Ladataan...
En suostu jäähylle

Olen tavannut Älykkömiehen nyt muutamia kertoja. Kaksi kertaa ollaan pystytty olemaan yhdessä aamuun saakka ennenkuin velvollisuudet ovat kutsuneet. Apua miten monta vuotta tai melkein vuosikymmentä oon jääny näistä seksin iloista paitsi! En viitsi mennyttä juuri harmitella, mutta kieltämättä mieleen hiipuu ajatus, että olishan tän voinu vähän aikasemminkin aloittaa. En tosin tiedä, miten. Jos olisin eronnut aiemmin, lapsia olisi vähemmän ja se olisi ajatuksena kerrassaan kamala. Ei elämää voi sillä tavalla arvioida ja kritisoida jälkikäteen. Tai voi ja sitähän tässä juuri teen, mutta ei siinä mitään järkeä ole. Mutta miten paljon on aikaa mennyt seksin saralla hukkaan mun elämässä! Hirveesti kiinnikurottavaa, ehdinkö?!? Aion tehdä kaikkeni, että ehdin.

Seksi on Älykkömiehen kanssa ihan huikeeta. Miten asiat eteneekin niin luontevasti ja miten sattumalta tykätäänkin niin samoista jutuista! Olen tähän törmännyt eron jälkeen aiemminkin, eniten ja pisimpään Suhdemiehen kanssa. Mutta kyllä se silti hämmästyttää, kun samalla väkisinkin tulee mieleen, miten huonosti sovimme seksuaalisesti toisillemme exän kanssa. Ja miten kauan meni ennen kuin se(kin) tajuttiin. Älykkömies on maltillinen ja varmaotteinen. Puhuu ja kuiskii seksin aikana. Se on mahtavaa. Oon aiemminkin ollu heikkona seksin aikana jutteleviin miehiin, koska ne sanat jää kaikumaan korviin vielä pitkäksi aikaa. Ja ylipäätään äänet. Mun mielestä seksi saa ja sen pitää olla äänekästä. Kaiken ei tartte mennä sulavasti ja hiljaisesti. Todellakaan. Seksin aikana myös nauraminen on huippua! Se on aikuisten leikkiä eikä sen kuulu olla vakavaa. Välillä voi silti olla intensiivistä ja hiljaista ja keskittynyttä - sekin on hienoa.

Älykkömies oli järjestänyt yllätyksen edellisille treffeille. En tiennyt, minne olemme menossa. Sain vain etukäteen listan asioista, jotka tulee pakata mukaan. Suuntasimme auton hänen mökilleen, mikä oli kiva yllätys työpäivän jälkeen. Mökki oli metsän keskellä, järven rannalla, täydessä hiljaisuudessa. Tervetuliaismaljat, jotka mies oli huomaavaisesti järkänny, jäi juomatta, koska mökin oven sulkeuduttua oli pakko repiä vaatteet toisen päältä pois. Mökissä oli kylmä ja ulkona oli kylmä, mutta seksi oli niin kuumaa, että en muista palelleeni. Tuskin palelin. Aika hurahti nopeasti ja Älykkömies havahtui parin tunnin päästä, että jos haluamme saunoa ja syödä jotain, täytyy hommaa alkaa jotenkin edistää. Tervetuliaismaljat toimivat sitten ruokajuomina. Uimme ja saunoimme. Tunnelma oli lämmin, rento ja leppoisa. Istuimme tovin mökin terassilla ja katselimme taivaalla loistavaa kuuta. Sitten tuli kylmä vai olikos tunnelma niin kuuma, en muista, että siirryimme sisätiloihin jatkamaan siitä, mihin jäimme ennen saunan lämmittämistä.

Ei montaa tuntia maltettu nukkua. Toisen läheisyys oli niin houkuttelevaa, että uni ei vain tullut. Siis hyvänen aika, mitä seksiä. Ei pelkkä seksi, vaan kaikki. Esimerkiksi suuteleminen. Suutelimme ihan loputtoman pitkästi. Miten senkin niin helposti unohtaa! Viimeksi teininä oon varmaan suudellut sellaisella hartaudella. Siis ennen kuin harrasti seksiä vielä kenenkään kanssa. Again, MIKSI mä en oo tehnyt tätä enempää!?! Ai niin, avioliitto, sinkkuus, arki. Mutta on se vaan mahtavaa. Siis  M A H T A V A A .

Vielä en ole huolissani mistään. Nautin seksistä ja toisaalta pitkistä juttutuokioista Älykkömiehen kanssa. Tajuan kyllä samalla riskit, että jos juttelu on jatkossakin tosi kivaa ja seksi näin huikeaa, niin poruhan tästä saattaa tulla. Mutta ei se mitään. Poruista olen selvinnyt ennenkin ja mitään itkuja en ole katunut - olen saanut niin paljon enenmmän, että vahvasti oon plussan puolella näissä treffi- ja seksijutuissa.

 

Share

Ladataan...
En suostu jäähylle

Hih. Tuossahan se tulikin jo otsikossa. Eihän tää nyt mihinkään vielä riitä, mutta hyvä alku ainakin. Pystyn olemaan ilman seksiä, helpostikin. Tulihan se todistettua avioliitossa, jossa tauot voitiin laskea lähes vuosissa. Mutta siihen en kerta kaikkiaan suostu palaamaan. Ja juuri noista avioliiton vuosista johtuen mulla on edelleen semmoinen pelko, että en ehdi harrastaa riittävästi seksiä ennen kuolemaa. Vaikka se kuulostaa vähän vitsailulta, mitä se osittain onkin, niin kyllä se on ihan oikea pelko myös. Kun niin moni kamppailee haluttomuuden kanssa, niin tuntuu jotenkin kerta kaikkisen väärältä, että nyt kun en yhtään siitä kärsi itse, niin on synti ja vääryys olla harrastamatta seksiä! Rima vaan on noussut tässä viime aikoina enkä halua satunnaista seksiä. Kelpaa, ehkä, paremman puutteessa, mutta ei missään tapauksessa ole riittävä.

Eilinen oli just sopiva tähän saumaan. Ei satunnaista siinä mielessä, että seksikumppani olisi ollut joku random. Oon jutellu Episodimiehen kanssa paljon ja ollaan nähtykin pari kertaa. Luulen, että meistä alkaa tulla hyvät ystävät, mikä on tosi hienoa. Saan niin paljon innostavista keskusteluista, hauskuudesta, jonkinlaisesta vertaistuesta. Nähtiin eilen mun luona ja juteltiin taas kaikkea. Oli tosi kivaa, rentoa, mutkatonta, iisiä. Niinkuin nyt ystävien kanssa useimmiten on. Ja kuinka ollakaan, yksi asia johti toiseen ja hiphei, harrastettiin seksiä! Seksi on vaan niiiiin kivaa. Mulle se on semmoista aikuisten leikkiä. Joku joskus käytti tuota termiä ja siltä se nyt mulle tuntuu. En ota sitä vakavasti, mutta se on erittäin tärkeää. Tietenkin se syvempi yhteys jää ystävien välisessä seksissä kokematta, mutta se ei haittaa. Niin sen kuuluukin olla ja silloin se pystyy kepeänä ja kivana. Tilaus on edelleen sielunkumppanille ja törkeen hyvälle syvälliselle seksille, mutta in the meanwhile otan kaiken ilon irti tällaisesta tilanteesta.

Tämä on sinkkuelämän ehdottomasti hyviä puolia: yllätykset. Että yllättäen viaton tapaaminen johtaakin seksiin. Siis mahtavaa! Ja myöskin jotenkin hassua ja kivalla tavalla on yllättävää, että Episodimiehen kanssa on tuommoinen joku jännite olemassa. En tiedä, onko sitä enää enkä vaivaa sillä päätäni, koska meidän välinen suhde ei perustu siihen. Jos on, niin hienoa, jos ei, niin sitten ei. Luulen, että se kumpuaa keskusteluista ja siitä, että tulee tunnelma, että toinen pysyy mukana jutuissa ja vitsailuissa ja se vie juttua eteenpäin helposti ja itsestään - ja siitä saa valtavasti energiaa. Sama toteutuu mulla ystävättärien kanssa usein, mutta koska en tunne vetoa naisiin, niin se ei muutu seksuaalisviritteiseksi jännitteeksi. Ehkä se, että toinen onkin mies, niin sama juttelun flow saa aikaan vetovoimaa toista kohtaan. Näin mä oon tän itselleni analysoinut.

Oli miten oli:

 

 

 

 

 

 

Share