On seksiä ja sitten on seksiä vol 1/2

En suostu jäähylle

Jokunen aika sitten muistan oikein julistaneeni, miten treffailu ja satunnainen seksi ei enää kiinnosta. Pitäisi löytyä sielunkumppani ja merkityksellistä seksiä. En syö sanojani, mutta vähän viilaan mielipidettäni. Koska on seksiä - ja sitten taas on sitä toisenalaista seksiä. Molemmilla aikansa ja paikkansa.

Edelleen oon hieman (paljon) siinä ongelman keskiössä, että miten sinkun olisi paras toteuttaa seksielämäänsä. Tässä on mulla ollut selvästi erilaisia vaiheita, miten sitä jaksaa ja viitsii toteuttaa, ja mitä kokee tarvitsevansa. Nyt mulla on vaihe, että en yhtään jaksaisi nähdä vaivaa sen eteen, että löytyy joku sopiva seksikumppani, mutta kuitenkin haluan seksiä. Piinallinen vaihe. Mitä tehdä? Purra hammasta ja ostaa lisää leluja? Mutta kun se ei ole yhtään sama. Ei auta yhtään. Tai no, vähän, mutta vain hyvin vähän.

Asia ei vaivaa mua niin paljon kuin joskus aiemmin, koska nyt tuntuu, että elämässä on menossa paljon kaikenalaista kivaa ja on merkityksellisiä ihmissuhteita, joista saan sitä sielunkumppanuus-henkistä energiaa. Mutta kyllä se vähän kuitenkin vaivaa. Ärsyttävästi tulee mieleen aina välillä. Päätin kokeilla elämäni ensimmäisen kerran ihan puhtaita seksitreffejä. Siis että ei ole tarkoituskaan mitenkään tutustua tai kahvitella tai muuta, vaan harrastaa seksiä. Mulle iski pieni moraalinen ongelma tästä etukäteen, että voiko niin oikeasti tehdä. Eikö se nyt vähän ole arveluttavaa kuitenkin. Hämmästyin omaa reaktiotani ottaen huomioon, että melko vapaamielisesti oon tässä nyt joitain vuosia elänyt. Tämä olisi kuitenkin ensimmäinen kerta, kun sovin tapaamisen miehen kanssa mielessä vain seksi. Aiemmin mulla on ollu edes periaatteellinen kiinnostus tutustumiseen ja sitten treffien myötä on asiat edenneet siihen, että mietin, haluanko nähdä uudelleen ja tutustua enemmän vai haluanko saada vain seksiä enkä edes tutustua enemmän vai eikö ole mitään kemiaa kumpaankaan. Ja tietenkin kaikki riippuu yhtälailla siitä toisesta osapuolesta. 

Viestittelin yhden miehen kanssa tältä pohjalta ja käytiin pikaisilla kahvitreffeillä. Ja pussailemassa. Idea oli testata kemiaa, kun aikataulu ei antanut myöden pidempään tapaamiseen sillä hetkellä. No, olihan sitä kemiaa ihan riittävästi. Hih. Sovimme sitten ne varsinaiset seksitreffit. Hassua, että mua jotenkin jännitti sen miehen tapaaminen ja ajatus seksistä. Se oli tosi erilainen kuin kukaan aikaisempi seksikumppanini, paljon nuorempi, lihaksikkaampi, tatuoitu ja aavistuksen pelottava. Tai ei pelottava. Jännittävä.

Mies tuli mun luo. Vaihdettiin pari sanaa eteisessä, niitä näitä. Ja sitten mies painoi mut seinää vasten, tiukasti, ja suuteli. Huh. Mahtavaa! Seksi oli tosi kivaa ja kuumaa. Sitä oli paljon illalla, yöllä ja aamulla. Ja taas kerran jaksan hämmästellä seksin helppoutta! En tiedä, montako vuotta mun seksittömästä avioliitosta pitää kulua, että alan uskoa ja luottaa ihan oikeasti, että seksi voi olla todella luonnollista ja helppoa. Jokainen seksikerta eron jälkeen on toiminu mulle jonkilaisena terapia-sessiona. Poistanut sellaista kiusallisuuden ja vastenmielisyyden harsoa mun päältä. Vapauttanut olemaan oma itseni, näkemään itseni naisena ja seksuaalisena olentona. En olisi pystynyt tähän itse, yksin. Olen lukenut valtavan määrän kaikkea seksiin ja seksuaalisuuteen yms. liittyvää kirjallisuutta, kun yritin ratkoa avioliiton seksipulmia. Ja kyllä, tutustuin itseeni, opettelin mistä itse tykkään, näin kehoni hyväksyvin ja armollisin silmin. Mutta ei se ole riittänyt. Kyllä ihan oikeasti tarvitsin ja tarvitsen siihen miestä vastapariksi. Ei ole yhtään sama tutustua omaan seksuaalisuuteen yksinään kuin toisen kanssa. Vaikka satunnaisen seksin tuiskeessa nyt ei hirveästi lähde ventovierasta kroppaa tai mieltä tutkimaan, niin siitä huolimatta mulle on jääny niistä jokaisesta kerrasta todella hyvä mieli. Oon kokenut hyväksyntää sekä itseni että toisen puolelta. Varmaan siihen on tarvittu ensin se omaan itseen tutustuminen ja hyväksyminen, mutta kyllä mua edelleen itkettää ajatus, jos en pääse harrastamaan riittävästi seksiä elämäni aikana, kun nyt vihdoin alan tajuta jutun juonen. Meen hukkaan naisena. Siltä musta tuntuu. Montaa muuta asiaa oon elämän aikana tehny ja kokenut. Mutta seksiä liian vähän. Ainakin tähän saakka.

Ja palaan vielä hieman tuohon alkuun. Seksitreffit tuli koettua, oli kivaa, mutta kiinnostus ja kemia ei kanna tämän pidemmälle, kun ei ole muuta yhtymäkohtaa kyseiseen mieheen. Eli kyllä, sielunkumppanin kanssa seksi on mun bucket list'llä seuraavaksi. Sitä en ole tähän päivään mennessä kokenut. Hitsi, elämä on kyllä mahtavaa! Naisena on mahtavaa! Mä oon ihan hävyttömän onnellinen mun tän hetkisestä elämästä, johon seksiin tututustuminen kuuluu olennaisena osana ja tuottaa älyttömästi iloa.

 

Share

Kommentit

Kollega (Ei varmistettu)

Siis miten samat fiilikset!
Koko aikuisiän kestänyt ajatus siitä, miten "mun seksi nyt on vähän tämmöstä, jos edes sitäkään" on vaihtunut eron jälkeen aivan käsittämättömään tilaan, jossa minä ihan oikeasti nautin seksistä. Se on kivaa, helppoa, mutkatonta ja vaan ihanaa. Se että lähes nelikymppisenä saa ekaa kertaa orgasmin suuseksissä, tai kuinka joku aika vieraskin vaan osaa lukea mua niin luontevasti että tietää mihin suuntaan edetä hämmästyttää mua aina vaan.

Olen miettinyt paljon sitä, miten hyväksi tämä kaikki voi vielä muuttua kun se sielunkumppani löytää tälle pandoran lippaalle?

Ja niin, kiitos tosi hyvästä blogista! Samassa aallokossa räpiköidessä on hyvä lukea vastaavanlaisia kokemuksia. Hyvä me, rohkeat naiset!

TrineH
En suostu jäähylle

Kiitos kommentista! =) Ja juuri näin! Just toi, miten ventovieraan kanssakin seksi voi olla tosi siistiä..! Että mitä se voikaan olla sitten, kun tosiaan se sielunkumppani pääsee lippaalle... :-D

pmmp (Ei varmistettu)

Hei hieno blogi! Löysin tämän vähän vahingossa ja piti kahlata kaikki kirjoitukset kerralla läpi. Kirjoitat ihanan värikkäästi mutta selkeästi, tätä on nautinto lukea.
Itse rämmin vielä siinä seksittömässä avioliitossa mutta loppusuoraa kahlaten :/ Toisaalta valitettavasti ja toisaalta onneksi olen löytänyt viimeisen reilun vuoden aikana salaisen irtoseksin ilokseni ja saanut sen myötä uskomattomia seksuaalisia kokemuksia.

TrineH
En suostu jäähylle

Kiitos palautteesta! :) Musta tuntuu, että olen ollut vain osittain elossa siinä mun seksittömässä avioliitossa. Nyt oon enemmän elossa kuin koskaan - ei vain seksin osalta, vaan muutenkin. Seksi on todella tärkeää, mulle. En suostu enää sellaiseen osittais-kuolemaan, ellei olosuhteet siihen pakota. Siitä blogin nimikin. Luultavasti pystyn osittain ainakin samastumaan sun fiiliksiin. Voimia ja tsemppiä!! Sä oot huikeella matkalla! =)

Kommentoi