Ladataan...
En suostu jäähylle

Edelliset kuumat treffit mulla oli juhannuksen jälkeen. Kirjoitin niistä jutun, mutta vasta nyt lisään sen tänne.

Mulla oli silloin taas semmoinen ihme hormoonivaihe menossa.. Sitä ei enää ovulaatio selitä. Joskus yritän laittaa sen piikkiin tämän seksinnälän ja joskus se sitä onkin. Mutta sitä oli jatkunut yli viikon. Hieman lievempänä se alkoi jo lomalla juhannuksen tienoilla. Halutti ihan kokoajan. Välillä niin paljon, että päässä ei liikkunu mitään, kun kaikki energia möyrii mahassa vääntönä ja lähes kramppeina. Olin viestitelly yhden miehen kanssa jonkin aikaa ihan mukavia viestejä ja koska olimme molemmat lomalla, sovimme treffit brunssin merkeissä. Keskellä viikkoa. Ihanan kesäistä! Nimitän nyt tyypin Hattumieheksi, koska sillä oli hattu päässä. Mikä muuten sopi tosi hyvin.

Oltiin siis sovittu Hattumiehen kanssa brunssi keskustan kuppilaan. Syötiin ja juttu luisti. Hattumies on vieläkin puheliaampi kuin minä. Brunssin jälkeen jatkettiin juttua läheisessä ravintolalaivassa, kun kumpikaan ei selvästi halunnut vielä treffien päättyvän. Join piccolo-pullon Proseccoa ja olo oli lievä hiprakka ja kaikin puolin mukavan rento. Höpöteltiin niitä näitä Hattumiehen kanssa, kun hän yhtäkkiä pussasi mua suoraa suulle. Täysin ilman varoitusta. Olin aika yllättynyt, kun musta se tuli ihan puun takaa. Siristelin miehelle silmiä ja sanoin ”jaahas, että tämmöstä”, kun en äkkiseltään mitään muutakaan keksinyt. Se siristeli takaisin ja pussasi uudestaan. Otti päästä kiinni ja suuteli oikein kunnolla. Vaativasti ja todella himokkaasti. Ei mitään pientä ”tässä vähän terassilla pussaillaan”, vaan oikein kunnolla ”haluan panna sua nyt” –tyylisesti. Tai ehkä se on vaan sen pussailutyyli aina. En tiedä. Tekniikka ei sinänsä mua sykähdyttänyt, kun itse tykkään kiusoittelusta enemmän ja vähän pehmeämmästä imuttelusta. Mutta eipä mua ihan hirveesti tarvinnu houkutella mukaan suutelemaan. Ja sitä paitsi se yllätyksellisyys sai perhoset lentelemään vatsanpohjassa. Jatkettiin sitten jutustelua ja siirryttiin samalla laivan sisätiloihin, kun ulkona alkoi sataa. Sitten mietittiin, että mitä tehtäis. Hattumies pyysi mua luokseen, kun asuu siinä parin korttelin päässä. Ehdotti, että käydään kaupassa ja keitetään hänen luonaan kahvit. Pk-seuraa!! Muistaako kukaan, kun joskus ennen nettiä ja tietsikoita lehtien palstailla etsittiin päiväkahviseuraa? Mulle selvisi sitten vasta vanhempana, että pk-seura ei tarkoita kahvin juomista kaverin kanssa. Eli oli tietenkin selvää, että jos lähden hänen luokseen, annan aika vahvan signaalin siitä, että haluan myös seksiä – kuten hän selvästikin. Ja halusinhan mä, tietty. Oon tässä sinkkuvuosina oppinut sen verran, että ei juurikaan kannata seksistä kieltäytyä, jos sitä on tarjolla. Jos siis itse haluaa ja toinen vaikuttaa edes hieman kivalta siihen hommaan. Kerran olen kieltäytynyt ja kaduin sitä pitkään.

Käytiin kaupassa ja lompsittiin Hattumiehen luo. Kiva kämppä. Siisti! Mies keitti kahvit ja esitteli sen soittimia: kitaraa, bassoa, äänenkäsittely-hommia, joista en ymmärrä mitään. Mä kokeilin kitaraa, joka oli jossain omituisessa D-vireessä (?) ja bassoa, jolle en yhtäkkiä osannut tehdä yhtään mitään. Istuttiin pöydän ääreen kahville ja Hattumies käänsi tuolinsa mua vasten. Yritin jatkaa juttua coolina, mikä oli vähän vaikeaa, kun odotin vaan, että kohta Hattumies suutelee mua. Ja mua vähän hermostutti, kun alkoi jo itselläkin tehdä aika paljon mieli, mutta TIETENKIN mulla on menkat. Vielä menkkojen eka päivä, jolloin vuodan ämpäritolkulla. Itseä menkat seksin aikana ei häiritse. Joskus halut jopa lisääntyvät kuukautisten aikoihin. Mutta että ekoilla treffeillä.. Saattais olla toiselle liikaa. Tai kun ei yhtään tiedä, onko. Ja hieman katkaisee kuumaa silmiin tuijottelua, reiden silittelyä, hieman kiihtyvää hengitystä, jos täräytän että mulla on sitten muuten kuukautiset ja vuodan verta kuin pistetty sika. Fuck. No, suudeltiin ja Hattumies nosti mut vaivattomasti yhdellä liikkeellä sen syliin hajareisin – joka on mulle yksi varmimmista turn-on liikkeistä suutelemisen lisäksi: täysissä vaatteissa, minä määrään suutelutahdin ja mies puristaa pepusta ja mä voin liikuttaa lantiota miehen sylissä samalla kun suudellaan. SE on hottia! Aina. Sitten mies kysyy, haluanko rakastella hänen kanssaan. Oih, jotenkin eroottisen romanttista! Mies nostaa mut sängylle, joka on siinä meidän vieressä. Taas täysin vaivattomasti ihan kuin en painaisi mitään. Äännähdän huokailun lomasta jotain myöntymiseen viittaavaa mmmhhhmjoohhmmm, ja Hattumies tulee mun päälle. Sitten mun on ihan pakko saada sanainen arkkuni auki, koska mies-polo voi vähän yllättyä, kun alkaa riisua mua ja sitten joka paikka onkin ihan veressä, jos en yhtään varoita etukäteen. No, kerron, että tämmöinen pieni haaste tässä on, että mulla on menkat ja vielä ihan alkupäivät, joten sänky tulee lainehtimaan verestä, jos oikeasti meinataan harrastaa seksiä. Hattumies ei siitä hätkähdä, hakee vaan pyyhkeen kaapista ja laittaa sen sängyn päälle. Problem solved. Mies suutelee mua ehkä aavistuksen liian innokkaasti enkä meinaa oikein päästä messiin, kun ajatukset on vähän siinä tulevassa verilammikossa. Se ei kuitenkaan kauaa mua haittaa, koska oon ollu niin kiimassa jo sieltä ravintolalaivasta asti, että aivan sama, kunhan asiat etenevät nopeasti ja mua pannaan pian. Meidän vaatteet katoaa jonnekin suutelun ja huohottamisen lomassa ja yhtäkkiä Hattumies onkin jo mun päällä, on levittäny mun jalat auki, kattoo mua silmiin ja sanoo "sää oot ihana" ja työntyy mun sisään piinallisen hitaasti. Mun silmät menee vaistomaisesti kiinni ja voihkaisen hiljaa. Hattumiehellä on aika iso ja se tuntuu aivan tajuttoman hyvältä. Miten seksi voikin olla aina niin kivaa?!? Oikeesti! Ihan ventovieraan kanssa, jota kohtaan en tunne yhtään mitään ja joka ei ees oo erityisen hottis. Mutta silti seksi vaan on kivaa. Huonoimmillaankin se on kivaa. Siitä on sitten suunta ylöspäin eli ei oikeastaan voi hävitä. Vain voittaa.

Tykkään vaihtelusta seksin aikana ja erityisen kiihottavaa on se, kun mies kääntelee ja vääntelee mua silleen kuin itse tykkää. Ja tykkään, että mies ottaa mut takaapäin. Se on jotenkin jännittävää. En tiedä miksi. On vaan. Saan huohotuksen välistä kysyttyä, että haluutko ottaa mut takaapäin. Hattumieheen tämä kysymys näyttää tekevän vaikutuksen, koska mut käännetään toisinpäin aika vauhdilla tyytyväisten murahtelujen saattelemana. Hattumies on niin iso, että melkein sattuu, kun se työntyy sisään. Mutta vain melkein. Iso kalu takaapäin hitaalla työnnöllä tuntuu aivan käsittämättömän hyvältä. Taidan olla jo suht äänekäs, mutta onneksi Hattumies ei tunnu siitä häiriintyvän. Toivottavasti ei naapuritkaan. Toisaalta onhan melkein keskipäivä, että sinänsä metelöinti on kai ihan luvallista. Hattumies levittää mun jalkoja vielä vähän leveämmälle ja pitää tiukasti kiinni lantiosta. Tykkään niistä isoista miehekkäistä käsistä, joiden otteessa en pysty liikkumaan lainkaan, mikäli mies haluaa niin. Montaa voimakasta työntöä ei tarvita, kun mies tulee. Mulla orgasmi jää saamatta, koska tosiaan vuodan verta siihen malliin, että ei itseäkään huvita klitoriksen kanssa leikkiä. Mutta se ei haittaa. Ihanalta tuntui silti. Hattumies käy suihkussa ja esittelee verisiä käsiään iloisena: ”kato, nää on ihan veressä!” Ei vaikuta traumatisoituneelta. Mäkin käyn suihkussa ja sitten pötkötellään vierekkäin sängyllä. Puhellaan niitä näitä ja nauretaan. Jotenkin absurdin kivaa. Pari tuntia sitten ollaan vasta tavattu ekan kerran.

Vähän ajan päästä Hattumies keittää mulle uudet kahvit, mikä on musta erityisen liikuttavaa ja huomaavaista. Yh-äitinä ei pahemmin noita kahvinkeittopalveluita ole saatavilla, joten olen tosi otettu. Mies tekee mulle lisäksi voileivän, mikä sekin saa oloni tuntemaan jotenkin erityiseksi. On kodikas ja mukava tunnelma. Mutustellaan leivät ja juodaan kahvit ja sitten Hattumies toteaa, että haluan sua taas. Ja sitten sekstaillaan uudelleen. Vähän rauhallisemmin, vaikka olemme tietoisia, että mitä kauemmin tässä kestää, sitä verisemmäksi me ja sänky muutumme. Hyvältä tuntuu taas eikä se veri sitten jaksa kauheasti enää haitata. Seksin jälkeen jutellaan taas mukavia, pötkötellään sängyllä enkä malttaisi lähteä kotiin. Hattumies ehdottaa, että jään yöksi, mutta musta tuntuu, että haluan jo omaan kotiin ja omaan rauhaan. Lapset tulee seuraavana päivänä ja haluan vähän siivota ja käydä kaupassa ja sen sellaista. Halaan ja pussaan Hattumiestä ja lähden tyytyväisenä kotiin. Melkoisen kiva, ja yllättävä, lomapäivä!

 

Share

Ladataan...
En suostu jäähylle

Seksi. Seksuaalisuus. Himo. Halu. Kosketus. Nämä pyörivät päässä kuin pahaisella teinillä. Seksiä ja kiihkeitä tunnelmia on ollut eron jälkeen enemmän kuin avioliiton loppuvaiheessa yhteensä. Seksielämän voisi melkein sanoa olevan tyydyttävää tällä hetkellä. Mutta vain melkein. Sitä on liian harvoin. Useammin kuitenkin kuin avioliitossa. Heti eron jälkeen olin niin innostunut itse seksistä, että en paljon tapailusta välittänyt, saati parisuhteesta tai seurustelusta. Muutamia useamman tapaamisen juttujakin oli, mutta kaikki oli hyvin seksipainotteista. Olin kuin vasikka kevätlaitumilla! En voinut uskoa, että ensinnäkin tässä iässä voi löytää niin paljon hyvää seuraa ja vielä niin helposti! Ja että seksisuhteet ja yhden illan jutut ovat niin kivoja ja helppoja! Minä vanha siveyden sipuli en olisi ikinä uskonut, että voin saada niin paljon iloa tästä treffailun mahtavasta maailmasta! Muutaman fwb-suhteenkin ehdin kokea, jotka nekin olivat aivan huippuja. Molemmissa seksi oli villiä, mieletöntä, ja monen elokuvan seksikohtaukset kalpenevat sille, mitä koin. Välillä ihmettelen edelleen, että voiko seksi olla näin helppoa, mutkatonta ja iloista? Aiemmin suhde seksiin on ollut niin vaikea, monimutkainen, vakava ja kaikin puolin hankala. Eikä varsinkaan iloinen.

Tämä vauhtivaihe meni sitten aikanaan ohi enkä enää ole kiinnostunut yhden illan jutuista, satunnaisesta seksistä tai muutenkaan seikkailuista aiheen tiimoilta. En varsinaisesti kaipaa parisuhdetta tai mitään "vakavaa". Vähän kylmää ajatuskin, että etsisin jotain "vakavaa" - ihan kuin tässä elämässä "vakavia" asioista tai ihmisiä pitäisi erikseen etsiä! Kuitenkin kaipaan seksiä ihan yhtä lailla kuin aiemminkin, mutta kaipaan siihen enemmän syvyyttä. Yhteyttä toiseen ihmiseen. Että olisi seksiä juuri tietyn ihmisen kanssa. Että voisi tutustua, mistä toinen pitää, ja toinen tutustuisi, mistä minä pidän. En parisuhdeasiassa osaa vielä katsoa tämän pidemmälle, että olisi enemmänkin jotain yhteistä kuin seksi. Toki sekin olisi mukavaa, varmaankin. Mutta ensisijaisesti mielessä on hellyys, kosketus, lähelläolo - ja tietenkin se seksi. Ei platoninen kainalossa nyhjöttäminen.

En ole ratkaissut, miten tämän kaipuun ja seksinnälän kanssa elän. Itsetyydytys, lelut sun muut eivät tuo tähän helpotusta. En kaipaa orgasmia. Sehän on helposti saavutettavissa. Kaipaan sitä kokonaisvaltaista toisen läsnäoloa, kosketusta, suutelemista, ihoa.

Share

Ladataan...
En suostu jäähylle

 

Tästä se lähti liikkeelle. Eronnut keski-ikäinen nainen löytää itsensä ja haluaa pois kulisseista keskelle oman elämänsä näyttämöä. Niin tavallista ja kliseistä. Mutta tässä omassa elämässäni keskeistä ja oikeastaan elintärkeää.

Olen aloittanut aiemminkin kirjoittamaan blogia, mutta aina se on jäänyt kesken. Kiireet tai mitkä lie tulleet esteeksi. Viimeksi kirjoitin keskeltä eroprosessia. Aloitin käsittelemään eron herättämiä tunteita ja ajattelin sen selkiyttävän ajatuksia ja jäsentävän sisäistä maailmaa. Tai jotain sellaista. En jaksanut kovin pitkään eikä siitä ollut oikeastaan mitään iloa minulle.

Sitten aloin kirjoittaa (tavallista) päiväkirjaa, mutta siitä tulikin mies-päiväkirja. Kyllä - mies-päiväkirja! Päiväkirjasta oli tarkoitus niinikään tulla apuväline elämän käsittelylle eron keskellä ja erityisesti sen jälkeen. Osa-aikaisen yh-äidin vuodatusta, yksinäisyyttä ja uuden elämän kokoamista raunioista. Mutta ei siitä sellainen tullut. Siitä tuli nimenomaan mies-päiväkirja: riemukas raportti juuri eronneen keski-ikäisen naisen aktiivisesta, sanoisin jopa villistä, sinkkukaudesta. Tai sinkkuuden opettelusta. Treffailusta. Kanssakäymisestä vastakkaisen sukupuolen kanssa. En ollut yksinäinen tai hukassa eron jälkeen. Olin täynnä riemua kaikista mahdollisuuksista, mitä on edessä. Isoimmat haasteet tietenkin liittyivät ja liittyvät edelleen lapsiin ja äitiyteen. Vanhemmuuteen eron jälkeen. Ihmisenä kasvamiseen ja keski-ikään. Niistä en kuitenkaan halunnut kirjoittaa, koska en kokenut tarvetta. Ne ovat kokoajan läsnä enkä saa niihin kirjoitettuna mitään otetta. Ne ovat liian suuria aiheita.

Sen sijaan koin ja koen edelleen jatkuvaa tarvetta miettiä ja pohtia ja kuvata ja kirjoittaa tutustumista mieheen. Omaan seksuaalisuuteeni. Seksin kaipuuseen. Omiin mieltymyksiin. Vapautumiseen. Mielettömän kiinnostavaan aiheeseen, joka niin pitkään oli jäähyllä avioliitossani. Niin kauan ja niin totaalisesti, että oikeasti jo kuvittelin sen häipyneen jäähypenkiltä ikuisiksi ajoiksi jonnekin muualle. Jonnekin, missä se saa edes joskus poistua toviksi jäähyltä, kentälle olemaan osa kokonaisuutta, ottamaan oma tila haltuun, leikkiä ja pelata muiden kanssa. Olla siellä, missä alunperin sen on tarkoituskin olla.

Eron jälkeen kävi ilmi, että siellä se oli jäähyllä edelleen. Ei ollut lähtenyt lätkimään. Se jätti jäähypenkin ja juoksi kentälle vaatien kovaäänisesti huomiota. Eikä suostu enää takaisin jäähylle. Välillä yritän tunkea sitä uudelleen pois kentältä, mutta se ei suostu poistumaan. Ei millään. Mahtavaa, sanon minä, mutta äärettömän hankalaa sovittaa sitä sinkun arkeen, jonka täyttää työ ja pienet lapset.

Näistä lähti sitten idea tähän En suostu jäähylly -blogiin. En tosiaan suostu, vaan aion elää täysillä. Kaikillä elämän osa-alueilla - myös seksin. Vaikka olen eronnut, vaikka en ole nyt parisuhteessa, vaikka minulla on pienet lapset ja vaikka ja mitä. Tässä pyörittelen seksiä ja siihen liittyviä teemoja, koska niistä en pysty ihan näin suodattamatta puhumaan kenenkään kanssa. Vuodatan ne tänne.

 

 

 

Share

Pages