Matkalla Marziin: Montako kertaa on liikaa?

Ladataan...

Viattomin mielin laitoin John Grantin Queen of Denmarkin soimaan aamupalan taustalle. Kävi kuitenkin niin, että lievästi sanottuna jumiuduin. Nyt levyn toinen biisi on soinut, noh, aika monta kertaa.

 

 

John Grantin Marz on  silkkaa hattaraa, vaahtokarkkeja ja yksisarvisia. 

Missä vaiheessa katkeransuloinen eskapismi muuttuu todellisuuden neuroottiseksi pelkäämiseksi? Elämäni tuntuu polkevan paikoillaan, käykö soittolistoilleni samoin? 
 
 
 
http://www.youtube.com/watch?v=mzWQSabtWLs
 
 
Pelkään silti, etten pääse tänään ulos pyjamastani, saati kotiovestani.
 

kuva

Share
Ladataan...

Kommentit

John Grant on SUURTA rakkautta. Olen ihan hulluna tuohon levyyn ja onneksemme miekkonen väsäilee parhaillaan uutta lättyä. Mun jumitusbiisi on It's Easier.

 

Ah, toi biisi on ihana! Ja ihana kuulla uudesta levystä, voijettä! :)
John Grant on sellanen artisti, joka jotenkin unohtuu herkästi, ainakin multa. Muistan joskus kuulleeni sitä Kasiraidassa, hullaannuin ihan täysin, mutta seuraavana päivänä en muistanut koko tyyppiä enää ollenkaan. Ja näin on käynyt useasti herran kohdalla! 

Ehkä tosirakkaus syttyy hitaasti.

Joo, uutta levyä tehdään Islannissa parhaillaan ja se on luvassa tammikuussa. Sitä ennen jonkinlainen yhteistyö Hercules And Love Affairin kanssa, kiintoisaa! Grantin löytää ja kadoittaa... uskoisin että herra itse olisi ihan tyytyväinne tuosta määritelmästä :)

Kommentoi

Ladataan...