Valokuvauspäivän sato
Ladataan...
Voi kunpa kuviin saisi mukaan pätkän ääntä.
Tää kuva muistuttaa mua siitä mielettömästä, esteettisestä ja fyysisestä luontokokemuksesta, jonka alkuviikosta koin. Eeva kirjoitti asiasta jo kattavammin, mä keskityn fiilistelyyn.
Ja luontokuvaus - miten vaikeaa se voi olla? Eihän tässä kuvassa oo edes murto-osaa siitä, mitä metsässä näin.
Kommentit
Luontokuvaus on ihanaa, varsinkin jos on yksin liikenteessä. Silloin kun on muita mukana, niin saa aina kuulla- mennään jo, mitä sä sinne jäit kökkimään.. ;)
Tsemppiä kuvaamisen kuvailemiseen. Valokuvaus luonnonhelmassa on kivaa kun ei oo hyttysiä tai paarmoja kaverina (tai niitä kärsimättömiä ihmisiä).
Kiitos tsempistä! :) Ens kerralla jos (kun!) matkaan metsään, voisi myös panostaa kevyempään kantamukseen - tämänkertaisen rinkan kanssa ei ollut mitään mahkuja kyykistellä tai edes liiemmin kumarrella ilman, että oli rähmällään suossa... :D
:D Myös sadevarusteet voivat olla "hieman" tukahduttavia kuvatessa. Viime kesänä tuli koettua sekin, kun piti vielä viimeiset koillismaan jylhän kauniit luontokuvat saada talteen talvea varten. Taivas repeili välillä ukkosen (tai akkasen) jytinään ja sateeseen, kun sade lakkasi aurinko porotti hellelukemissa. Ja minulla oli "kumipuku" päällä.. huh hah hei!
Voi apua :D En tiiä oonko valmis ainakaan vielä ihan tuollaiseen hc-meininkiin! Mut ihanaa, että joku on! Kumipuvusta huolimatta kokemuksesi kuulostaa upealta :)
Kommentoi