Ladataan...
Eleganssi

Minimalismista puhutaan usein varakkaiden ja hyväosaisten etuoikeutena, ja sitä se pitkälti onkin. Köyhällä on pieni vaatevarasto rahapulan vuoksi, ei siksi, että kaikki vaatteet sopisivat saumattomasti yhteen. Eikä varaton voi satsata laatuun ja tehdä pitkällä tähtäimellä kestäviä hankintoja, kun tilillä ei sillä hetkellä ole ylimääräistä rahaa, vaikka kulut tasoittuisivat myöhemmin. Jos jokaista välttämätöntäkin hankintaa pitää punnita tarkoin ja mielessä pyörii, kehtaako nuhjaantuneessa talvitakissa näyttäytyä ihmisten ilmoilla, vapaaehtoinen tavaran vähentäminen tuntunee irvokkaalta.

Vähävaraisia minimalisteja kuitenkin on. Itse olen ollut vuosia äärimmäisen pienituloinen. Mikä minut sitten erottaa niistä, joille minimalismi ei ehkä ole mielekäs vaihtoehto tai edes mahdollisuus? Vaikka olen elänyt opiskeluaikana opintotuella (ilman lainaa), satunnaisilla keikkatöillä ja muutamalla pidemmällä kausityöllä, minulla on hieman säästöjä. Minun ei siis tarvitse pelätä, mitä tapahtuu, jos puhelin ja tietokone hajoavat samassa kuussa; voin ostaa uudet ja pihistää myöhemmin jostain muusta. Elän tiukan budjetin mukaan ja nostan säästötililtä maksimissaan tietyn (pienen) summan kuussa, koska haluan estää säästöjen liian nopeaa hupenemista ja joskus jopa kerryttää hiukan lisää säästöön. Olen siis pienituloinen mutten suorastaan köyhä. Olisin kyllä tähän mennessä jo köyhä, jos en olisi äärimmäisen säästäväinen.

Miten sitten jaksan olla säästäväinen? Minun kohdallani pienituloisuus on todennäköisesti väliaikaista, ja maali alkaa jo häämöttää. Elämässäni kaikki muu paitsi tulotilanne on hyvin: on koulutus, hyvä terveys, läheiset tukiverkkona ja jo kotoa opittu säästäväinen elämäntapa. Minimalismi sopiikin minusta niille onnekkaille vähävaraisille, joiden energia ei kulu arjesta selviytymiseen päivä kerrallaan. Minimalismi merkitsee elämän yksinkertaistamista, turhasta luopumista ja vain tarpeellisten, merkityksellisten tavaroiden ja asioiden säilyttämistä. Koen, että jos jaksamista ja resursseja vain riittää, miksipä ei luopua turhasta? Minimalismia voi toteuttaa monella tavalla, esimerkiksi näin:

  • Minimalismi on paljon muutakin kuin tavaran vähentämistä. Suuri osa minimalistisen elämän ideoista on täysin ilmaisia. Aamiaisen asetteleminen kauniisti lautaselle ja ruuasta nauttiminen ilman älypuhelinta mielimusiikkiaan kuunnellen ei ole rahasta kiinni. Haluaisitko rentoutua enemmän luonnossa, edes lähipuistossa? Ilmaista! Kotiaan taas voi selkeyttää myös tietokoneen kuvatiedostojen satoja tärähtäneitä kuvia ja tuplaotoksia raivaamamalle, mikä vie kyllä aikaa muttei rahaa. 
  • Minimalisti luopuu turhiksi katsomistaan tavaroista. Tarkoitus ei ole heittää tavaraa menemään ja hankkia uutta, parempaa tilalle. Tai joskus voi ollakin: varakas minimalisti voi hankkiutua eroon eriparikahvimukeista ja ostaa tilalle harmonisen astiaston. Mutta köyhäkin voi miettiä, montako kuppia, farkkuparia tai ruuvimeisseliä on tarpeeksi, ja pitää vain tarpeellisen määrän. Suihkussa ei tarvitse siirtyä perhekoon markettisuihkugeelistä kolmenkympin luksusversioon, mutta näyttäisikö kylpyhuone kivemmalta ja olisiko siivoaminen mukavampaa, jos käyttäisi ison pullon viereltä loppuun ne neljä avattua hotellisaippuaa? Entä jaksaisiko pientä vaatevarastoa huoltaa paremmin, jos hyväkuntoiset vaatteet eivät hautautuisi tahraisten ja kuluneiden "voisin käyttää näitä ulkotöissä eli en koskaan" -vaatteiden alle?
  • Suomalaisessa mittakaavassa köyhyys on harvoin sitä, ettei omista juuri mitään. Suhteellisessa köyhyydessäkin elävä voi omistaa paljonkin lahjaksi saatua, halvalla ostettua tai muuten vain kotiin kulkeutunutta tavaraa. Köyhän pitää ehkä miettiä varakkaampaa tarkemmin, mitä tavaroita kannattaa säästää mahdollista tulevaa tarvetta varten. Mutta uskallan väittää, että on paljon tavaroita, joita kukaan ei tarvitse. Miksi säilyttää turhaa tavaraa? Kirjat, joita ei aio lukea uudelleen, vievät vain tilaa hyllyssä. Ruuanlaittovälineitä on hyvä olla tiskikiertoon nähden sopiva määrä ja ehkä ylimääräinen sitä varten, jos vanha katkeaa tai sulaa pilalle. Mutta jos keittiöveitsiä on kaapissa kuusi ja vispilöitä kolme, tuleeko niille kaikille oikeasti koskaan tarvetta?
  • Rikkinäisistä ja oikeasti huonokuntoisista tavaroista sekä roskista voi ainakin hankkiutua surutta eroon. Tärkeiden papereiden joukossa voi olla suuri pussillinen paperiroskaa ja autotallissa muuttolaatikollinen vanhoja vaatteita räteiksi leikkelyä odottamassa, vaikka valmiita rättejä on jo toinen laatikollinen eikä niitä edes tarvita usein. Eikä perheen esiteini ehkä halua varastossa viruvaa, kellarilta haisevaa vanhaa ruokapöytää omaan kotiinsa kymmenen vuoden päästä. Ehkä sitten voi ostaa nettikirpputorilta halvalla parempikuntoisen, jos tarvetta edes ilmenee?
  • Jos energiaa riittää kirpputoripuuhiin, tavaroiden karsimisella voi jopa tienata. Turhan tavaran myynnissä ei menetä niiden arvoa, koska jos niistä olisi itse hyötynyt, niitä olisi varmaankin käyttänyt itse. Tavara ei valitettavasti muutu rahaksi varastossa lojumalla, vaikka toki aikanaan hukkaan mennyt raha harmittaa.
  • Minimalismista innostuminen johtaa usein omien kulutustottumusten ja mieltymysten kriittiseen tarkasteluun. Kun oppii, mitä todella tarvitsee ja mistä oikeasti pitää, rahankäyttö mahdollisesti vähenee merkittävästi, kun harhaostokset ja "ihan kivat" alelöydöt jäävät kauppaan. Siltikään ei ehkä ole varaa lehtikuvien designtuotteisiin, mutta niiden ja eriparisten, huonolaatuisten halpatuottiden väliltä voi löytyä jokin keskihintainen mutta laadukas ratkaisu.
  • Vanhat tavarat on kestävää käyttää mahdollisuuksien mukaan loppuun, vaikka muutos houkuttelisi. Toivon, että kaikki minimalistit varallisuudestaan riippumatta tajuavat tämän. Hajusteettomaan pesuaineeseen voi vaihtaa sitten, kun tarjouksesta ostettu kolmen pakkaus vanhaa ainetta vihdoin loppuu. Kylpyhuoneessa voi siirtyä luonnonkosmetiikkaan tuote tuotteelta sitä mukaa kuin puteleita tyhjenee, eikä koko meikkiarsenaaliaan kannata suinkaan heivata kerralla roskikseen.

Nämä esimerkit eivät poista sitä, että monen vähävaraisen elämä on minimalistista pakon sanelemana, eikä se silloin ole mukava elämäntapavalinta. Mutta ainakin minulle minimalismi on tuonut iloa pienituloiseen elämään. En voi kaunistaa kotiani haaveideni uusilla huonekaluilla enkä käydä säännöllisesti kasvohoidossa, mutta mitä voin tehdä tehdäkseni elämästäni helpompaa ja kauniimpaa? Voin karsia kodin tavarat minimiin, jotta täällä on ainakin väljää ja harmonista, vaikka kirpputorisohva natisee. Tai voin etsiä netistä ohjeen kuivakaapin antimista tehtävään kasvonaamioon välttyäkseni rahanmenolta ja putelitulvalta kylpyhuoneessa. Teen elämästäni minimalistisempaa niistä lähtökohdista, jotka minulla on.

Eleganssi löytyy myös Instagramista ja Bloglovinista!

Share

Ladataan...
Eleganssi

Viime aikoina Instagram-fiilistelyni ovat pyörineet aika paljon Zero Wasten ympärillä. Katsotaanpa:

Ostin loppuneiden shampoon ja vartalovoiteen tilalle kokeeksi Lushin palatuotteita. Palashampoota olen käyttänyt jo muutaman kuukauden verran, mutta vartalon rasvaaminen kiinteällä palasella oli minulle uusi tuttavuus. Toimivia ja ihanan tuoksuisia tuotteita molemmat! Tuotteet myydään ilman pakkauksia, ja koska pakkasin ostokset samanlaiseen kestopussiin, jota käytän ruokakaupassa, vältyin pakkausjätteeltä kokonaan. Mitään budjettiratkaisujahan Lushin tuotteet eivät ole, mutta panostin rahallisesti tällä kertaa, koska tuotteet täyttivät muut kriteerini niin hyvin.

Herkuttelin yhtenä aamuna nice creamilla eli pakastetuista banaaneista tehdyllä "jäätelöllä". Tässä on terveellinen herkku, joka on minusta oikeasti todella hyvää! Nice cream on loistava tapa estää nuupahtaneita banaaneja ja muita hedelmien tai marjojen jämiä joutumasta biojäteastiaan. Yleensä sekoitan banaaneihin maapähkinävoita ja vähän kaakaojauhetta. Tällä kertaa ujutin mukaan myös muutaman lusikallisen puolukoita: niitä ei juuri maista lopputuloksesta, mutta superterveellisen marjan hyödyt saa talteen.

Mietinpäs jotain muutakin kuin jätteen vähentämistä! Aloitin tänä syksynä harjoittelupaikassa, jossa diiliin kuuluu lounasseteli jokaiselle päivälle. Olenkin nauttinut täysin siemauksin keskustan lounastarjonnan tutkimisesta ja pyrkinyt tekemään lounastauosta rauhallisen oman hetken työpäivän keskellä. Puolituntinen hyvän kirjan tai ihan vain omien ajatusten kanssa tekee hyvää. Yksi tähänastisista suosikeistani on suloinen Kuppi ja Muffini.Tunnelmallisen lounashetken voi järjestää myös kahvihuoneessa: kata ruoka eväsrasiasta oikealle lautaselle tai pakkaa eväät kauniisti ja rauhoitu tietoisesti lounaan ääreen hengähtämään hetkeksi.

Valitsin viikonloppuna ihan tavallisen marketin karkkihyllyltä astetta ympäristöystävällisempiä herkkuja. Todella usein makeiset pakataan muoviin, mutta paperi-, kartonki- ja foliovaihtoehtojakin löytyy jonkin verran. Pakkausjätettähän näistäkin syntyy, mutta huomattavasti helpommin kierrätettävää sellaista.

Loppuun vielä kirjavinkki! Tällä kertaa lueskelin kestävän elämäntyylin perusteista ruotsiksi. Tästä kirjasta on hyvä lähteä liikkeelle tutustumaan ekologisempaan elämään.

Ensi kertaan!

Share

Ladataan...
Eleganssi

Mitä teet, kun T-paita kutistuu hurjasti ensimmäisessä pesussa tai tuore leipä onkin homeessa, kun purat kauppakassia?

Luulen, että monella kuluu turhaan rahaa siksi, että viallisia tuotteita tai epäonnistuneita palveluita ei viitsi reklamoida tai ei tiedä, mitä kaikkea voi reklamoida. Minä pyrin näkemään vaivan ja kyselemään perään, jos en saa rahoilleni vastinetta. Samalla valmistaja tai palveluntarjoaja saa tietoa tuotteidensa toimivuudesta ja pystyy parantamaan niitä. Tallessa oleva kuitti helpottaa reklamoimista, mutta monesti kuittia ei edes vaadita, koska kyseessä on vian korjaaminen eikä muu vaihto tai palautus. Tässäpä muutama vinkki reklamointireissuille:

  • Vaatteiden, edes halpojen, ei kuulu kutistua kovin paljoa eikä nyppyyntyä pilalle parissa pesussa. Myös viiden euron alepaidan voi viedä näytille myymälään ja pyytää tilalle uutta tai rahojaan takaisin. 
  • Ruokaa ja jopa leikkokukkia voi reklamoida. Kerran ostin pussillisen appelsiineja tunnusteltuani kaupassa, että ne lienevät kunnossa. Kuorittuinakin appelsiinit näyttivät ja tuoksuivat normaaleilta. Maku olikin sitten ihan hirveä. Sain käydä hakemassa myymälästä uuden pussin seuraavana päivänä, ja silloin koko appelsiinilaari haisi jo mädältä, vaikka hedelmät näyttivät yhä napakoilta. Ei sellaisista pidä maksaa. Normaalia ei ole myöskään se, jos nupullaan oleva leikkokukkakimppu kuihtuu yhdessä yössä, jos se pääsi kaupasta kotiin ja veteen kohtuullisessa ajassa ja lämpimässä.
  • Vilkaise kuittia kassalta lähtiessäsi ja pidä tilitapahtumiasi silmällä. Jos ostos veloitetaan väärin, liikkeeseen voi soittaa myös jälkikäteen ja käydä korjaamassa tilanteen.
  • Reklamointi ei koske vain tavaroita vaan myös epäonnistuneita palveluita. Jos juna- tai lentomatkasi viivästyy tai puolet junavaunuista jääkin matkan varrelle ja joudut istumaan tuntikausia matkalaukkusi päällä junan aulassa, olet todennäköisesti oikeutettu korvauksiin. Jos et ole tyytyväinen kampaajan työn jälkeen, voit keskustella maksuttomasta korjauskäynnistä.
  • Rahanarvoisia korvauksia voi saada myös siitä, jos karkkipussissa on epämuodostuneita karkkeja tai pakasteparsakaalipussissa yksi porkkananpala. Tässä mennään ehkä hiukan järkevän reklamoinnin rajoilla, eikä jokaisesta pikkuseikasta kannata valittaa pelkästään etusetelin toivossa. On tosin valmistajan etu, että mahdollisista allergisoivista tai muuten oikeasti huonosta laadusta kertovista virheistä ilmoitetaan.
  • Ilmoita isännöitsijälle, jos uusi vuokra-asuntosi on edellisen asukkaan jäljiltä saastainen. Meidän asuntomme oli läpäissyt kiinteistönhoitajan lopputarkastuksen, vaikka en kyllä käsitä, miten. Asunnon pinnat, kaappien sisukset ja jokainen kolo, jota ei nähnyt ensivilkaisulla, oli pinttyneen lian peitossa. Koska edellinen asukas oli saanut puhtaat paperit ja siksi takuuvuokransa takaisin ja me käytimme tuntikausia asunnon kuuraamiseen, kysymykseen tuli useamman sadan euron korvauksen hakeminen isännöitsijältä. Pyytämättä näitä rahoja ei kuitenkaan olisi saanut.

Muistathan olla reklamoidessasi ystävällinen ja käyttää järkeä. Kyseessä ei ole rahan nyhtäminen irti kaikkialta, mistä sitä suinkin voisi saada, vaan palautteen antaminen ja kohtuullisten korvausten pyytäminen aidosti huonolaatuisista tuotteista ja palveluista. Sitten muista vain, että ansaitset parasta!

Share

Pages