeisostoksilla irtokarkkeja – ja pakkaa ne omaan kestopussiin. Myös pähkinöitä ja jopa sipsejä löytyy irtomyynnissä ainakin Candytowneista. (En tosin tiedä, onko irtosipsit kaadettu laareihin pienistä pusseista.)
  • Jos ostat muoviin pakatun tuotteen, osta mahdollisuuksien mukaan suurempi pakkaus. Kahden 200 millilitran kosteusvoiteen pakkaamiseen kuluu enemmän muovia kuin yhteen 400 millilitran tuotteeseen.

Miten sinä vähennät muovijätettä? Kaikki vinkit kiinnostavat!

Share

Ladataan...
Eleganssi

Minimalismista puhutaan usein varakkaiden ja hyväosaisten etuoikeutena, ja sitä se pitkälti onkin. Köyhällä on pieni vaatevarasto rahapulan vuoksi, ei siksi, että kaikki vaatteet sopisivat saumattomasti yhteen. Eikä varaton voi satsata laatuun ja tehdä pitkällä tähtäimellä kestäviä hankintoja, kun tilillä ei sillä hetkellä ole ylimääräistä rahaa, vaikka kulut tasoittuisivat myöhemmin. Jos jokaista välttämätöntäkin hankintaa pitää punnita tarkoin ja mielessä pyörii, kehtaako nuhjaantuneessa talvitakissa näyttäytyä ihmisten ilmoilla, vapaaehtoinen tavaran vähentäminen tuntunee irvokkaalta.

Vähävaraisia minimalisteja kuitenkin on. Itse olen ollut vuosia äärimmäisen pienituloinen. Mikä minut sitten erottaa niistä, joille minimalismi ei ehkä ole mielekäs vaihtoehto tai edes mahdollisuus? Vaikka olen elänyt opiskeluaikana opintotuella (ilman lainaa), satunnaisilla keikkatöillä ja muutamalla pidemmällä kausityöllä, minulla on hieman säästöjä. Minun ei siis tarvitse pelätä, mitä tapahtuu, jos puhelin ja tietokone hajoavat samassa kuussa; voin ostaa uudet ja pihistää myöhemmin jostain muusta. Elän tiukan budjetin mukaan ja nostan säästötililtä maksimissaan tietyn (pienen) summan kuussa, koska haluan estää säästöjen liian nopeaa hupenemista ja joskus jopa kerryttää hiukan lisää säästöön. Olen siis pienituloinen mutten suorastaan köyhä. Olisin kyllä tähän mennessä jo köyhä, jos en olisi äärimmäisen säästäväinen.

Miten sitten jaksan olla säästäväinen? Minun kohdallani pienituloisuus on todennäköisesti väliaikaista, ja maali alkaa jo häämöttää. Elämässäni kaikki muu paitsi tulotilanne on hyvin: on koulutus, hyvä terveys, läheiset tukiverkkona ja jo kotoa opittu säästäväinen elämäntapa. Minimalismi sopiikin minusta niille onnekkaille vähävaraisille, joiden energia ei kulu arjesta selviytymiseen päivä kerrallaan. Minimalismi merkitsee elämän yksinkertaistamista, turhasta luopumista ja vain tarpeellisten, merkityksellisten tavaroiden ja asioiden säilyttämistä. Koen, että jos jaksamista ja resursseja vain riittää, miksipä ei luopua turhasta? Minimalismia voi toteuttaa monella tavalla, esimerkiksi näin:

  • Minimalismi on paljon muutakin kuin tavaran vähentämistä. Suuri osa minimalistisen elämän ideoista on täysin ilmaisia. Aamiaisen asetteleminen kauniisti lautaselle ja ruuasta nauttiminen ilman älypuhelinta mielimusiikkiaan kuunnellen ei ole rahasta kiinni. Haluaisitko rentoutua enemmän luonnossa, edes lähipuistossa? Ilmaista! Kotiaan taas voi selkeyttää myös tietokoneen kuvatiedostojen satoja tärähtäneitä kuvia ja tuplaotoksia raivaamamalle, mikä vie kyllä aikaa muttei rahaa. 
  • Minimalisti luopuu turhiksi katsomistaan tavaroista. Tarkoitus ei ole heittää tavaraa menemään ja hankkia uutta, parempaa tilalle. Tai joskus voi ollakin: varakas minimalisti voi hankkiutua eroon eriparikahvimukeista ja ostaa tilalle harmonisen astiaston. Mutta köyhäkin voi miettiä, montako kuppia, farkkuparia tai ruuvimeisseliä on tarpeeksi, ja pitää vain tarpeellisen määrän. Suihkussa ei tarvitse siirtyä perhekoon markettisuihkugeelistä kolmenkympin luksusversioon, mutta näyttäisikö kylpyhuone kivemmalta ja olisiko siivoaminen mukavampaa, jos käyttäisi ison pullon viereltä loppuun ne neljä avattua hotellisaippuaa? Entä jaksaisiko pientä vaatevarastoa huoltaa paremmin, jos hyväkuntoiset vaatteet eivät hautautuisi tahraisten ja kuluneiden "voisin käyttää näitä ulkotöissä eli en koskaan" -vaatteiden alle?
  • Suomalaisessa mittakaavassa köyhyys on harvoin sitä, ettei omista juuri mitään. Suhteellisessa köyhyydessäkin elävä voi omistaa paljonkin lahjaksi saatua, halvalla ostettua tai muuten vain kotiin kulkeutunutta tavaraa. Köyhän pitää ehkä miettiä varakkaampaa tarkemmin, mitä tavaroita kannattaa säästää mahdollista tulevaa tarvetta varten. Mutta uskallan väittää, että on paljon tavaroita, joita kukaan ei tarvitse. Miksi säilyttää turhaa tavaraa? Kirjat, joita ei aio lukea uudelleen, vievät vain tilaa hyllyssä. Ruuanlaittovälineitä on hyvä olla tiskikiertoon nähden sopiva määrä ja ehkä ylimääräinen sitä varten, jos vanha katkeaa tai sulaa pilalle. Mutta jos keittiöveitsiä on kaapissa kuusi ja vispilöitä kolme, tuleeko niille kaikille oikeasti koskaan tarvetta?
  • Rikkinäisistä ja oikeasti huonokuntoisista tavaroista sekä roskista voi ainakin hankkiutua surutta eroon. Tärkeiden papereiden joukossa voi olla suuri pussillinen paperiroskaa ja autotallissa muuttolaatikollinen vanhoja vaatteita räteiksi leikkelyä odottamassa, vaikka valmiita rättejä on jo toinen laatikollinen eikä niitä edes tarvita usein. Eikä perheen esiteini ehkä halua varastossa viruvaa, kellarilta haisevaa vanhaa ruokapöytää omaan kotiinsa kymmenen vuoden päästä. Ehkä sitten voi ostaa nettikirpputorilta halvalla parempikuntoisen, jos tarvetta edes ilmenee?
  • Jos energiaa riittää kirpputoripuuhiin, tavaroiden karsimisella voi jopa tienata. Turhan tavaran myynnissä ei menetä niiden arvoa, koska jos niistä olisi itse hyötynyt, niitä olisi varmaankin käyttänyt itse. Tavara ei valitettavasti muutu rahaksi varastossa lojumalla, vaikka toki aikanaan hukkaan mennyt raha harmittaa.
  • Minimalismista innostuminen johtaa usein omien kulutustottumusten ja mieltymysten kriittiseen tarkasteluun. Kun oppii, mitä todella tarvitsee ja mistä oikeasti pitää, rahankäyttö mahdollisesti vähenee merkittävästi, kun harhaostokset ja "ihan kivat" alelöydöt jäävät kauppaan. Siltikään ei ehkä ole varaa lehtikuvien designtuotteisiin, mutta niiden ja eriparisten, huonolaatuisten halpatuottiden väliltä voi löytyä jokin keskihintainen mutta laadukas ratkaisu.
  • Vanhat tavarat on kestävää käyttää mahdollisuuksien mukaan loppuun, vaikka muutos houkuttelisi. Toivon, että kaikki minimalistit varallisuudestaan riippumatta tajuavat tämän. Hajusteettomaan pesuaineeseen voi vaihtaa sitten, kun tarjouksesta ostettu kolmen pakkaus vanhaa ainetta vihdoin loppuu. Kylpyhuoneessa voi siirtyä luonnonkosmetiikkaan tuote tuotteelta sitä mukaa kuin puteleita tyhjenee, eikä koko meikkiarsenaaliaan kannata suinkaan heivata kerralla roskikseen.

Nämä esimerkit eivät poista sitä, että monen vähävaraisen elämä on minimalistista pakon sanelemana, eikä se silloin ole mukava elämäntapavalinta. Mutta ainakin minulle minimalismi on tuonut iloa pienituloiseen elämään. En voi kaunistaa kotiani haaveideni uusilla huonekaluilla enkä käydä säännöllisesti kasvohoidossa, mutta mitä voin tehdä tehdäkseni elämästäni helpompaa ja kauniimpaa? Voin karsia kodin tavarat minimiin, jotta täällä on ainakin väljää ja harmonista, vaikka kirpputorisohva natisee. Tai voin etsiä netistä ohjeen kuivakaapin antimista tehtävään kasvonaamioon välttyäkseni rahanmenolta ja putelitulvalta kylpyhuoneessa. Teen elämästäni minimalistisempaa niistä lähtökohdista, jotka minulla on.

Eleganssi löytyy myös Instagramista ja Bloglovinista!

Share

Pages